KD:n ryhmäpuheen pitänyt Räsänen korosti, että Suomen julkinen talous on pitkään ollut alijäämäinen, velka kasvaa ja väestön ikääntyminen sekä heikkenevä huoltosuhde lisäävät painetta. Tilanne pakottaa tekemään vaikeita mutta välttämättömiä valintoja siitä, mitä yhteiskunta voi verovaroin tarjota. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa selkeämmäksi ja työhön kannustavaksi, sillä työllisyys on tehokkain keino vähentää köyhyyttä.
Räsänen painotti myös perheiden, yhteisöjen ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä hyvinvoinnin perustana. Varhainen tuki, terveelliset elämäntavat ja vastuullinen päihdepolitiikka vähentävät sekä inhimillistä kärsimystä että kustannuksia. Hän muistutti, että hyvinvointiyhteiskunta on sukupolvien välinen sopimus, joka säilyy vain yhdistämällä taloudellinen kestävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisten oma vastuu.
***Puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Välikysymyskeskustelu VK 2/2026 – Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro 15.4.2026
Arvoisa puhemies,
Tänä päivänä moni joutuu pohtimaan, riittävätkö rahat välttämättömiin menoihin. Välikysymyksessä kuvattua huolta taloudellisen ahdingon ja turvattomuuden lisääntymisestä ei pidä vähätellä. Osa julkisen talouden sopeutuspäätöksistä on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin, ja tarvitaan myös korjausliikkeitä.
Yhteiskunnan on oltava vahva silloin, kun ihminen ei pärjää yksin: lapsuudessa, vanhuudessa, sairaudessa ja elämän kriiseissä. Mutta silloin kun ihminen kykenee, hänen tulee osallistua, yrittää ja kantaa vastuuta omasta ja läheistensä elämästä. Kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu tästä vastuun tasapainosta – se ei voi perustua pelkästään oikeuteen saada, eikä pelkästään velvollisuuteen pärjätä.
Politiikan tehtävä on rakentaa järjestelmä, jossa työn tekeminen kannattaa, yrittäminen palkitaan ja turvaverkko toimii. Mutta yhteiskunta ei voi olla pelkkä turvaverkko – sen on oltava myös ponnahduslauta.
Suomen julkinen talous on syvästi ja ollut jo pitkään alijäämäinen. Velkasuhde lähestyy 90 prosenttia bkt:sta ja vuosittaiset korkomenot kasvavat. Velkataakka kasvaa samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työssä käyvä kantaa vastuuta yhä useamman tarvitsemista palveluista. Talouden kestävyyttä rapauttaa erityisesti romahtava syntyvyys.
Vuosikymmeniä olemme lisänneet yhteiskunnallista vastuuta eri sektoreilla. Nyt elämme tilanteessa, jossa hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita on kyettävä peruskorjaamaan. Kyse ei ole kulloinkin istuvan hallituksen kokoonpanosta tai ideologiasta, vaan realiteettien luomasta välttämättömyydestä.
Tarvitsemme ajattelutavan muutoksen: on kyettävä valitsemaan, millaisia etuja ja palveluita yhteiskunta voi verovaroin luvata ja mitä ei. Tätä työtä on ensi vaalikaudella istuvan hallituksen pakko tehdä, eikä siitä tule yhtään helpompaa, päinvastoin. Tämän oppositioedustajatkin käsittävät, vaikka eivät ehkä halua myöntää.
Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen sosiaaliturva on tasoltaan ja kattavuudeltaan vahva ja monin osin EU:n keskitason yläpuolella, mutta siinä on kalleuden lisäksi ongelmansa. Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on tehnyt vuosien ajan perusteellista työtä järjestelmän uudistamisen pohjaksi. Tuon työn ansiosta meillä on varsin laaja yhteinen ymmärrys järjestelmän ongelmista, sen monimutkaisuudesta ja kannustinloukuista.
Hallituksen tavoitteena on yksinkertaisempi, selkeämpi ja ennen kaikkea työhön kannustava sosiaaliturva. Samalla toimintaa kehitetään aktiivisempaan suuntaan: ihmistä kohdataan, hänen tilanteensa arvioidaan ja hänet ohjataan palveluihin. Toimeentulotuen roolia selkeytetään viimesijaisena tukena ja vahvistetaan velvoitteita silloin, kun ihminen kykenee osallistumaan.
Parasta lääkettä pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi on, että mahdollisimman monella työhön kykenevällä on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä omalla työllään.
Hallitus on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä, madaltanut palkkaamisen kynnystä ja keventänyt työn verotusta. Nuorten työllistymistä tuetaan erillisillä toimilla, ja koulutukseen ja tutkimukseen on panostettu merkittävästi alkaen peruskoulusta.
Lapsiperheiden asemaa on vahvistettu muun muassa lapsilisien korotuksilla ja verotuksen työtulovähennyksen lapsikorotuksilla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa, että on tärkeää huolehtia siitä, että perheellistyminen on taloudellisesti mahdollista eri elämäntilanteissa, entistä paremmin myös opiskeluvuosina.
Hyvinvointi ei synny vain palveluista, eikä sen rahoitushaasteet ratkea pelkästään budjettipäätöksin. Hyvinvoinnin pohja rakentuu vahvoista perheistä ja yhteisöistä sekä hyvinvointia tukevista elintavoista. Perhe on lapsen ensimmäinen turvapaikka ja tärkein suoja elämän kriiseissä.
Varhainen tuki ihmisen elämän eri vaiheiden ongelmissa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta. Se ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää raskaiden palvelujen tarvetta.
Terveyttä tukevilla elämäntavoilla voidaan ehkäistä merkittävästi liikkumattomuuden ja päihteiden käytön yksilöille aiheutuvia kärsimyksiä ja myös yhteiskunnalle aiheutuvia miljardiluokan kustannuksia. 89 000 lasta elää perheessä, jossa vanhemmalla on vakava alkoholiongelma – siksi tarvitaan kansanterveyslähtöistä, vastuullista alkoholipolitiikkaa.
Arvoisa puhemies,
Hyvinvointiyhteiskunta on sukupolvien välinen sopimus. Se säilyy vain, jos yhdistämme taloudellisen kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä ihmisten oman vastuun opiskella, tehdä työtä, huolehtia itsestään ja läheisistään. Näin voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville.