Puheenjohtaja Sari Essayah puhui KD:n Kesäpäivillä Tampereella. Essayah’n mukaan autovero- ja ajoneuvoverouudistuksen tavoitteena on oltava autoilijoille neutraali mutta julkista taloutta vahvistava kokonaisuus.
Essayah nosti liikenteen verotuksen yhdeksi kysymykseksi, johon KD valmistelee linjauksia elo–syyskuussa valmistuvassa talous- ja vero-ohjelmassaan. Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä ei vastaa riittävästi autokannan uudistamisen eikä muuttuvien käyttövoimien haasteisiin.
Nykyinen kertaluonteinen autovero nostaa erityisesti polttomoottoriautojen hankintahintaa ja hidastaa autokannan uudistumista. – ministeri, puheenjohtaja Sari Essayah
– Suomen autokanta on vanha ja ikääntyy edelleen. Nykyinen kertaluonteinen autovero nostaa erityisesti polttomoottoriautojen hankintahintaa ja hidastaa autokannan uudistumista. Samalla liikenteen sähköistyminen heikentää autoveron tuottoa, minkä vuoksi liikenteen veropohjaa on uudistettava käyttövoimien muuttuessa, Essayah totesi.
Essayah uudistaisi vuosittaisen ajoneuvoveron osin auton päästöihin ja osin painoon perustuvaksi. Henkilö- ja pakettiautojen verotus olisi käyttövoimaneutraalia. Raskaassa liikenteessä malli puolestaan suosisi biokaasua.
– Nyt järkevä uudistus olisi kertaluonteisen autoveron poistaminen ja vuosittaisen ajoneuvoveron uudistaminen osin päästöihin ja osin painoon perustuvaksi ja käyttövoimaneutraaliksi henkilö- ja pakettiautoille. Rekkojen ja kuorma-autojen osalta veromalli suosisi biokaasua. Se on erinomainen ja vähäpäästöinen käyttövoima raskaalle liikenteelle, jonka sähköistyminen lähitulevaisuudessa ei ole realismia.
Uudistuksessa olisi Essayahin mukaan tarkasteltava liikenteen verotusta kokonaisuutena ja huomioitava myös autokannan uudistumisen myönteiset vaikutukset.
– Tavoitteena on oltava autoilijalle neutraali, mutta julkista taloutta vahvistava kokonaisuus, jossa huomioidaan myös autokaupan kasvusta syntyvät verotulot.
Essayah korosti, että auto on suuressa osassa Suomea arjen mahdollistaja, eikä liikenteen päästövähennyksiä pidä toteuttaa ihmisten välttämätöntä liikkumista vaikeuttamalla.
Liikenteen päästöjä ei vähennetä vaikeuttamalla ihmisten välttämätöntä liikkumista.
– Monelle suomalaiselle auto on välttämätön työssäkäynnin, palvelujen saavuttamisen ja perheen arjen kannalta. Liikenteen päästöjä ei vähennetä vaikeuttamalla ihmisten välttämätöntä liikkumista, vaan tekemällä uudemman, turvallisemman ja samalla vähäpäästöisemmän auton hankkiminen mahdolliseksi yhä useammalle.
Poliittisessa tilannekatsauksessaan Essayah käsitteli myös Suomen talouskasvua ja työllisyyttä, julkisen talouden tasapainottamista, perhepolitiikkaa, maataloutta ja huoltovarmuutta, turvallisuutta sekä Kristillisdemokraattien valmistautumista ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Puheenjohtaja Sari Essayah’n poliittinen tilannekatsaus kokonaisuudessaan KD:n Kesäpäivässä 15. elokuuta 2026 klo 14.30 Tampereella, Varalan urheiluopistossa
Hyvät kristillisdemokraatit ja kaikki kuulijat niin täällä Tampereella kuin ruutujen äärellä, Tänään saamme olla mukana noin 30 vuoden tauon jälkeen KD:n Kesäpäivillä! Tämä kauan odotettu päivä kokoaa puolueväkemme yhteen upeisiin puitteisiin Tampereelle – ja sääkin näyttää suosivan meitä. Kesäpäivien paluu kertoo siitä, että puolueessamme on voimaa, yhteisöllisyyttä ja tahtoa suunnata yhdessä eteenpäin. Nyt on aika nauttia kohtaamisista, vaihtaa ajatuksia ja vahvistaa yhteistä suuntaamme.
