Sari Essayahin mukaan osatyökykyisten työllistymistä on edistettävä nykyistä vahvemmin tukemalla ja kannustamalla työnantajia osatyökykyisten henkilöiden palkkaamiseen sekä luomalla malleja joustavista työjärjestelyistä.
– Osallistuminen työelämään tuo yksilölle muutakin hyötyä kuin elannon. Se luo osallisuutta, arjen rytmiä ja merkityksellisyyttä. Moni osatyökykyinen tahtoisi työllistyä työkykynsä mukaan, mutta työelämän valmius ottaa vastaan esimerkiksi osatyökykyisiä tai vammaisia työntekijöitä on edelleen heikko. Osaltaan kyse on asenneilmapiiristä, mutta myös aidoista työntekijän palkkaamiseen liittyvistä riskeistä ja joustamattomuudesta. Näitä voidaan lieventää yhteiskunnallisilla ratkaisuilla, Essayah sanoo.
Kristillisdemokraatit esittävät mallia, jossa työllisyysalueille ja kuntiin perustettaisiin julkisomisteisia sosiaalisia yrityksiä. Niiden toimintaan sisältyisi valmennuksellisuutta ja ohjauksellisuutta, ja tavoitteena olisi madaltaa osatyökykyisten ja pitkään työttömänä olleiden kynnystä päästä avoimille työmarkkinoille.
Essayah korosti puoluevaltuuston katsauksessaan, että välityömarkkinoiden vahvistaminen liittyy laajempaan tavoitteeseen rakentaa Suomeen vastuullista taloutta ja välittävää yhteiskuntaa.
– Hyvinvointivaltio tarvitsee kestävälle pohjalle rakennettua taloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Kristillisdemokraattisen talousajattelun keskiössä on sosiaalinen markkinatalous. Haluamme edistää sellaista politiikkaa, jolla kannustetaan ihmisiä työntekoon ja yrittäjyyteen, Essayah sanoo.
Essayahin mukaan talouden tervehdyttäminen, työllisyyden vahvistaminen ja sosiaaliturvan uudistaminen ovat rakennemuutoksia, jotka vaativat jatkoa myös tulevalla vaalikaudella. Hän muistutti, että Suomen velkaantuminen on jatkunut pitkään ja että kestävän julkisen talouden rakentaminen on edellytys hyvinvointivaltion palveluiden turvaamiselle.
– Talous ja talouskasvu eivät kuitenkaan ole KD:lle mikään itseisarvo. Huoli taloudesta on ennen kaikkea huolen kantamista ihmisten hyvinvoinnista, perheistä sekä yhteiskunnan heikoimmista. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista, Essayah painottaa.
Essayah nosti katsauksessaan esiin myös hallituksen kehysriihen päätökset, joilla hänen mukaansa vahvistettiin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia päästä työelämään sekä parannettiin työn, yrittämisen ja alueellisen kasvun edellytyksiä eri puolilla Suomea.
Opiskelijoiden ja perheiden asemaa vahvistetaan opintotuen kokonaisuudistuksella. Essayahin mukaan uudistuksessa opintotuesta tehdään kannustavampi ja oikeudenmukaisempi eri elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Perheellisten opiskelijoiden asemaa vahvistetaan muun muassa siten, että huoltajakorotus määräytyy jatkossa lasten lukumäärän mukaan ja sisaruskorotus helpottaa lapsiperheiden arkea.
– Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, joka tukee perheellistymistä eikä rankaise siitä, Essayah sanoo.
Essayah korosti myös kotimaisen ruoantuotannon, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitystä kiristyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Hänen mukaansa hallitus piti kehysriihessä kiinni siitä, ettei ruokaa tuottavasta maataloudesta leikata.
– Kun Venäjän hyökkäyssota jatkuu, Lähi-idän kriisi heijastuu energian ja lannoitteiden hintoihin, ja maailmanpolitiikan jännitteet näkyvät suoraan suomalaisten arjessa, huoltovarmuus ei ole juhlapuheiden sana, vaan kansallinen turvallisuuskysymys, Essayah toteaa.
Essayahin mukaan Suomen taloudessa on nähtävissä myös rohkaisevia merkkejä. Hän viittasi katsauksessaan alkuvuoden 2026 talouskehitykseen, joka on ollut monilta osin odotettua vahvempaa, sekä teollisuuden tuotannon ja tilausten kasvuun.
– Nämä eivät vielä ratkaise kaikkea, mutta ne viestivät siitä, että suunta on muuttumassa. Pitkän haastavan jakson jälkeen tämä on Suomelle tärkeä käänne, Essayah sanoo.
