KD-Kompassin tämän viikon vieraana on kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus, jonka kanssa puhutaan ikäihmisten asioista kuten hyvän hoivan, toimeentulon ja osallisuuden turvaamisesta.
Tanus on kolmannen kauden kansanedustaja ja Pirkanmaan aluevaltuutettu ja erikoislääkäri. Hän on nähnyt ikääntymiseen ja terveyteen liittyviä monenlaisia haasteita sekä lääkärin että päättäjän silmälaseilla.
Turuilla ja toreilla ikäihmisiä kohdatessa määrätyt huolet tulevat keskusteluissa esiin.
Usein huolta kannetaan siitä, että pääseekö lääkäriin ja terveydenhuollon piiriin. Tanus on monille kertonut, että yli 65-vuotiaat voivat mennä myös yksityiselle puolelle terveyskeskusmaksun hinnalla.
– Se on tietyllä tavalla helpottanut tilannetta, Tanus sanoo.
Hoitoonpääsyn lisäksi eläkeläisiä huolettaa toimeentulo. Tanus muistuttaa, että iso osa eläkkeistä on pieniä, ja siksi eläkkeen riittävyys arjessa on usein esillä. Kolmantena asiana puhutaan monesti tilojen esteettömyydestä ja liikkumisen haasteista.
Tanus sanoo, että hänen tavoitteenaan on Suomi, jossa ikäihmisiä arvostetaan ja kunnioitetaan.
– Meidän on nähtävä ikäihmiset yhteiskunnan voimavarana eikä kulueränä. Heillä on paljon annettavaa, he osallistuvat paljon vapaaehtoistyöhön, perhe-elämään, lasten ja lastenlasten hoivaan.
Tanus muistuttaa niin ikään, että yhteiskunnalla on paitsi velvollisuus myös kunnia-asia, että ikäihmiset hoidetaan aivan elämän loppuun asti.
– Tavoitteena pitää olla arvokas vanhuus, jossa ihminen saa turvallisesti ikääntyä tietäen, että tarvittava apu, hoiva ja hoito on olemassa.
– Jos tarvitaan palleatiivista hoitoa, kivun oireiden hoitoa tai saattohoitoa elämän loppuvaiheessa, niin nämä hoidetaan.
Tanus muistuttaa, että iso osa ikäihmisistä on varsin virkeitä, hyväkuntoisia ja aktiivisia. He harrastavat ja osallistuvat.
– Toreilla tapaa usein yli 80-vuotiaita, jotka ovat sauvakävelyllä ja tulevat jututtamaan.
Tanuksen mukaan jokaisen ikääntyvän kannattaa miettiä jo riittävän aikaisessa vaiheessa, että onko oma koti sellainen, jossa voi asua vielä vuosien tai vuosikymmenen päästä.
– Vai olisiko hyvä muuttaa ehkä vähän esteettömämpään, lähemmäksi lapsia tai lapsenlapsia ja lähemmäs palveluita. Näitä on hyvä miettiä riittävän ajoissa, sillä useimmat kuitenkin haluavat pärjätä kotonaan mahdollisimman pitkään.
– Lisäksi tarvitaan riittävät kotihoidon palvelut ja mielellään ne samat tutut hoitajat, jotka senioreiden luona käyvät.
Lääkärinä Tanus kiinnittäisi huomiota ikäihmisen toimintakykyyn ja sen säilymiseen.
– Esimerkiksi jaloissa ja reisissä lihaskunnon säilyminen vaikuttaa todella paljon toimintakykyyn ja tasapainoon. Kaatumiset ovat useasti sellainen riskitekijä, mistä lähtee monen kohdalla negatiivinen kierre.
Nykypäivän digitaalisia palveluja on hyvä hallita jossain määrin, mutta Tanus muistuttaa, että vanhukset tarvitsevat henkilökohtaista kontaktia, sosiaalista kanssakäymistä, osallistumista ja harrastamista.
– Jokainen ikäihminen on yksilö. Pitää arvioida tarkkaan, pystyykö apujen turvin elämään omassa kodissa tai onko asumispalveluyksikkö oikea paikka ja missä vaiheessa tarvitaan jo ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa.
Yksi huoli on kuitenkin kansanedustajan sydämellä erityisesti.
– Kyllä minä yksinäisyyden nostaisin, koska meillä on paljon yksinäisiä ikäihmisiä. Vetoaisin, että olkaa yhteydessä, soittakaa, piipahtakaa isovanhempien luona. Naapurusto, myös seurakunnan vapaaehtoistoiminta, on tässä erittäin tärkeässä roolissa.
Sari Tanuksen koko haastattelun voit kuunnella KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä la 24.10. klo 12.50. ja Järviradiossa sunnuntaina 25.10. klo 14.