Jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Räsänen tiedustelee, onko hallitus selvittänyt, kuinka paljon alaikäisten terveystietoihin liittyvät rajoitukset ja sähköiset suostumusmenettelyt vaikeuttavat vanhempien mahdollisuuksia hoitaa yli 12-vuotiaan lapsensa terveysasioita. Lisäksi Räsänen kysyy, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi silloin, kun se on lapsen edun mukaista.
– Monet vanhemmat ovat kertoneet tilanteista, joissa he eivät pääse näkemään lapsensa terveystietoja Omakannassa tai hyvinvointialueiden sähköisissä palveluissa, vaikka heillä on lain mukainen vastuu lapsen hoidosta ja hyvinvoinnista. Tiedonsaantia voivat rajoittaa erilaiset suostumusmenettelyt, joiden käyttäminen ei ole aina lapselle tai perheelle yksinkertaista, Räsänen toteaa.
Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti silloin, kun lapsella on pitkäaikainen sairaus, vakavia oireita tai kesken olevia tutkimuksia. Vanhemman on vaikea huolehtia lapsensa terveydestä, jos hän ei saa hoidon kannalta tarpeellisia tietoja tai pysty osallistumaan asioiden hoitamiseen käytännössä.
Nykyistä järjestelmää tulisi Räsäsen mielestä kehittää niin, että alaikäinen voisi halutessaan helposti valtuuttaa huoltajansa hoitamaan terveysasioitaan ja tarkastelemaan terveystietojaan sähköisissä palveluissa.
– Samalla olisi syytä arvioida, onko nykyinen käytäntö, jossa rajoitukset käytännössä alkavat 12 vuoden iässä, tarkoituksenmukainen vai tulisiko huoltajien tiedonsaantioikeutta ulottaa pidemmälle, esimerkiksi 15 vuoden ikään saakka. Käytännössä ratkaiseva vaihe on usein vasta silloin, kun nuori saa omat verkkopankkitunnukset tai muut vahvan tunnistautumisen välineet ja kykenee itsenäisesti hoitamaan sähköistä asiointia.