Kristillisdemokraattien tavoitteena on Essayahin mukaan jatkaa vahvan ja välittävän Suomen rakentamista. Puolueen linja nojaa perheiden puolustamiseen, kestävään kansantalouteen, työn ja yrittäjyyden vahvistamiseen sekä heikoimmassa asemassa olevista huolehtimiseen.
– Meidän visiomme on näkymä turvallisesta, oikeudenmukaisesta ja keskinäiseen luottamukseen nojaavasta Suomesta – Suomesta, jossa jokaisella on mahdollisuus rakentaa hyvää elämää, kantaa vastuuta ja luottaa huomiseen. Tämän eteen olemme tehneet työtä ja teemme jatkossakin, Essayah sanoo.
Lue katsaus kokonaisuudessaan:
Puoluevaltuuston katsaus 9.5.2026
Hyvät puoluevaltuuston jäsenet, hyvää Eurooppa-päivää ja äitienpäivän aattoa! Hallitustaivalta on takana pian kolme vuotta. Samalla kun käymme kohti hallituskauden viimeistä vuotta, voimme tehdä sekä alustavaa tilinpäätöstä että luoda tiekarttaa tulevaan.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa suomalaiset antoivat vahvan mandaatin ajamallemme suunnanmuutokselle. Kasvatimme kannatusta ja saavutimme historiamme neljänneksi parhaan tuloksen.
Tuon kevään jälkeen Suomessa ja maailmalla on tapahtunut valtavan paljon. Moni kehitys on ollut ennalta arvaamatonta ja vaatinut nopeaa reagointia. Samalla on käynyt entistä selvemmäksi, että tällä kaudella aloitetut talouden tervehdyttämisen, työllisyyden vahvistamisen ja sosiaaliturvan uudistamisen kaltaiset rakennemuutokset vaativat jatkoa myös ensi kaudella.
Voikin hieman paradoksaalisesti todeta, että yksi hallituskausi on samanaikaisesti pitkä ja lyhyt. Pitkä siinä mielessä, että maailma muuttuu neljässä vuodessa todella paljon. Lyhyt siinä mielessä, että suuret yhteiskunnalliset suunnanmuutokset eivät valmistu neljässä vuodessa.
Siinä missä istuvaa hallitusta saa demokratiassa kritisoida, on nykyhetken tilannekuvaa analysoidessa perusteltua tarkastella myös aiempien hallitusten toimia ja niiden vaikutuksia nykytilaan.
Valtiontalous on velkaantunut viimeisen 18 vuoden aikana yhteensä yli 142 miljardia euroa. Keskimäärin siis lähes 8 miljardin euron vuositahtia. Tämän seurauksena muun muassa korkomenomme kasvavat, luottoluokituksemme on laskenut ja olemme EU:n alijäämämenettelyssä.
Nykyinen hallitus ei ole tämän kehityksen syy. Päinvastoin olemme tehneet oikaisevia toimia miljardien eurojen edestä. On myös todettava, ettei lähes kahden vuosikymmenen kurimusta voi myöskään vierittää minkään yksittäisen aiemman hallituksen syyksi. Samalla tosiasia kuitenkin on se, ettei edellinen (Rinteen-Marinin) hallitus laittanut tikkua ristiin velkaantumisen oikaisemiseksi. Yhtäkään vaikeaa mutta välttämätöntä valtion taloustilannetta tervehdyttävää sopeutustoimea ei tehty.
Kuluneen kauden aikana oppositio on arvostellut hallituksen säästötoimia näkyvästi julkisuudessa. Samalla on kuitenkin huomionarvoista, ettei samoja toimia olla omissa vaihtoehtobudjeteissa käytännössä perumassa. Tämä kertoo siitä, että myös oppositiossa ymmärretään Suomen talouden vakava tilanne.
Huolestuttavaa sen sijaan on, että uskottavat vaihtoehdot ovat edelleen jääneet epäselviksi. Pöytälaatikosta päätöksentekoon on pitkä matka. Suomi ei tarvitse enää politiikkaa, jossa vaikeita päätöksiä siirretään jatkuvasti eteenpäin ja velaksi eläminen jatkuu työnteon, yrittäjyyden sekä kotimaisen ruoantuotannon kustannuksella. Tarvitsemme avoimuutta, vastuunkantoa ja pitkäjänteisiä ratkaisuja.
Hyvinvointivaltio tarvitsee kestävälle pohjalle rakennettua taloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Kristillisdemokraattisen talousajattelun keskiössä on sosiaalinen markkinatalous. Haluamme edistää sellaista politiikkaa, jolla kannustetaan ihmisiä työntekoon ja yrittäjyyteen.
