KD-Kompassissa puhutaan tällä viikolla keskustelukulttuurin kärjistymisestä sekä sanan ja uskonnonvapauden rajoista. Kristillisdemokraattien riihimäkeläinen kansanedustaja Päivi Räsänen on ollut jo vuosien ajan keskellä sanan- ja uskonnonvapauteen liittynyttä oikeudellista prosessia.
– Ajattelen, että tässä tarvittaisiin todennäköisesti lainsäädännön korjausta. Meillä on laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja itse koen, että sitä on on tässä yhteydessä käytetty omalla kohdallani väärin.
– Olen siitä tehnyt valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja saa nähdä, miten siellä tätä linjataan.
Räsäsen mukaan on tärkeää, että niin sanotut vihapuhelait eivät rajoita tarpeettomasti sananvapautta eivätkä esimerkiksi oikeutta ilmasta kristillistä vakaumusta.
Yli 30 vuotta kansanedustajana vaikuttanut Räsänen toteaa, että parhaillaan eletään keskellä hyvin voimakasta maailmankatsomuksellisen murroksen aikaa, jossa nimenomaan kristillinen arvopohja ja siitä nouseva ihmiskäsitys on haastettu.
Tämä näkyy hyvin monella rintamalla.
– Ajatellaan vaikkapa avioliittolainsäädäntö tai sitä, että onko sukupuolia kaksi vai onko niitä 70. Tai sitä, että millä tavalla ihmisen elämän arvo määritellään silloin, kun hän ei ole vielä tullut synnytyskanavasta ulos ja aivan elämän viime metreillä.
Räsäsen poliittinen ura lähti liikkeelle siitä, kun hän nuorena lääkärinä joutui pohtimaan raskauden keskeytyksiä ja siihen osallistumista.
– Se oli iso ja kipeä kysymys. Minulle oli järkyttävää todeta jo opiskeluaikana, että laki ei suojaa lääkäriä, jonka oli periaatteessa pakko osallistua abortin suorittamiseen, vaikka hän itse pitäisi sitä ihmisen elämän lopettamisena.
Räsäsen mukaan tämä on väärin terveydehuollon henkilökuntaa kohtaan ja tässä suhteessa Suomi on myös varsin poikkeuksellinen maa.
– Vain Suomi ja Ruotsi ovat eurooppalaisia maita, joissa omantunnon suojaa ja omantunnonvapautta aborttikysymyksessä ei ole lakiin kirjattu.
Räsäsen mukaan tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kätilöille, sairaanhoitajille ja lääkäreille.
– Toki työjärjestelyillä näitä asioita voidaan monesti hoitaa ja itsellänikin oli se etuoikeus, että oli ymmärtävät esimiehet ja työtoverit.
– Yleisesti pidän ongelmana, että esimerkiksi on mahdotonta erikoistua gynekologiksi, jollei tee abortteja.
Räsäsen mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa positiivinen uskonnonvapaus jää jotenkin katveeseen.
– Koko uskonnonvapauden lähtökohta on se, että ihmisellä on oikeus uskoa.
Oikeus olla uskomatta kuitenkin monesti ohjaa käytäntöä.
– Tämä tulee aivan erityisesti näkyviin, kun puhutaan koulujen joulujuhlista ja kevätjuhlista.
Räsäsen mielestä kaikkein räikein esimerkki tästä tapahtui Hämeenlinnassa. Hän viittaa niin sanottuun Jeesuslaulu-kohuun, jossa Pekka Simojoen konsertin jälkeen eräs äiti nosti syytteen kaupunkia vastaan, koska lapsi oli altistunut Jeesus-nimelle.
– Ajattelen, että jos yhteiskunta tulee tällä tavalla allergiseksi Jeesus-nimelle ja kristilliselle kulttuurille ja kulttuuriperinnölle, niin kyllä lasten ja nuorten on mahdotonta jatkossa ymmärtää edes omaa historiaamme, taidetta, kulttuuria sekä koko lainsäädännön perustaa.
Kuuntele Päivi Räsäsen koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä la 21.11. klo 12.50. ja Järviradiossa su 22.11. klo 14.