Essayah korosti, että hallituksen toimet ovat vahvistaneet maatalouden tulevaisuudennäkymiä: nuorten aloittavien viljelijöiden määrä on kasvanut, sukupolvenvaihdokset ovat ylittäneet tavoitteet ja investointihalukkuus on vahvistunut.
– Keskustan peräänkuuluttama suunnanmuutos on hyvässä vauhdissa. Nuorten aloittavien viljelijöiden määrä on kääntynyt nousuun, investoinnit ovat lähteneet liikkeelle ja tiloja kehitetään. Nyt useampi kuin joka kolmas maidontuottajista arvio tilansa lähitulevaisuuden kannattavuuden olevan erittäin tai melko hyvä. Tämä kertoo uskosta tulevaisuuteen. Vuonna 2022, edellisen hallituksen aikana, vain noin joka viides arvioi samoin.
Hallitus on vahvistanut nuorten viljelijöiden aloitustuen rahoitusta, suunnannut yli 11 miljoonan euron kriisituen nuorille viljelijöille ja uudistanut korvauskelpoisuuksien jakomallia. Maatalouden investointituen tilakohtainen enimmäismäärä nostettiin 1,4 miljoonaan euroon, Finnveran rahoitus avattiin maataloudelle ja Makeran valtiontakausvaltuus korotettiin 20 miljoonaan euroon.
– Maataloustukien rahoitus on määrätietoisesti turvattu, joitakin tukitasoja kuten luomua on jopa nostettu eikä ruokaa tuottavasta maataloudesta ole leikattu. Tämä kaikki on tehty tilanteessa, jossa valtiontaloutta on ollut välttämätöntä sopeuttaa merkittävästi.
Essayahin mukaan hallitus käynnisti uudet tukitoimet jo keväällä Lähi-idän kriisin nostettua tuotantokustannuksia. Maatalouden energiaveron palautus nostetaan EU sallimaan enimmäismäärään vuosina 2026 ja 2027, mikä merkitsee maatiloille yhteensä 20 miljoonan euron lisätukea.
EU 8,8 miljoonan euron kriisitukea täydennetään 17,5 miljoonalla eurolla kansallista rahoitusta. Luonnonhaittakorvausta korotetaan yhteensä 65 miljoonalla eurolla, sikataloudelle valmistellaan noin kymmenen miljoonan euron tukea ja uusia korvauskelpoisuuksia myönnetään noin 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi maatilojen maksuvalmiutta parannetaan maksamalla yli 240 miljoonaa euroa ennakkomaksuja normaalia aikaisemmin.
– Kun kaikki nämä toimet summaa yhteen, siitähän noin 140 miljoonaa näyttäisi kertyvän.
Essayah painotti, että yksittäisiä kriisitukia tärkeämpää on parantaa maatalouden kannattavuutta pitkäjänteisesti ja vahvistaa viljelijöiden asemaa ruokamarkkinoilla.
– Kriisitukia tärkeämpiä ovat pitkän aikavälin toimet ja markkinoiden toimivuus. Kuten MTK puheenjohtaja Hemmilä hyvin otsikoi: Toimivat markkinat ovat parasta maatalouspolitiikkaa!
Kesäkuussa voimaan tulleella elintarvikemarkkinalain uudistuksella vahvistettiin sopimusosapuolten välistä tasapainoa ja sopimusten läpinäkyvyyttä. Myös elintarvikemarkkinavaltuutetun resursseja ja tiedonsaantioikeuksia on vahvistettu. Hankintalain uudistukseen lisätty huoltovarmuuskriteeri puolestaan vahvistaa suomalaisen ruoantuotannon asemaa julkisissa hankinnoissa.
– Elintarvikemarkkinalaissa on vahvistettu sopimusosapuolten välistä tasapainoa ja lisätty sopimusten läpinäkyvyyttä. Elintarvikemarkkinavaltuutetun resursseja on lisätty ja tiedonsaantioikeudet ovat nyt kilpailulain muutoksella valtuutetun mukaan riittävät. Olemme tehneet aktiivista vaikuttamistyötä myös EU-tasolla epäterveiden kauppatapojen kitkemiseksi, ja komissio on luvannut direktiivin uudistuksen alkuvuodesta 2027. Tämä on juuri sitä rakenteellista muutosta, jota välikysymyksessä peräänkuulutetaan.
Hallitus on lisäksi laatinut ruokastrategian vuoteen 2040, uudistanut elintarvikeviennin strategisen koordinaation ja vahvistanut tuottajaorganisaatioiden perustamista. Ruokaviennin määrä on hallituskauden aikana kasvanut 18 prosenttia ja viennin arvo seitsemän prosenttia.
