Suomen ja Euroopan turvallisuustilannetta leimaa vahvasti Venäjän pitkäkestoinen aggressio. Euroopan vahva ja yhtenäinen tuki Ukrainalle on edelleen välttämätöntä. Puheessa nostettiin esiin myös Lähi-idän ja Iranin tilanteen kärjistyminen.
– Lähi-idän levottomuudet osoittavat, kuinka nopeasti samanaikaiset kriisit voivat sitoa huomiota ja voimavaroja sekä heikentää kansainvälistä vakautta laajemmin.
– Hormuzinsalmen sulkeminen on osoittanut konkreettisesti, miten alueellinen kriisi voi nopeasti heijastua globaaleihin energiamarkkinoihin, toimitusketjuihin, hintatasoon ja taloudelliseen vakauteen myös Suomessa asti. Samalla nämä tapahtumat muistuttavat huoltovarmuuden, energiaomavaraisuuden ja toimitusketjujen toimintavarmuuden keskeisestä merkityksestä, Räsänen totesi.
Suomen turvallisuuden perusta on vahva kansallinen puolustus, Nato‑jäsenyys ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa. Nato‑jäsenyys on vahvistanut Suomen asemaa, ja integraatio liittokuntaan on edennyt hyvin. Suomen sijainti Naton itäisellä reunalla asettaa kuitenkin korkeat vaatimukset maanpuolustukselle.
– Tämä edellyttää paitsi puolustusmenojen riittävää tasoa myös todellista puolustuskyvyn kehittämistä, eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista ja kykyä toimia yhdessä erilaisissa kriisitilanteissa.
Kaikki Pohjoismaat ovat nyt saman puolustusliiton jäseniä. Tämä vahvistaa koko alueen turvallisuutta ja vakautta. Itämeren turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää Suomen huoltovarmuudelle ja saavutettavuudelle.
– Suomen on huolehdittava riittävästä sotilaallisesta läsnäolosta ja teknologisesta valvonnasta Itämerellä, Räsänen painotti.
Räsänen korosti, että turvallisuus on sotilaallista puolustusta laajempi kokonaisuus. Se rakentuu kriisinkestävästä yhteiskunnasta, huoltovarmuudesta, kyberturvallisuudesta sekä taloudellisten ja teknologisten riippuvuuksien hallinnasta. Puheensa lopuksi Räsänen korosti henkisen maanpuolustustahdon merkitystä.
– Henkinen maanpuolustustahto tarkoittaa valmiutta puolustaa maata ja sen arvoja. Se on tahtoa pitää kiinni suomalaisista arvoista, myös kodista, uskonnosta ja isänmaasta.
***Puheenvuoro kokonaisuudessaan:
VNS 2/2026 vp, Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta 5.5.2026
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe, Päivi Räsänen
Arvoisa puhemies,
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta antaa ajantasaisen tilannekuvan maailmasta, joka on aiempaa epävakaampi, kovempi ja vaikeammin ennakoitavissa.
Suomen ja Euroopan turvallisuustilannetta leimaa vahvasti Venäjän pitkäkestoinen aggressio. Euroopan vahva ja yhtenäinen tuki Ukrainalle on välttämätöntä. Kestävä ja oikeudenmukainen rauha ei voi perustua siihen, että hyökkääjä hyötyy toiminnastaan, vaan rauhan on nojattava kansainväliseen oikeuteen, vastuuseen ja Ukrainan omaan päätösvaltaan.
Selonteko kiinnittää perustellusti huomiota myös Lähi-itään ja Iranin tilanteen kärjistymiseen. Lähi-idän levottomuudet osoittavat, kuinka nopeasti samanaikaiset kriisit voivat sitoa huomiota ja voimavaroja sekä heikentää kansainvälistä vakautta laajemmin.
Hormuzinsalmen sulkeminen on osoittanut konkreettisesti, miten alueellinen kriisi voi nopeasti heijastua globaaleihin energiamarkkinoihin, toimitusketjuihin, hintatasoon ja taloudelliseen vakauteen myös Suomessa asti. Samalla nämä tapahtumat muistuttavat huoltovarmuuden, energiaomavaraisuuden ja toimitusketjujen toimintavarmuuden keskeisestä merkityksestä.