Haluan myös heti aluksi välittää lämpimät terveiset puolueväelle varapuheenjohtaja Mika Poutalalta. Hän ei valitettavasti päässyt tänne Kesäpäiville noin viikko sitten sattuneen onnettomuuden takia ja on parhaillaan sairaalahoidossa Meilahden sairaalassa. Mika on kiitollinen kaikista lukuisista tsemppiviesteistänne ja tuestanne. Mika, koko KD-väki on tukenasi ja muistamme sinua iltarukouksissamme.
Uutiset ovat usein täynnä huolia ja uhkakuvia. Siksi on tärkeää pysähtyä huomaamaan myös hyvät uutiset. Etenkin silloin, kun niitä tulee yhden sijasta monta. Pitkän vaikean jakson jälkeen voimme nyt sanoa selvästi: Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Olen aiemmissa puhunut siitä, että Suomi on kasvun kynnyksellä. Nyt voimme varovaisen toiveikkuuden sijasta nojata jo toteutuneisiin lukuihin: käänne, jota olemme odottaneet ja jonka edellytyksiä hallitus on määrätietoisesti rakentanut, on tapahtunut. Kyse ei ole enää vain yhdestä irrallisesta luvusta.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen talous kasvoi EU-maista nopeimmin, ja toisellakin neljänneksellä kasvu jatkui selvästi EU:n keskiarvoa vahvempana. Koko viimeisen puolen vuoden ajan Suomi on siis kasvanut aivan Euroopan kärkivauhtia. Kesäkuun teollisuusluvut vahvistavat samaa kuvaa. Teollisuuden uusien tilausten arvo, liikevaihto ja tuotanto kasvoi merkittävästi vuodentakaisesta. Myös vienti, investoinnit ja vähittäiskauppa ovat piristyneet. Yksityisessä kulutuksessakin näkyy elpymisen merkkejä, mikä kertoo kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta. Eikä kasvu näytä jäävän tähän. Vielä vähän aikaa sitten arviot kuluvan vuoden kasvusta jäivät alle prosenttiin, mutta tuoreimmissa ennusteissa puhutaan jo kahden prosentin kasvusta. Jos alkuvuoden vahva vauhti jatkuu, vielä tätäkin nopeampi kasvu on mahdollinen.
Erityisen rohkaisevaa on se, että yhä useampi talousmittari osoittaa samaan suuntaan. Kun tilaukset lisääntyvät, tuotanto kasvaa, investointeja tehdään ja kulutus piristyy, emme puhu enää yksittäisestä valonpilkahduksesta vaan laajemmasta käänteestä parempaan. Kasvu syntyy suomalaisissa yrityksissä, maatiloilla ja työpaikoilla, mutta politiikan tehtävänä on rakentaa sille otolliset olosuhteet. Hallitus on vahvistanut edellytyksiä sille, että yritys uskaltaa investoida, yrittäjä palkata ja työntekijä luottaa tulevaan. Olemme vahvistaneet investointiympäristöä, uudistaneet työmarkkinoita, keventäneet työn ja yrittämisen verotusta sekä panostaneet tutkimukseen, kehitykseen ja osaamiseen.
Viestimme on ollut selvä: Suomessa ja Suomeen kannattaa investoida, kasvaa ja työllistää. Tässä on myös kristillisdemokraattisen talousajattelun ydin. Työn ja yrittämisen vapaus luo kasvua, ja vapauteen kuuluu vastuu toisista. Kasvu ei ole meille vain prosentteja taulukossa, vaan työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta suomalaisille. Vahva talous antaa yhteiskunnalle mahdollisuuden huolehtia ihmisestä silloin, kun omat voimat eivät riitä. Siksi työn ja yrittämisen puolustaminen ja lähimmäisestä huolehtiminen kuuluvat samaan kokonaisuuteen.
Opposition mukaan talouden vaikeina aikoina lähes kaikki oli hallituksen syytä. Nyt kun olisi aihetta iloon, samalta suunnalta on ollut huomattavan hiljaista. Eikö nyt samalla logiikalla olisi kiitosten vuoro? Vielä toukokuussa SDP julisti hallituksen talouspolitiikan olevan ”Euroopan epäonnistuneinta”. Sen jälkeen bruttokansantuote, teollisuuden tilaukset, tuotanto ja liikevaihto ovat vahvistuneet. Suomelle ja suomalaisille nämä uutiset ovat puoluekannasta riippumatta suuri ilonaihe. Oppositiopuolueille nämä kuitenkin vaikuttavat olevan niitä uutisia, joiden kohdalla televisiosta ilmeisesti tekee mieli vaihtaa kanavaa.