Maaseudun elinvoimaa vahvistetaan muun muassa maaseutupoliittisella selonteolla, elinvoimakeskusten ja Leader-ryhmien työllä, kyläkauppatuen uudella mallilla sekä tukemalla 4H-toimintaa ja kylävaratoimintaa.
– Kaikkia puolueita ja sidosryhmiä tarvitaan mukaan tukemaan viljelijää, aktiivisesti toimeenpanemaan ruokastrategiaa ja rakentamaan yhdessä suomalaisen maatalouden ja maaseudun tulevaisuutta!
Lue kokonaan:
Hallituksen vastaus välikysymykseen suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta – maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah
Arvoisa puhemies,
suomalaisessa maataloudessa ja ruoantuotannossa on kysymys yhtä elinkeinosektoria huomattavasti laajemmasta asiasta – turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja kansallisesta kriisinkestävyydestä. Ruoka ei synny kaupan hyllyyn eikä huoltovarmuutta rakenneta kriisin hetkellä. Se rakennetaan joka päivä suomalaisilla maatiloilla, elintarvikeyrityksissä, kuljetusketjuissa ja maaseudun yrityksissä. Kansallinen tahtotila oman ruoantuotannon turvaamisesta on toivottavasti tässä salissa yhteinen ja luja.
Välikysymyksen tilannekuvaa maa- ja elintarvikesektoristamme on tarpeen tarkentaa. Keskustan peräänkuuluttama suunnanmuutos on hyvässä vauhdissa. Nuorten aloittavien viljelijöiden määrä on kääntynyt nousuun, investoinnit ovat lähteneet liikkeelle ja tiloja kehitetään. Nyt useampi kuin joka kolmas maidontuottajista arvio tilansa lähitulevaisuuden kannattavuuden olevan erittäin tai melko hyvä. Tämä kertoo uskosta tulevaisuuteen. Vuonna 2022, edellisen hallituksen aikana, vain noin joka viides arvioi samoin. Viimeksi nykyiselle tasolle päästiin vuonna 2014, eikä silloinkaan ministeri ollut keskustapuolueesta. Naudanlihasta maksetaan Suomessa nyt EU-jäsenyytemme parasta tuottajahintaa, vaikka teollisuudelta ja kaupalta on yhä lupa odottaa enemmän.
Kuluvalla hallituskaudella on vahvistettu nuorten viljelijöiden aloitustuen rahoitusta yli miljoonalla eurolla vuodessa samalla kun yrittäjätulovaatimuksen kertymistä on kevennetty. Vuoden 2024 kriisituki yli 11 miljoonaa euroa suunnattiin nuorille. Toimet ovat kasvattaneet sukupolven vaihdoksia yli tavoitteiden. Suomi on nuorten viljelijöiden osuudessa yli EU-keskiarvon, ja lomitusjärjestelmämme ja tämän hallituksen vakinaistama Välitä viljelijästä -toiminta herättävät kiinnostusta muissakin EU-maissa alan vetovoiman lisääjinä.
Hallitus on johdonmukaisesti ohjannut tukia ruoantuotantoon. Olemme uudistaneet korvauskelpoisuuksien jakomallin ja myöntäneet erilliset kiintiöt itäisen Suomen ohjelman alueelle ja nuorille tuottajille. Tiloilta tulleen palautteen perusteella tämä on merkittävin kannattavuutta parantava toimi vuosikausiin. Korvauskelpoisuus mahdollistaa näille hehtaareille myös ympäristökorvaukset, joten se kannustaa ympäristötoimiin.
Kun hallitus aloitti työnsä, investointeja oli jäässä edellisen hallituksen metsäkatoasetukseen liittyneiden tulkintalinjausten vuoksi. Annoimme viljelijöille investointivarmuuden vakuuttamalla komission siitä, ettei parin puun kaataminen navettarakentamisen alta aiheuta Euroopan metsäisimmässä maassa metsäkatoa.
Maatalouden investointihalukkuus on ollut kasvussa jo parin vuoden ajan. Tilakohtaista investointituen enimmäismäärää nostettiin ensi vuodelle 1,4 miljoonaan euroon, Finnveran rahoitus avattiin maataloudelle ja Makeran valtiontakausvaltuus nostettiin 20 miljoonaan euroon.
Maataloustukien rahoitus on määrätietoisesti turvattu, joitakin tukitasoja kuten luomua on jopa nostettu eikä ruokaa tuottavasta maataloudesta ole leikattu. Tämä kaikki on tehty tilanteessa, jossa valtiontaloutta on ollut välttämätöntä sopeuttaa merkittävästi.
