Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on tänään vieraillut afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeellä Miehikkälässä. Hän kertoo, että maa- ja metsätalousministeriössä on varauduttu afrikkalaiseen sikaruttoon ja ymmärretty sen laaja-alaiset vaikutukset.
Sen sijaan paikallisille oli tullut yllätyksenä se, että sikaruton vaikutus kohdistuu moneen muuhunkin asiaan kun pelkästään sika-alaan.
– Tällaisessa tilanteessa ihmiset hyvin herkästi turvautuvat kuntaan. He soittavat kunnanvirastoon ja jos sieltä ei ketään saa kiinni, niin soitetaan kunnanjohtajalle, Essayah kertoo.
Tämän vuoksi tartunta-alueen pienissä kunnissa, Miehikkälässä ja Virolahdella, alkavat viikottaiset Ruokaviraston ja sen taudintorjuntayksikön yhteistyö paikan päällä. Myös maakuntaliitot ovat mukana yhteisissä infoissa.
– On erittäin tärkeä, että tilannekuva ja oikea tieto liikkuu, Essayah sanoo.
Afrikkalaisen sikaruton vaikutukset alueen talouteen riippuvat siitä, miten pitkään rajoituksia joudutaan ylläpitämään.
Essayahin mukaan siksi on tärkeää ponnistella nimenomaan sen eteen, että tartunta-alue pidetään rajattuna ja rajoituksia voidaan höllentää tarvittaessa joustavasti ja nopeasti.
– Se vaikuttaa koko kuntatalouteen, koska metsätalous on alueella niin merkittävä tulonlähde.
Jo nyt on pystytty estämään, ettei ole tauti ole levinnyt tuotantotiloille.
– Nopeasti tämän kahden viikon aikana on pystytty viljahaastettakin ratkaisemaan, Essayah kertoo.
Viljaostot alueelta ovat jatkuneet. Suomen Viljava OY, joka on valtion omistama ja Ruokavirasto ja vilja-alan toimijat pääsivät myös viljan säilytykseen liittyvässä asiassa ratkaisuun.
Koneyrittäjien ja metsätalouden tilanne on nyt kiinni siitä, miten laajaksi taudin ydinalue muodostuu. Essayahin mukaan tällä hetkellä tehdään koko ajan raatojen etsintää, jotta tautialue saadaan rajattua.
– Sen alueen sisältä kaikki villisiat hävitetään.
Villisikaa saa Suomessa metsästää ympäri vuoden ja nyt tätäkin tehostetaan, koska mahdollisimman pieni kanta on paras keino estää taudin leviämistä.
– Tässäkin yhteistyö on ollut kaikkein tärkein asia. Rajavartiolaitoksen kanssa saatiin riistaportit kiinni ja nyt meillä on mahdollisuus käyttää varusmiehiäkin tarvittaessa.
Alueelle on tosin haluttu ja käytetty koulutettuja metsästäjiä.
– Siellä on yli 400 metsästäjää koulutettu. On ollut ilahduttavaa, että miten nopeasti näin suuri joukko metsästäjiä saatiin mukaan. He tuntevat alueen ja osaavat maastossa liikkua ja myöskin tehdä tarvittavat asiat huolellisesti, Essayah kertoo.
Kaikki muu metsästys on alueella tällä hetkellä kielletty.
Hän pitää täysin mahdollisena, että näillä keinoilla tartunta-alue saadaan rajattua ja tauti padottua.
Asia on tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön ykkösprioriteetti. Essayahin mukaan se tarkoittaa sitä, että joka päivä saadaan tilannekatsaus siitä, mitä alueella tapahtuu ja millä tavalla raatojen etsinnät ovat edenneet.
Samanaikaisesti Ruokavirastossa tehdään työtä sen eteen, että ruuan vienti saadaan jatkumaan.
– Saimme puolessatoista vuorokaudessa viennin jatkumaan Etelä-Koreaan ja Uuteen-Seelantiin. Vaikuttamistyötä jatketaan koko ajan Japanin ja Kiinan suuntaan.
Apua on saatu sisäministeriöstä ja puolustusministeriöstä.
– Varmasti joudutaan katsomaan vielä, että mitä työ- ja elinkeinoministeriön ja mahdollisesti kuntapuolen kanssa voidaan saada aikaa. Myös valtiovarainministeriön kanssa on tilannetta katsottava.
Kunnat toivovat harkinnanvaraista valtionapua. Essayahin mukaan siihen voisi olla mahdollisuus, mikäli tilanne ja rajoitukset jatkuvat.
Ministeri on myös huolissaan siitä, että asiasta liikkuu vääränlaistakin tietoa. Hän muistuttaa, että tauti ei tartu ihmisiin eikä estä esimerkiksi tartuntavyöhykkeelle matkustamista eikä ravintolassa possun syömistä.
– Pidämme medialle keskiviikkona isomman infon, ja toivomme, että oikea tietoa saavuttaa ihmiset. On käynyt ilmeiseksi, että aivan perustietoakin taudista on syytä edelleen jakaa.
Vaikka tavoite on, että tauti saadaan kokonaan nististettyä Suomesta, Venäjä ja Baltian maat haastavat tautitilannetta jatkossakin. Essayahin mukaan Baltiassa on nostettu kädet pystyyn taudin edessä ja Venäjän tilanteesta on vaikea saada tietoa.
– Suomessa torjuntaa on tehty koko ajan ja sitä tullaan jatkamaan senkin jälkeen, kun nämä tartunnat saadaan nitistettyä.
Onko kysymys viikoista, kuukausista vai vuosista, siihen ministeri eikä kukaan voi vielä vastata.
– Se riippuu siitä, minkä kokoinen alue on. Juuri ydinalue halutaan saada rajattua ja ydinalueen sisältä lopetetaan koko villisikakanta.
– Ennen kuin maa julistetaan tautivapaaksi, niin siinä vaiheessa on pitänyt kulua vuosi viimeisestä tapauksesta. Mutta se ei tarkoita sitä, että rajoituksia tarvitsee pitää niin pitkään. Jo nyt ydinalueen ulkopuolelta, niin sanotulta tartuntavyöhykkeeltä, on pystytty toimenpiteitä höllentämään.