Kasvu antaa meille enemmän mahdollisuuksia, mutta kaikkea ei ole vielä ratkaistu. Talouskasvun myötä odotamme seuraavaksi positiivisia uutisia työllisyyden kehityksestä. Työmarkkinat seuraavat suhdannetta tavallisesti viiveellä. Ensin kasvaa tilauskanta, sitten työ. Ensin käynnistyy moottori, sitten auto lähtee liikkeelle. Työllisyyskäänne ei kuitenkaan synny vain odottamalla.
Hallitus on vahvistanut työn kannustimia ja laajentanut paikallista sopimista. Kevään kehysriihessä päätimme lisäksi pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä, vahvistimme nuorten työllistymisseteliä ja käynnistämme suurimmissa kaupungeissa uusia toimia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Tarvitsemme ensimmäisiä työpaikkoja nuorille, mahdollisuuksia päivittää osaamista ja ennen kaikkea yrityksiä, joilla on kysyntää, tilauksia ja rohkeutta palkata. Ja yrityksissä on nyt kasvavaa halua ja tarvetta palkata lisää väkeä loppuvuoden aikana.
Kasvukaan ei yksin korjaa julkisen talouden jo parikymmentä vuotta jatkunutta alijäämää. Velkajarru velvoittaa seuraavalla vaalikaudella etsimään miljardiluokan sopeutukset. Arviot liikkuvat kahdeksan ja yhdentoista miljardin euron välillä. Siksi vaaleissa on puhuttava rehellisesti paitsi siitä, mitä halutaan lisätä, myös siitä, mistä rahat otetaan. Kaiken voi kuulemma tehdä reilummin ja oikeudenmukaisemmin. Reilua ja oikeudenmukaista ei kuitenkaan ole se, että laskun olemassaolo myönnetään vasta vaalien lähestyessä ja maksajat jätetään kertomatta.
SDP on nyt hellinyt ajatusta ”fifty-fifty” eli puolet veronkorotuksia ja puolet sopeutusta, joten 4–5 miljardin euron veronkorotuksilla saadaan Suomesta työnteko, yrittäminen ja talouskasvu taatusti tapettua. Demareiden suunnalta on sentään tunnustettu hallituksen tilannekuva: julkisen talouden sopeutuksia ei voida välttää. Vasemmistoliitto on ratkaissut ongelman vielä helpommin: puolue ei ole sitoutunut velkajarruun lainkaan. Katteettomia lupauksia on toki helppo jakaa, jos ei suostu sitoutumaan minkäänlaiseen yhteiseen talouskuriin. Keskusta taas tuntuu edelleen kärsivän hallitusneuvotteluista tutusta tyhjän paperin syndroomasta. Puolue vastustaa säästöjä ja lupaa lisää menoja, mutta keinot velkaantumisen taittamiseksi ja lupausten rahoittamiseksi jäävät kertomatta. Sen talouslinja muistuttaa matkasuunnitelmaa, jossa mukavat taukopaikat on merkitty kartalle, mutta reitti määränpäähän ja matkaan tarvittava polttoaine puuttuvat.
Kun seuraavan vaalikauden sopeutuksista päätetään, kyse ei ole vain euroista vaan myös arvoista. KD lähtee siitä, että sopeutuksissakin tehdään arvovalintoja. Perhe on meille yhteiskunnan perusyksikkö; se on jokaisen ensimmäinen ja tärkein yhteisö, josta hyvinvointi lähtee. Sosialidemokraattien suunnalta on väläytelty lapsilisien muuttamista tulosidonnaisiksi. Ei näin! Me emme ole valmiita kurittamaan lapsiperheitä. Myös kotihoidon tuen lyhentämistä ja jopa nykyisen tuen lakkauttamista on esitetty. KD puolustaa perheiden oikeutta valita lapselleen sopivin hoitomuoto ja pitää kotihoidon tuesta kiinni. Tätä arvovalintaa olemme toteuttaneet hallituksessa. Olemme pitäneet kiinni lapsilisistä, kotihoidon tuesta ja pienimmistä eläkkeistä. Omaishoitajien vähimmäispalkkioita on korotettu, lasten ja nuorten terapiatakuu on toteutettu, ruoka-apu on vakinaistettu ja kristillisten koulujen rahoitusta on vahvistettu. Nämä päätökset kertovat siitä, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa: sellaista, jossa työnteko kannattaa, perheitä vahvistetaan ja heikoimmasta pidetään huolta. Perheiden asemaa on vahvistettava myös tulevissa uudistuksissa.
