Räsänen viittasi eduskunnan torstaisella kyselytunnilla juuri parhaillaan vietettävään Mikael Agricolan päivään ja toisaalta suomalaisten lasten lukutaitoon, jossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut valitettavasti takapakkia, ja ihan erityisesti poikien lukutaito on huomattavasti heikompaa kuin tyttöjen. Suurin riski jäädä heikon koulutuksen varaan on niillä lapsilla, joiden vanhemmat ovat toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita.
Suurin riski jäädä heikon koulutuksen varaan on niillä lapsilla, joiden vanhemmat ovat toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita.
– No, hallitus onkin lisännyt esimerkiksi äidinkielenopetuksen määrää kahdella viikkotunnilla viime syksystä alkaen, ja ministeri Adlercreutz jo kertoi muistakin toimista, mitä hallitus on tehnyt. Mutta kysyn vielä teiltä: mitä muuta hallitus tekee juuri tämän yhdenvertaisen koulutuksen varmistamiseksi kaikille lapsille, Räsänen tiedusteli.
Opetusministeri Anders Adlercreutz totesi, että koulutus on käytännössä suurin ja merkittävin tekijä, jolla voidaan erilaisia yhteiskunnallisia eroja tasata.
– Varmistamalla, että kaikilla on pääsy hyvään koulutukseen, voimme tarjota jokaiselle suomalaiselle lapselle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.
Oppimisen tukea on vahvistettu.
– Se liittyy suoraan tähän nostamaanne ongelmaan, tähän eriarvoistuvaan opetukseen, käytännössä sen kautta, että kun eroja sukupuolten välillä huomataan ja itse asiassa sosioekonominen asema näkyy entistä vahvemmin oppimistuloksissa, niin jos meillä on hyvä tuki, niin pystymme tähän paneutumaan.
Myös tasa-arvorahoitusta ollaan ministerin mukaan vahvistettu.
– Pyritään vahvistamaan polkua varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti, lisäämään varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Ja ehkä kokonaisuutena haluaisin vielä todeta sen, että kun tähän lisätään nyt osaamistakuu, josta tässä jo aikaisemmin mainittiin, niin luulen, että meillä on monta kohtaa, missä voidaan paneutua tähän yksilön tilanteeseen ja tarjota mahdollisimman hyvä apu ja tuki.