– Näissä tuhansissa kohtaamisissa nuorten kanssa yksi asia nousee ylitse muiden: se, kuinka upea ja osaava sukupolvi tässä maassa on kasvamassa. Nuoret ovat valveutuneita ja he haluavat vaikuttaa, Poutala kertoi eduskunnalle, joka pui välikysymystä nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuususkosta.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä tehdyssä selvityksessä tunnistettiin Poutalan mukaan neljä nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavaa kehityskulkua: globaalit kriisit, yhteiskunnalliset muutokset, yksilökeskeisyyden vahvistuminen ja kokemukset sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta – sekä se, miten nuorista ja tulevaisuudesta puhutaan.
Useimmat nuoret haaveilevat edelleen pysyvän työn, omistusasunnon, ydinperheen, hyvinvointivaltion ja elinkelpoisen ympäristön kaltaisista asioista.
Selvitystyön mukaan useimmat nuoret haaveilevat edelleen pysyvän työn, omistusasunnon, ydinperheen, hyvinvointivaltion ja elinkelpoisen ympäristön kaltaisista asioista.
– Aiemmille sukupolville ne ovat näyttäytyneet itsestään selviltä. Tänä päivänä nuoret pohtivat yhä useammin, ovatko ne enää heille mahdollisia, Poutala sanoi.
Hän kertoi, että on yksi asia, joka toistuu nuorten kohtaamisissa: Nuoret kuuntelevat aikuisia tarkasti. Nuoret myös toivovat enemmän kohtaamista ja vähemmän vastakkainasettelua.
– Tulevaisuususkoon vaikuttaa se, miten me aikuiset puhumme nuorille ja nuorista. Meidän vastuullamme on rakentaa keskustelukulttuuria, joka antaa tilaa toivolle, mahdollisuuksille ja onnistumisille – ja jossa epäonnistuminenkin on turvallista.
Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on keskeinen osa tulevaisuususkon rakentamista. Hallitus on ottanut käyttöön lasten ja nuorten terapiatakuun, jonka myötä alle 23-vuotiaat pääsevät hoitoon viimeistään kuukauden kuluessa maksuttomasti.
– Nopea ja oikea-aikainen apu ehkäisee ongelmien kasaantumista, tukee arjen haasteissa ja vahvistaa luottamusta tulevaan.
Nuoret myös toivovat, että jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa. Poutalan muistuttaa, että Harrastamisen Suomen malli tarjoaa maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä jokaiselle nuorelle.
– Harrastus ei ole pieni asia, vaan se voi olla ratkaiseva kokemus – hetki, jolloin kokee onnistumisen, löytää kaverin ja huomaa kuuluvansa joukkoon. Hallitus on lisännyt Harrastamisen Suomen mallin rahoitusta viidellä miljoonalla eurolla, ja mallia pilotoidaan nyt toisen asteen oppilaitoksissa.
Kouluissa nuorten viesti on ollut selkeä: arjen pienet asiat ratkaisevat. Puhutaan oppimisrauhasta, jaksamisesta ja siitä, että jokainen kohdataan yksilönä. Siksi hallitus on panostanut kouluun: perustaitojen vahvistamiseen, oppimisen tuen uudistamiseen ja oppimisrauhan parantamiseen kieltämällä kännykät oppitunneilla.
– Samalla liikunnallinen elämäntapa on tuotu osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita, S2 –kielen opetusta vahvistettu sekä panostettu koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.
Poutalan mukaan tulevaisuususko rakentuu tässä ja nyt: turvallisessa vuorovaikutuksessa, merkityksellisessä tekemisessä sekä koulutus- ja työmahdollisuuksissa. Vaikka haasteet ovat todellisia, Suomessa on runsaasti vahvuuksia, joiden varaan rakentaa.
Hallitus toimii hänen mukaan nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi laaja-alaisesti.
– Nuorilla on oikeus uskoa tulevaisuuteen. Meidän tehtävämme on tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat tätä luottamusta ja avaavat mahdollisuuksia.
Samalla Poutala kuitenkin korostaa:
– Tämä ei ole vain hallituksen tehtävä. Tämä on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.
Nuorisoministerillä oli myös viesti nuorille, jotka mahdollisesti seurasivat välikysymyskeskustelua.
– Olet ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin olet. Tämä maa tarvitsee sinun osaamistasi ja unelmiasi.