Opintotuen uudistus etenee syksyllä eduskuntaan. KD:lle on ollut valmistelussa erityisen tärkeää vahvistaa perheellisten opiskelijoiden asemaa ja vähentää alaikäisten velkaantumista. Lausuntopalautteessa huoltajakorotuksen lapsikohtainen korottaminen sai laajaa kannatusta. Tämä tavoite on vietävä maaliin, jotta perheellistyminen on mahdollista myös opiskeluaikana.
Hyvinvointia ei kuitenkaan rakenneta vain valtion päätöksillä ja julkisilla palveluilla. Kristillisdemokraateille järjestöjen merkitys ei ole vain budjettikysymys. Lähiyhteisöt, seurakunnat ja järjestöt tavoittavat ihmisiä, joita julkinen järjestelmä ei aina tavoita. Siksi vähenevät eurot on suunnattava sinne, missä ne muuttuvat aidoksi avuksi, kohtaamiseksi ja rinnalla kulkemiseksi. Tällä viikolla hallitus hyväksyi uuden STEA-asetuksen yksimielisesti. Siinä painotetaan kohtaavaa ja konkreettista asiakastyötä – juuri sitä, mitä KD on pitänyt tärkeänä. Nyt asiassa on päästy yhdessä eteenpäin.
** Maa- ja metsätalouspolitiikassa olemme näyttäneet, mitä pitkäjänteinen vastuunkanto tarkoittaa. Emme hyväksy opposition ajatusta siitä, että ruokaa tuottava maatalous olisi kohteena, kun seuraavan hallituksen säästölistoja kirjoitetaan. Kotimainen maatalous ei ole vain elinkeino vaan elinehto – ja siksi myös erottamaton osa kansallista turvallisuutta. Tällä hallituskaudella ruokaa tuottavaan maatalouteen ei ole kohdistettu leikkauksia. Keskustan puhe maaseudun puolustamisesta voimistuu tuttuun tapaan vaalien lähestyessä. Luotan ihmisten kuitenkin näkevän sumuverhon taakse. Reilussa kolmessa vuodessa olemme maa- ja metsätalousministeriössä tehneet lukuisia sellaisia uudistuksia, joista keskusta edeltäneen kahdeksan vuoden aikana ministerin paikalta vain puhui. Parhaan tunnustuksen sain eräältä keskustan entiseltä kansanedustajalta, joka kädestä pitäen kiitti mm. niin peltojen korvauskelpoisuuksista, kuin valkoposkihanhien suojametsästyksestä sanoen: ”Olette tehneet kaiken sen, mikä meiltä jäi tekemättä.”
Elintarvikemarkkinalakia on uudistettu vahvistamaan tuottajan asemaa ja puuttumaan kaupan epäreiluihin käytäntöihin. Viljelijätukia ei ole leikattu, nuorten viljelijöiden aloitustukea on nostettu ja sukupolvenvaihdosten määrä on kasvanut merkittävästi. Välitä viljelijästä -toiminta on vakinaistettu. Metsävähennys on korotettu 75 prosenttiin ja metsien käyttömahdollisuudet on turvattu. Kotimaisen ruoan asemaa julkisissa hankinnoissa on vahvistettu ja ruokaviennille luotu pysyviä rakenteita. Myös suden ja karhun kannanhoidollinen metsästys on mahdollistettu. Nämä eivät ole vaalien alla paperille piirrettyjä lupauksia vaan tehtyjä päätöksiä. Siinä on ero vaalien alla voimistuvan maaseutupuheen ja koko vaalikauden ajan tehdyn työn välillä.
