– Suurin yllätys oli se, kuinka laajat seuraukset taudin löytymisestä oli, Miehikkälän kunnanvaltuutettu (KD) ja metsänomistaja, myymäläpäällikön työstä eläkkeellä oleva Jarmo Ristola kertoo.
Isku elinkeinoelämälle on ollut raju, aivan kuin Kaakon kulmalla ei olisi ollut riittävästi vaikeuskerrointa Venäjän hyökkäyssodan jälkeisenä aikana.
– Meitä on kuritettu paljon, Ristola myöntää.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sulki rajan ja samalla ison ostoskeskuksen. Siitä seurasi työpaikkamenetyksiä. Nyt elinkeinoelämä koki toisenlaisen sulun afrikkalaisen sikaruton myötä. Sairastuneiden villisikojen myötä systeemi meni Ristolan mukaan kiinni.
– Metsään ei saa nyt mennä. Itselläkin on metsäkaupat kesken ja koneet olisi ollut tulossa syyskuun alussa. Nyt mitään töitä ei pystytä tekemään eikä aikataulua hakkuille ole tiedossa.
– Monen yrittäjän kannalta tilanne on se, että kaikki on seis.
Viljakauppakin oli jossain vaiheessa pysähdyksissä ja on osittain edelleenkin.
Ristola kertoo, että naapurin pellot, jotka siintävät silmien alla, ovat täysin vielä puimatta.
Koko tartunta-alueen vuotuinen metsätaloustulo on noin 50 miljoonaa euroa ja se on tällä hetkellä täysin jäissä.
– Monilla on metsää, josta on saanut lisää tuloa. Nyt tämä tilanne koskee noin 100 000 hehtaarin kokoista metsäalaa.
Kerrannaisvaikutus on suuri; vaikutukset leviävät koko alueelle, työllisyyteen, kauppaan ja muuhun talouteen.
Paitsi metsänomistajana, härdelli on työllistänyt Ristolaa kunnanvaltuutettuna, kunnanhallituksen jäsenenä sekä Miehikkälän kehittämissäätiön toimitusjohtajana.
– Päättäjän näkökulmasta tämä on tietenkin myös härdelli, koska tässä on ryhdyttävä valmistelemaan talousarviota seuraavalle vuodelle.
Kuntakin on kohtuullisen suuri metsänomistaja. Metsistä on vuosittain saatu kuntaan lisätuloa. Nyt ne jäävät saamatta. Tilanne Miehikkälässä on se, että viime vuosina on pystytty talouden alijäämää kuromaan kiinni, mutta silti ei olla vielä aivan nollatuloksessakaan.
Nyt talouden tasapainottaminen näyttää toistaiseksi jäävän haaveeksi, mikäli tautia ei saada nopeasti nitistettyä.
Ristolan mukaan osa negatiivisista kerrannaisvaikutuksista juontuu huhupuheista. Ihmisillä on jostain syystä sitkeä usko, että sikarutto olisi joillakin tapaa vaarallinen tauti myös ihmiselle.
Viestejä on tullut alueen yrittäjiltä, että tapahtumia on peruttu. Sovittuja retkiä ja niihin liittyviä ruokailuja on peruttu esimerkiksi Miehikkälässä.
– Kun eilen (17.8) olimme lammastilalla lounastamassa, niin sielläkin huoli oli nähtävissä.
Eräs ryhmä oli jopa epäillyt, uskaltaako tulla tutustumaan kirkkoon sen takia, että alueella on sikaruttoa.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vieraili kunnassa eilen ja tapasi sidosryhmiä, myös Ristolan.
– Saimme vastauksia ja selvennystäkin siihen, että minkälaista tukea on saatavissa, Ristola kertoo.
Hänen mukaansa ministerin vastauksiin oltiin pääosin tyytyväisiä.
– Hän ei luvannut liikoja, mikä on oikeinkin. Saimme hyvin realistisen kuvan tilanteesta.
Ministeri oli kuitenkin korostanut, että huoli on yhteinen huoli kaikille kolmelle kunnalle ja ketään ei jätetä yksin.
Alueella on myös syntynyt yhteishenkeä. Yli 400 metsästäjää on koulutettu etsintätoimintaan. Ruokavirasto käsittelee tapauksia.
Ristola on jututtanut etsinnöissä mukana olleita.
– Siellä ollaan sisukkaita, on menty ojat ja käännetty kaikki kivet ja kannot. Tämän vuoksi etsintä etenee hitaasti.
Ykköstoive on tietenkin se, että saataisiin kompensaatio sikaruton vuoksi menetetyille tuloille.
Ristolan mukaan esimerkiksi puintien onnistuminen ratkaisee minkälainen lasku taudista tulee ja miten viljelijät uskaltavat varautua tuleviin vuosiin.
Metsäsektorin osalta tilanne koettelee erityisesti niitä, joiden elanto tulee kokonaan metsästä.
– Tavallinen metsänomistaja niinkuin itsekin olen, kyllä pärjää pienen siirtymäkauden.
Miehikkälä joutuu tämänkin tautiepisodin päätyttyä olemaan varpaillaan, sillä naapuri on arvaamaton. Venäjän sikaruttotilanteesta tiedetään se, että Laatokan alueella on ollut epidemia. Ja vaikka taudin alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, ajatukset siirtyvät herkästi rajan taakse, Venäjälle.
Ristolan mukaan alueen asukkaiden mieltä jäytää sekin, tehdäänkö Venäjällä jotain aivan tarkoituksellakin.
– Täällä on ajatus koko ajan ollut, että onko sieltä jossain vaiheessa päästetty sairaita yksilöitä kun portit ovat olleet auki. Että onko sieltä suorastaan ajettu tänne sairastuneita villisikoja.
Ristola on pitkän linjan kuntapäättäjä. Hän oli kunnanvaltuustossa 16 vuotta vuodesta 1988 vuoteen 2004. Sitten hän päätyi Lappeenrantaan Valiolle töihin ja Miehikkälän kuntapolitiikka jäi 20 vuodeksi. Viime vaaleissa (2025) hän palasi KD:n listoille, vaikka häntä houkuteltiin myös Keskustan listoille ehdokkaaksi. KD oli vaaliliitossa Keskustan kanssa.
– Olen halunnut olla kristillisdemokraatti. Olen päässyt mukaan kunnanhallitukseen ja se on poikinut muitakin luottamustehtäviä. Vaikka olen jo eläkkeellä, niin olen myös Miehikkälän kehittämissäätiön toimitusjohtaja, Ristola kertoo.
Hän kehuu, että Miehikkälässä on ymmärretty puhaltaa yhteen hiileen. Yhteistyö puolueiden kesken on sujunut erinomaisesti ja kaikesta on voitu sopia.
– Kertaakaan ei ole tarvinnut edes äänestää tämän kauden ensimmäisen valtuustovuoden aikana.