Samalla tunnistamme, että kannattavuuskehitys on ollut yli hallituskausien erityisen hankala kasvinviljelytiloilla kustannusten ja maailmanmarkkinahintojen paineessa. Siksi viljasektorillamme tarvitaan sekä tuotannon monipuolistamista että vahvempaa markkinavoimaa ja viennin jalostusasteen nostoa.
Viime vuosina rehuvalkuaisen ja elintarvikkeeksi menevän kasviproteiinin viljelyalat ovat kasvaneet merkittävästi ja olemme oikealla tiellä vahvistaessamme valkuaisomavaraisuutta mm. erikoiskasvien viljelyn tukirahoitusta lisäämällä.
Energian hinnan nousu, sään ääri-ilmiöt, maailmanmarkkinoiden heilahtelut ja turvallisuusympäristön muutokset aiheuttavat epävarmuutta. Välikysymyksessä vaaditaan toimenpiteitä ensi vuoden budjettiin, mutta hallituksessa aloitimme toimet jo keväällä, kun Lähi-idän kriisi iski, ja päätimme nostaa maatalouden energiaveron palautuksen EU:n sallimaan maksimiin sekä tänä että ensi vuonna. Se tarkoittaa yhteensä 20 miljoonaa euroa lisää maatiloille.
Maksamme EU:n kriisitukea 8,8 miljoonaa euroa. Kokonaisuus, jolla maataloutta tuemme, on kuitenkin moninkertainen. Kolmannessa lisätalousarviossa tuomme kriisituen kansallisen täydennyksen, 17,5 miljoonaa euroa, ja kuten budjettiriihen yhteydessä sanoin, erityisesti viljasektorin tilannetta ajatellen teemme luonnonhaittakorvaukseen merkittävän korotuksen, yhteensä 65 miljoonaa euroa, joka maksetaan kahdessa erässä ensi vuonna. Siitä 10 miljoonaa maksetaan vuoden 2026 perusteella jo toukokuussa. Se kohdentuu nyt aiempaa paremmin nimenomaan ruoantuotantoon, sillä komissio on hyväksynyt rehunurmen luonnonhaittakorvaukselle asetettavan ylläpitovelvoitteen, jolla puututaan ns. hömppäheinäongelmaan. Se tarkoittaa, ettei pelkkä niittely riitä. Sikataloudelle on valmistelussa oma tukensa, noin kymmenisen miljoonaa. Lisäksi myönnämme korvauskelpoisuuksia koko maahan noin 20 miljoonalla eurolla. Kun kaikki nämä toimet summaa yhteen, siitähän noin 140 miljoonaa näyttäisi kertyvän.
Lisäksi parannamme maatilojen maksuvalmiutta maksamalla ennakkomaksuja normaalia aikaisemmin yli 240 miljoonaa euroa. Pyysin huhtikuussa komissaarilta juridista poikkeusta, jonka komissio päätti toteuttaa.
Samoin budjettiriihessä linjasimme, että huolehdimme afrikkalaisen sikaruton torjunnan akuuteista kustannuksista ja arvioimme vaikutuksia elinkeinoihin ja aluetaloudelle. ASF-tilanteen kannalta on aivan ensisijaista, että akuutit toimet keskittyvät määrätietoisesti epidemian varsinaiseen rajoittamiseen ja lopulta hävittämiseen Suomesta.
Kriisitukia tärkeämpiä ovat pitkän aikavälin toimet ja markkinoiden toimivuus. Kuten MTK:n puheenjohtaja Hemmilä hyvin otsikoi: Toimivat markkinat ovat parasta maatalouspolitiikkaa!
Viime hallituskaudella parlamentaarinen työryhmä kokosi toimet, joita maatalouden kannattavuus edellyttää. Tämän hallituskauden aikana ne on toteutettu:
Elintarvikemarkkinalaissa on vahvistettu sopimusosapuolten välistä tasapainoa ja lisätty sopimusten läpinäkyvyyttä. Elintarvikemarkkinavaltuutetun resursseja on lisätty ja tiedonsaantioikeudet ovat nyt kilpailulain muutoksella valtuutetun mukaan riittävät. Olemme tehneet aktiivista vaikuttamistyötä myös EU-tasolla epäterveiden kauppatapojen kitkemiseksi, ja komissio on luvannut direktiivin uudistuksen alkuvuodesta 2027. Tämä on juuri sitä rakenteellista muutosta, jota välikysymyksessä peräänkuulutetaan.
