Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän Arvoistasi asiaa-sarjan jaksossa (9.4. klo 18) vieraana ollut KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kertaa Suomen velkaantumiskaaren: Lähes kaksikymmentä vuotta sitten velkaantuminen lähti nousu-uralle finanssikriisin ja Nokian kulta-aikojen jälkeen. Velkaantumisessa ei oikeastaan ole kuin yksi lyhyt tasaantumisvaihe, Sipilän hallituksen (2015-2019) viimeisinä vuosina.
18 lattean talousvuoden jälkeen velkaantumista kiihdyttää nyt vielä korkomenojen nousu. Tänä vuonna pelkästään korkoihin kuluu 4 ja puoli miljardia.
Östman muistaa hyvin velkaantumisen kaaren ja puheet pitkäaikaisesta alijäämästä, joka oli luokkaa 10 miljardia jo Kataisen hallituksen aloittaessa.
– Että ei tämä keskustelu ole millään tavalla uusi. Kataisen hallitus yritti tehdä sopeutustoimia melkein viiden ja puolen miljardin edestä. Tehtiin kuitenkin virhe siinä, että ei menty tarpeeksi paljon leikkauspuolelle vaan sopeutettiin nostamalla veroja ja tästäkin sitten tämän päivän sukupolvi maksaa korkean hinnan. Yhä maksetaan korkeita veroja ja velkataakka on edelleen korkealla tasolla, Östman sanoo.
Tällä kaudella sopeutuspäätöksiä on tehty 10 miljardin edestä. Ilman niitä tilanne olisi Östmanin mukaan vielä pahempi. Hän ei provosoitunut opposition tavoin valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä (huhtikuu 2026) esittämistä arvioista.
– Olen istunut ja nytkin istutaan tällä viikolla samassa pöydässä budjettipäällikön kanssa. Meillä taitaa olla neljäs kierros meneillään. Kun olen tutkinut ja katsonut sitä aineistoa, mitä valtiovarainministeriön virkamiehet tuottavat meille päätöksenteon pohjaksi, niin olen pitkälle samaa mieltä: Me emme voi jatkaa näin.
Östmanin mukaan suomalaisilla on illuusio, että Suomi on hyvinvointivaltio, jolla on varaa paremmin kuin muilla mailla maksaa erilaisia sosiaalietuuksia.
Östmanin mukaan suomalaisilla on illuusio, että Suomi on hyvinvointivaltio, jolla on varaa paremmin kuin muilla mailla maksaa erilaisia sosiaalietuuksia.
– Tosiasia on kuitenkin se, että Suomi on pieni maa ja pieni talous. Teollisuuden rakenne ei ole verrattavissa esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan, joilla on huomattavasti leveämmät hartiat. Tämä konkretisoituu erityisesti maailman kriiseissä, jotka iskevät niin valtiontalouteen kuin yritystoimintaankin.
Östman sanoo, että koko hyvinvointivaltiosysteemi on rakennettu liian kevyillä perusteilla.
Östmania haastatellut ryhmäavustaja Tommi Terä muistuttaa ohjelmassa, että vuoden 2008 jälkeen on joka vuosi keskimäärin lähes 8 miljardia otettu uutta velkaa.
– Samanlaista täysi-ikäistä rundia ei varmaan voi enää jatkaa, Terä kysyy retorisesti.
Samalla hän kysyy Östmanilta, mihin kristillisdemokraatit ovat vaikeassa taloustilanteessa olleet valmiita panostamaan.
Östmanin mukaan kaikki lähtee siitä, että harjoitetaan vastuullista talouspolitiikkaa, koska ilman sitä ei ole varaa myöskään pitää huolta heikommassa asemassa olevista.
– Haluamme panostaa yrittäjyyteen. Suomessa on aivan liian vähän suurteollisuutta. Meillä on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta kuitenkin on niin, että vain 10% Suomen nykyisistä yrittäjistä ovat valmiit lähtemään kasvu-uralle. Tarvitaan lisää kasvuyrityksiä.
Toiseksi maatalousasiat ovat olleet keskeisenä teemana tällä kaudella, koska jo viime vaalikaudella KD kritisoi silloista hallitusta siitä, että se ei ole pitänyt tarpeeksi hyvää huolta maatalousyrittäjistä.
Tällä viikolla ministeri Sari Essayah toi eduskuntaan elintarvikemarkkinalain muutokset, joilla koko ketjua voidellaan alkutuottajille suosiollisemmaksi.
– Se on ainut oikea ja hyvä tapa saada tuottajille parempaa hintaa, Östman sanoo.
Kolmas kristillisdemokraattien painopiste on lapsiperheet.
– Olemme pitäneet lapsiperheiden asemaa esillä kaikissa neuvotteluissa, mitä tällä hallituskaudella ollaan käyty.
Huhtikuun lopulla pidettävässä seuraavassa kehysriihessä on säästöpaineita ja Östman myöntää, että pelivaraa on hyvin vähän esimerkiksi uusille kasvutoimille tai uusille veropäätöksille.
– Ollaan melkein velkasaneerausvaiheessa ja EU seuraa tarkasti sitä, mitä päätöksiä me teemme.
Yksi kehysriihi eikä 4 vuottakaan kuitenkaan vielä riitä koko taloustilanteen parantamiseen.
Parlamentaarinen velkajarru-ryhmä on jo Östmanin mukaan analysoinut, että mitä Suomen tulisi tehdä seuraavien kahden vaalikauden aikana. Valtion velka kun on kasvanut jo melkein 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Pitemmällä aikajänteellä meidän pitäisi saada se kuuteenkymmeneen prosenttiin, jossa me itse asiassa olimme vielä Kataisen kaudella ja Sipilän kaudella, Östman toteaa.
Hän muistuttaa, että Suomessa on edelleen esimerkiksi turhaa hallintoa ja turhia kustannuksia.
– Osa johtuu EU- byrokratiasta, mutta Suomessakin on osattu rakentaa byrokratialoukkuja, joita olisi syytä purkaa.
KD:n eduskuntaryhmän Arvoistasi asiaa -sarjan jaksot ovat katsottavissa kokonaisuudessaan KD:n Youtube-tililtä.