Koettelemuksiakin on ministeriön tontille toki tullut, viimeksi afrikkalainen sikarutto. Tautia on todettu luonnonvaraisissa villisijoissa rajatulla alueella, ei tuotantosioissa. Se ei tartu ihmiseen, ja suomalainen sianliha on turvallista syödä. Viranomaiset, tuottajat, metsästäjät ja elinkeino tekevät tiivistä yhteistyötä taudin rajaamiseksi ja sikaloiden suojelemiseksi. Koko hallituskauden on varauduttu taudin leviämiseen myös Suomeen. Hallitus osoitti jo vuosi sitten 840 000 euroa taudin ehkäisyyn, varautumiseen ja torjuntaan. Nyt teemme kaikkemme elinkeinon jatkuvuuden ja vientimarkkinoiden turvaamiseen.
** Turvallisuusympäristömme on muuttunut pysyvästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, autoritaariset valtiot haastavat kansainvälistä oikeutta ja hybridiuhat kohdistuvat myös Suomeen. KD:n linja on selvä: Suomen on tunnistettava maailman realiteetit ja toimittava niiden edellyttämällä päättäväisyydellä. Puolustuksen voimavaroista on pidettävä kiinni, itärajan esteaita saatettava valmiiksi ja turvallisuusviranomaisille turvattava riittävät resurssit sekä toimivaltuudet. Nato-investointeja on voitava kohdentaa myös sotilaallista liikkuvuutta palveleviin tie- ja ratayhteyksiin, satamiin ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin. Kristillisdemokraateille turvallisuus merkitsee myös kykyä pitää suomalainen yhteiskunta toiminnassa kaikissa oloissa. Siksi vahvistamme huoltovarmuutta ruoassa, energiassa, vedessä, lääkkeissä ja lannoitteissa. Turvallisuus rakennetaan pitkäjänteisellä varautumisella – kodeissa, maatiloilla, yrityksissä, järjestöissä ja viranomaisten työssä.
Hyvät ystävät! Eduskuntavaaleihin on enää kahdeksan kuukautta! Puolueemme valmistautuu tulevaan määrätietoisella työllä. Täällä Kesäpäivien yhteydessä hyväksymme energia-, ilmasto- ja ympäristöohjelman, työllisyyspoliittisen ohjelman, yrittäjyyspoliittisen ohjelman sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman. Kesäkuussa julkaisimme myös liikuntapoliittisen ohjelman, jonka tavoitteena on liikuttavan hyvä Suomi. Liikunta kuuluu kaikille vauvasta vaariin, ja ohjelmamme sisältää runsaasti keinoja liikkeen lisäämiseksi tulevilla hallituskausilla. Huippu-urheiluakaan ei unohdeta, jotta saamme nauttia Silja Kososen ja Wilma Heltelän kaltaisista suorituksista ja sinivalkoisista mitalijuhlista jatkossakin.
Kristillisdemokraattien liikuntaministerikaudella liikkumisen lisäämiseksi on tehty historiallisen paljon. Samalla KD kuntoon -teemavuosi kutsuu meitä elämään tätä tavoitetta todeksi myös omassa toiminnassamme. Moni paikallisyhdistys on jo järjestänyt liikunnallisia tempauksia. Liikettä voi lisätä helposti myös kokouksiin vaikkapa lyhyillä taukoliikuntahetkillä.
Kaikissa näissä ohjelmissa kristillisdemokratian periaatteet muuttuvat käytännön politiikaksi. Viljely ja varjelu tarkoittavat vastuuta luonnosta mutta myös oikeutta käyttää luonnonvaroja viisaasti. Vapaus ja vastuu näkyvät työn ja yrittämisen edellytyksissä. Ihmisarvo ja lähimmäisyys ohjaavat sitä, miten kohtelemme heikoimpia. Isänmaanrakkaus ja vastuu tulevista sukupolvista näkyvät siinä, että puolustamme Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja kestävää taloutta.