Hankintalain uudistuksessa suomalaisten ruoantuottajien aseman vahvistamiseksi lisätty huoltovarmuuskriteeri edellyttää sen käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa, ja vastuu on jokaisella päättäjällä kunta- ja hyvinvointialuetasolla.
Kustannuskriisien juurisyihin on myös syytä puuttua pitkäjänteisesti. Olemme luoneet ruokastrategian vuoteen 2040, jota käsitellään parhaillaan selontekona eduskunnassa. Sen tarkoitus on rakentaa ruokajärjestelmästämme kestävä ja kannattava. Se on yksi keskeisimmistä hallitusohjelman kokonaisuuksista ja varsin uudenlainen toimintatapa aiempien hallituskausien strategiatyöhön nähden. Työn jatkumisen suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti yli hallituskausien varmistaa uusi ruokaneuvosto.
Elintarvikeviennin strateginen koordinaatio on järjestetty uudelleen ja luotu yrityslähtöinen ruokaviennin kasvualusta. Viennin eteen tehdyt lukuisat toimet alkavat näkyä; ruokaviennin määrä on hallituskauden aikana kasvanut 18 % ja viennin arvo 7 %. On vahvistettu markkinaseurantaa, tuettu tuottajaorganisaatioiden perustamista, uudistettu tasausvaraus. Tekeillä on ravinteiden kierrätyksen ja lannoitehuoltovarmuuden tiekartta, ja teillä on eduskunnassa käsiteltävänä salmonellarahasto.
Selvitämme puhtaan kotimaisen ammoniakin tuotantoa ja vahvistamme kierrätysravinteiden ja biokaasun edistämistä kohdentaen ravinnekiertotuelle 5 milj. euroa ja ravinteiden kierrätyksen investoinneille puoli miljoonaa euroa vuosittain. Kadmium-rajan määräaikainen muutos Ruotsin tasolle tuo sekin toivottua kilpailua lannoitemarkkinaan.Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ollaan myöntämässä tukea kasvinsuojeluaineiden lupajärjestelmän ruuhkan helpottamiseksi.
Norminpurkua on tehty koko kausi niin kansallisesti kuin EU-tason yksinkertaistusasetuksilla.
Maaseutupoliittisen selonteon eduskuntakäsittely on käynnissä. Selonteko määrittää pitkän ajan maaseutuvision, poikkihallinnolliset tavoitteet ja suositukset maaseudun elinvoiman uudistamiseksi. Toimivat tietoliikenneyhteydet, liikenneverkot, yksityistiet, saaristoliikenne sekä kohtuullisesti saavutettavat perus- ja välttämättömyyspalvelut ovat maaseudun elinvoiman ja maamme kokonaisturvallisuuden keskeisiä edellytyksiä.
Tärkeitä alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimia tehdään kymmenen elinvoimakeskuksen ja kymmenien Leader-ryhmien toteutuksella. Näitä toimia ovat esimerkiksi maatilojen ja muiden yritysten kehittäminen, laajakaistayhteydet, turvallisuus ja varautuminen, ympäristö- ja vesihuoltoinvestoinnit sekä kylien ja osallisuuden vahvistaminen. Kyse on alueelliseen elinvoimaisuuteen ja kokonaisturvallisuuteen olennaisesti liittyvistä toimenpiteistä ja rahoituskohteista, joihin paikallinen yritysten ja yhteisöjen vastinrahoitus ja talkootyö tuo satojen miljoonien eurojen lisän. Hallitus on omalta osaltaan huolehtinut mm. kyläkauppatuen uudesta mallista, ja resursoinut lasten ja nuorten 4H:n työtä ja kylävaratoimintaa.
Maaseudulla asujan näkökulmasta ei ole ollut merkityksetöntä, että nyt suden ja karhun kannanhoidollinen metsästys ja valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys on mahdollistettu.
Neuvottelutilanne EU:n tulevasta rahoituskehyksestä tiivistyy kohti ratkaisuaan. Pidämme vahvasti kiinni siitä, että maataloudelle kohdistuva EU-rahoitus antaa vakaan ja ennakoitavan pohjan tulevien vuosien ruoantuotannolle ja sen kehittämiselle. Hallitukselle viljelijälle menevä raha on ollut prioriteetti ja siksi iso onnistuminen neuvotteluissa on, että maataloudelle on oma korvamerkitty osuutensa. Neuvotteluissa puolustamme suomalaista viljelijää.
Kaikkia puolueita ja sidosryhmiä tarvitaan mukaan tukemaan viljelijää, aktiivisesti toimeenpanemaan ruokastrategiaa ja rakentamaan yhdessä suomalaisen maatalouden ja maaseudun tulevaisuutta!