Arvoisa puhemies,
Suomen turvallisuuden perusta on vahva kansallinen puolustus, Nato-jäsenyys ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa. Nato-jäsenyys on vahvistanut Suomen turvallisuutta, ja integraatio liittokuntaan on edennyt hyvin. Suomen sotilasmaantieteellinen sijainti Naton itäisellä reunalla asettaa kovat vaatimukset maanpuolustukselle.
Tämä edellyttää paitsi puolustusmenojen riittävää tasoa myös todellista puolustuskyvyn kehittämistä, eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista ja kykyä toimia yhdessä erilaisissa kriisitilanteissa.
Selonteon linjaa tukevat myös hallituksen tekemät panostukset puolustukseen. Turvallisuutta on vahvistettu määrätietoisesti. Suomalaisten maanpuolustustahto on pysynyt vahvana, ja laaja sitoutuminen yhteiseen turvallisuuteen on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.
Vaikka transatlanttinen suhde on murroksessa, Yhdysvallat säilyy edelleen keskeisenä liittolaisena Suomelle ja Euroopalle. Suomen on rakennettava suhteitaan Yhdysvaltoihin omista vahvuuksistaan käsin, mutta samalla lujitettava Euroopan yhteistä vastuunkantoa turvallisuudesta.
Kaikki Pohjoismaat ovat nyt saman puolustusliiton jäseniä. Tämä vahvistaa koko alueen turvallisuutta ja vakautta. Itämeren turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää Suomen huoltovarmuudelle ja saavutettavuudelle. Alueen suurin turvallisuusuhka on kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuva sabotaasi ja Venäjän varjolaivaston toiminta. Suomen on huolehdittava riittävästä sotilaallisesta läsnäolosta ja teknologisesta valvonnasta Itämerellä.
Arktisen alueen merkitys kasvaa, ja Suomen on liittolaistensa kanssa työskenneltävä arktisen alueen vakauden, turvallisuuden sekä kansainvälisen oikeuden toteutumisen puolesta. Alueeseen liittyvät turvallisuus-, ympäristö- ja talouskysymykset kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa, alueen tulevaisuutta määrittäen.
Arvoisa puhemies,
Kristillisdemokraateille on tärkeää korostaa, että turvallisuus ei ole vain sotilaallista. Myös selonteosta nousee esiin laaja turvallisuuskäsitys, jossa painottuvat yhteiskunnan kriisinkestävyys, huoltovarmuus, kyberturvallisuus sekä taloudellisten ja teknologisten riippuvuuksien hallinta. Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu toimivista rakenteista, keskinäisestä luottamuksesta ja siitä, että ihmiset kokevat olevansa turvassa myös poikkeusoloissa.
Rauhan aikaisen puolustuskyvyn kehittämisen ja ylläpidon tarkoituksena on luoda ensisijaisesti sellainen sotilaallinen pelote, joka estää sotaan joutumisen ja takaa rauhan säilymisen. Pelotteen ylläpito ja varautuminen ovat inhimillisessä ja taloudellisessa mielessä aina sotaan joutumista parempia vaihtoehtoja.
Maanpuolustuksen suorituskyvyillä varaudutaan kuitenkin aina myös sotilaallisen voiman käyttöön. Sotilaskaluston ajantasaisuudessa on huomioitava hybridivaikuttamisen ja modernin sodankäynnin uhat. Droonit ja miehittämättömät järjestelmät ovat yleistyneet, mahdollistaen jatkuvan valvonnan, nopean reagoinnin ja kriittisen infrastruktuurin suojan ilman, että riskeerataan miehistöä.
Kuitenkaan, maanpuolustustahto ei ole vain sotilaallinen ilmiö, vaan siihen kuuluu myös yhteiskunnan kriisinkestävyys ja kyky toimia yhdessä isänmaan puolesta. Henkinen maanpuolustustahto tarkoittaa valmiutta puolustaa maata ja sen arvoja. Se on tahtoa pitää kiinni suomalaisista arvoista, myös kodista, uskonnosta ja isänmaasta.