Olemme laatineet määrätietoisesti ohjelmia, jotka muodostavat vahvan pohjan tulevalle eduskuntavaaliohjelmallemme. Elo-syyskuun aikana teemme tarkemman talous- ja vero-ohjelman, mutta nostan jo yhden asian, joka meitä suomalaisia aina puhututtaa eli autot ja liikenteen verotus. Suomen autokanta on vanha ja ikääntyy edelleen. Nykyinen kertaluonteinen autovero nostaa erityisesti polttomoottoriautojen hankintahintaa ja hidastaa autokannan uudistumista. Samalla liikenteen sähköistyminen heikentää autoveron tuottoa, minkä vuoksi liikenteen veropohjaa on uudistettava käyttövoimien muuttuessa. Nyt järkevä uudistus olisi kertaluonteisen autoveron poistaminen ja vuosittaisen ajoneuvoveron uudistaminen osin päästöihin ja osin painoon perustuvaksi ja käyttövoimaneutraaliksi henkilö- ja pakettiautoille. Rekkojen ja kuorma-autojen osalta veromalli suosisi biokaasua. Se on erinomainen ja vähäpäästöinen käyttövoima raskaalle liikenteelle, jonka sähköistyminen lähitulevaisuudessa ei ole realismia. T
avoitteena on oltava autoilijalle neutraali, mutta julkista taloutta vahvistava kokonaisuus, jossa huomioidaan myös autokaupan kasvusta syntyvät verotulot. Monelle suomalaiselle auto on välttämätön työssäkäynnin, palvelujen saavuttamisen ja perheen arjen kannalta. Liikenteen päästöjä ei vähennetä vaikeuttamalla ihmisten välttämätöntä liikkumista, vaan tekemällä uudemman, turvallisemman ja samalla vähäpäästöisemmän auton hankkiminen mahdolliseksi yhä useammalle.
Hyvä kristillisdemokraatti! Ehdokasasettelumme on edennyt ennätyksellisen ripeästi, ja jo nyt nimettyjä ehdokkaita on jokaisesta vaalipiiristä. On ollut hienoa seurata, miten ehdokkaat ovat lähteneet liikkeelle hyvissä ajoin. Nämä vaalit eivät kuitenkaan ole vain ehdokkaiden projekti. Yksikään ohjelma – kuinka erinomainen tahansa – ei kävele yksin torille, soita yhtään puhelua eikä kohtaa yhtäkään äänestäjää. Siihen tarvitaan jokaista meistä, sillä jokainen voi tehdä jotakin. Yksi lähtee ehdolle. Toinen kokoaa tukiryhmää. Kolmas järjestää tilaisuuden. Neljäs jakaa julkaisun tai esitteen. Viides pyytää ystävää mukaan.
Yksittäinen teko voi tuntua pieneltä, mutta vaalit voitetaan tuhansilla pienillä teoilla, joita tehdään samaan suuntaan. Meillä on sitoutuneita ihmisiä, vahva arvopohja ja viesti, jota Suomi tarvitsee. Viisi kansanedustajaa, kaksi ministeriä ja monisatapäinen kunta- ja aluepäättäjien joukko muuttavat tavoitteitamme käytännön päätöksiksi joka päivä. Nyt meidän jokaisen on aika puhua ensi vaalikauden tavoitteista, jotta kristillisdemokraattinen kädenjälki näkyy eduskunnan päätöksissä vahvana myös seuraavalla kaudella.
Kristillisdemokraattisista arvoista puhuminen tarkoittaa sen elämänmyönteisen perustan puolustamista, jonka varaan Suomea ja koko läntistä yhteiskuntaa on rakennettu. Aikana, jolloin oikeaa ja väärääkin pyritään selittämään suhteellisiksi, – aikana, jossa periaatteita vaihdetaan mielipidemittausten mukana, – tällaisena aikana vakaalla arvopohjalla seisominen on aidosti rohkeaa.
Arvot velvoittavat, totta kai, myös meitä siinä, miten me itse puhumme toisista ja kohtelemme heitä – erityisesti silloin, kun olemme eri mieltä. Nyt ei ole aika jäädä odottamaan, että joku toinen tekee. Nyt on aika kysyä: mitä minä voin tehdä KD:n vaalivoiton eteen? Uskon, että ensi keväänä voimme saavuttaa suuren vaalivoiton. Se syntyy uskosta asiaamme, määrätietoisesta työstä ja tuhansista teoista, joita jokainen meistä voi tehdä. Suomi tarvitsee kristillisdemokraatteja – järjen ääntä ja lämmintä sydäntä. Lähdetään näistä Kesäpäivistä yhdessä liikkeelle, tehdään työtä rohkeasti ja tehdään kristillisdemokraattinen vaihtoehto näkyväksi kaikkialla Suomessa.