KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kertoi iäkkäästä kansalaisesta, joka oli tällä viikolla pyytänyt apua, koska ei osannut itse löytää internetistä tarvitsemaansa palvelua.
– Hän sai tällä kertaa neuvoa, mutta moni jää ilman tukea. Emme halua Suomea, jossa osa väestöstä tippuu kehityksen kelkasta, Östman sanoi.
Digipalvelujen rinnalla on hänen mukaansa säilytettävä vaihtoehtoisia asiointitapoja. Samalla on varauduttava yhä vaikeammin tunnistettaviin digihuijauksiin, joiden kohteeksi joutuvat erityisesti monet ikääntyneet.
Östman nosti esiin myös tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ja riskit.
– Tekoäly on oiva renki, mutta huono isäntä. Se voi parantaa tuottavuutta ja palveluja, mutta vastuun on säilyttävä ihmisellä etenkin silloin, kun päätökset vaikuttavat ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
KD pitää tärkeänä, että tekoälylukutaidosta, mediataidoista ja tietoturvaosaamisesta huolehditaan kaikissa ikäryhmissä. Samalla Suomen on vahvistettava korkeatasoista tutkimusta, teknologiaosaamista ja digitaalista omavaraisuutta tilanteessa, jossa kyberuhat ja hybridivaikuttaminen lisääntyvät.
– Teknologia voi helpottaa elämäämme, vahvistaa kilpailukykyämme ja parantaa palveluja. Sen rinnalla tarvitsemme edelleen ihmisten välisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä, Östman painotti.
Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Valtioneuvoston selonteko – Uusi suunta Suomen digitaaliseen kompassiin – VNS 6/2026 vpKD:n ryhmäpuheenvuoro 30.9. ryhmäpj. Peter Östman
Arvoisa puhemies, huolestunut iäkäs kansalainen soitti avustajalleni tällä viikolla ja kertoi, ettei osannut itse etsiä internetistä palvelua, jolla olisi saanut asiaansa eteenpäin. Hän soitti saadakseen apua ja onnistuikin saamaan neuvoa. Moni kuitenkin jää ilman tukea.
Samaan aikaan digisyrjäytymisen kanssa digihuijaukset ovat lisääntyneet ja muuttuneet entistä vaikeammin tunnistettaviksi. Rikolliset esiintyvät luotettujen tahojen nimissä ja pyrkivät saamaan ihmiset luovuttamaan tunnuksiaan tai siirtämään rahaa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat monet ikääntyneet, joille muuttuva digitaalinen ympäristö on usein haastava.
Selonteko nostaa digitaalisen yhdenvertaisuuden ja osallisuuden keskeisiksi tavoitteiksi. Digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia ja turvallisia, mutta samalla on turvattava myös muut asiointitavat niille, jotka eivät niitä pysty hyödyntämään.
Erilaiset etäpalvelut, digitaaliset ratkaisut ja liikkuvat palvelut voivat parantaa palvelujen saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Teknologian on kuitenkin palveltava ihmistä, ei päinvastoin. Emme halua Suomea, jossa osa väestöstä tippuu kehityksen kelkasta. Selonteossa mainitaan saavutettavuuden tärkeys digitaalisissa ratkaisuissa. Rinnalle tarvitaan myös vaihtoehtoja.
Tekoäly on oiva renki, mutta huono isäntä. Se tarjoaa suuria mahdollisuuksia tuottavuuteen, uusiin palveluihin ja innovaatioihin, mutta samalla tarvitsemme vastuullista sääntelyä, tietoturvaa ja teknologiayritysten vastuuta. Emme saa olla sinisilmäisiä nopeasti muuttuvan tekoälykehityksen keskellä; siitä kertovat tämänkin päivän uutiset.
Selonteko korostaa tekoälyn hyödyntämisessä laadukasta dataa, eettisiä periaatteita, riskienhallintaa ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Kun tekoälyä käytetään ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttavassa päätöksenteossa, vastuun ja asianmukaisen valvonnan on säilyttävä ihmisellä.
Samalla on huolehdittava osaamisesta. Tekoälylukutaidosta ja digitaidoista on tulossa yhä keskeisempiä kansalaistaitoja, mutta Suomi tarvitsee myös korkeatasoista tutkimusta, teknologiaosaamista ja osaavaa työvoimaa. Digimurroksessa menestyminen edellyttää teknologian, datan, koulutuksen ja innovaatioiden yhdistämistä. Selonteossa tekoälylukutaito nostetaan kansalaisen perustaidoksi ja osaamisen kehittäminen keskeiseksi edellytykseksi tulevaisuuden tarpeisiin vastaamisessa.
Digitalisaatio on myös isosti turvallisuuskysymys. Geopoliittisten jännitteiden, kyberuhkien ja hybridivaikuttamisen kasvu korostaa kriittisen infrastruktuurin, tietoturvan ja digitaalisen suvereniteetin merkitystä. Suomen ja koko Euroopan on vähennettävä kriittisiä riippuvuuksiaan ja vahvistettava omaa osaamistaan ja toimintakykyään.
Turvallisten ja toimintavarmojen yhteyksien rinnalla tarvitsemme laadukasta, turvallisesti hyödynnettävää dataa ja yhteensopivia järjestelmiä. Julkisen hallinnon ja yritysten järjestelmät eivät saa muodostaa toisistaan irrallisia saarekkeita. Tekoäly ja automaatio vähentävät hallinnollista työtä ja vapauttavat ihmisten aikaa tehtäviin, joissa tarvitaan harkintaa, vuorovaikutusta ja ihmisen kohtaamista.
Samalla disinformaation ja polarisaation vahvistuminen haastavat yhteiskunnan luottamusta. Siksi tarvitsemme vahvoja digitaitoja, kriittistä media- ja informaatiolukutaitoa sekä tietoturvaosaamista eri ikäluokille.
Digitaalisen ympäristön on tuettava lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista. Kristillisdemokraatit ovat vaatineet rajoja mobiililaitteiden käytölle kouluissa, ja viime vuonna voimaan tulleet perusopetuslain muutokset ovat olleet oikea ja myönteiseksi koettu askel.
Teknologia helpottaa elämäämme, vahvistaa kilpailukykyämme ja parantaa palveluja. Sen rinnalla tarvitsemme edelleen ihmisten välisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä.