Eduskunnan kyselytunnilla vaadittiin hallitusta vaikuttamaan bensan pumppuhintoihin. Kansanedustaja Päivi Räsänen muistutti, että Ruotsissa jakeluvelvoite on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin Suomen taso. Jakeluvelvoitteen alentaminen KD:n ehdottamalla 10 prosenttiyksiköllä nykyisestä 19,5 prosentin tasosta voisi vähentää kuljetusyritysten polttoainekustannuksia noin 140 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Kaiken lisäksi se toisi valtiolle lisää verotuloja, koska fossiilisista kerätään enemmän kuin uusiutuvista, Räsäsen totesi.
Hän kysyi, voisiko hallitus harkita jakeluvelvoitteen määräaikaista alentamista.
Valtiovarainministeri Purran mukaan on totta, että jakeluvelvoitetta säätämällä voi vaikuttaa hintaan bensapumpulla.
– Biokomponentti on kalliimpaa ja mikäli sen määrää vähennetään, niin se vaikuttaa suoraan bensapumpulla. Sen laskeminen 10 yksiköllä vaikuttaisi noin 15 senttiä bensan hintaan, Purra totesi.
Hänen mukaan hallitus keskustelee näistä asioista ja neuvottelee parhaan mahdollisen tuloksen, jolla hirmuhintoihin voitaisiin edes jonkin verran vaikuttaa.
Eduskunnan torstaista kyselytuntia ja Räsäsen kysymystä edelsi episodi, jossa kahden hallituspuolueen, KD ja perussuomalaisten kesken liikkui ristiriitaista tietoa polttoaineiden jakeluvelvoitetta koskevassa kysymyksessä. Viime viikonloppuna kristillisdemokraatit saivat tarpeekseen perussuomalaisten kansanedustajien levittämistä huhuista, joiden mukaan KD olisi vastustanut jakeluvelvoitteen alentamista kehysriihessä. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoi maanantaina päinvastoin esittäneensä kehysriihessä, että kompromissina jakeluvelvoitetta olisi alennettu puolen vuoden määräajaksi.