Osallistuminen työelämään tuo yksilölle muutakin hyötyä kuin elannon. Se luo osallisuutta, arjen rytmiä ja merkityksellisyyttä. Moni osatyökykyinen tahtoisi työllistyä työkykynsä mukaan, mutta työelämän valmius ottaa vastaan esimerkiksi osatyökykyisiä tai vammaisia työntekijöitä on edelleen heikko. Osaltaan kyse on asenneilmapiiristä, mutta myös aidoista työntekijän palkkaamiseen liittyvistä riskeistä ja joustamattomuudesta. Näitä voidaan lieventää yhteiskunnallisilla ratkaisuilla.
Kristillisdemokraatit ovat esittämässä mallia, jossa työllisyysalueille ja kuntiin perustettaisiin julkisomisteisia sosiaalisia yrityksiä, joissa olisi valmennuksellisuutta ja ohjauksellisuutta toiminnan sisällä. Samalla tulisi mahdollistaa lainsäädännöllisesti näiden sosiaalisten yritysten tai yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuus myydä palkkatuettua työtä avoimille työmarkkinoille siten että yritysten rekrytointikynnys ja riski madaltuisivat.
Työkanava Oy:n palveluksessa työttömän työpanosta voisi myydä tai hän voisi päästä palkalliseen harjoitteluun avoimilla työmarkkinoilla toimivaan yritykseen. Tämän kautta henkilö saisi kokemuksen työskentelystä oikeassa yrityksessä eikä vain työpajalla, mutta hän saisi mukaan myös Kunnan työkanava Oy:n valmennusta.
Kuntien ja työllisyysalueiden itsensä perustamina nämä Työkanava Oy:t toimisivat paikallisuutensa takia valtion aikaisempaa kaimaansa tehokkaammin, esimerkiksi Ruotsissa toimii hyvällä menestyksellä Samhäll Ab
Osatyökykyisten työllistymistä on edistettävä tukemalla ja kannustamalla työnantajia osatyökykyisten henkilöiden palkkaamiseen sekä luomalla malleja joustavista työjärjestelyistä.
Talous ja talouskasvu eivät kuitenkaan ole KD:lle mikään itseisarvo. Huoli taloudesta on ennen kaikkea huolen kantamista ihmisten hyvinvoinnista, perheistä sekä yhteiskunnan heikoimmista. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista.
Kun kakun koko pienenee ja joudumme jakamaan niukkuudesta, on selvää, että kaikki päätökset eivät ole helppoja. Olemme silti kyenneet pitämään KD:lle tärkeitä asioita esillä tällä hallituskaudella.
Olemme vahvistaneet perheiden toimeentuloa ja arjen turvallisuutta. Tukeneet lapsia, nuoria ja opiskelijoita sekä parantaneet työnteon ja yrittämisen edellytyksiä. Samalla olemme puolustaneet kotimaista ruoantuotantoa, alueellista elinvoimaa ja huoltovarmuutta aikana, jolloin maailman epävarmuus näkyy yhä vahvemmin myös Suomessa.
Kristillisdemokraateille politiikan keskiössä on ihminen. Siksi olemme hallituksessa halunneet rakentaa Suomea, jossa työnteko kannattaa, perheillä on mahdollisuus pärjätä ja kaikkein heikoimmista pidetään huolta. Vaikeista taloudellisista realiteeteista huolimatta olemme kyenneet viemään eteenpäin ratkaisuja, jotka vahvistavat vastuullisen talouden lisäksi myös välittävää ja turvallista yhteiskuntaa.
Sama vastuun ja välittämisen linja jatkui myös pari viikkoa sitten päättyneen kehysriihen ratkaisuissa. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia päästä työelämään vahvistettiin ja työn, yrittämisen sekä alueellisen kasvun edellytyksiä vahvistettiin eri puolilla Suomea.
Hallitus toteuttaa myös opintotuen kokonaisuudistuksen. Opintotuesta tehdään kannustavampi ja oikeudenmukaisempi eri elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Perheellisten opiskelijoiden asemaa vahvistetaan, huoltajakorotus määräytyy jatkossa lasten lukumäärän mukaan ja sisaruskorotus helpottaa lapsiperheiden arkea. Näillä ratkaisuilla madalletaan kynnystä yhdistää opiskelu ja perhe-elämä sekä ehkäistään lapsiperheköyhyyttä. Haluamme rakentaa yhteiskunta, joka tukee perheellistymistä eikä rankaise siitä.
Kun Venäjän hyökkäyssota jatkuu, Lähi-idän kriisi heijastuu energian ja lannoitteiden hintoihin, ja maailmanpolitiikan jännitteet näkyvät suoraan suomalaisten arjessa, huoltovarmuus ei ole juhlapuheiden sana, vaan kansallinen turvallisuuskysymys. Siksi hallitus piti kehysriihessä kiinni siitä, ettei ruokaa tuottavasta maataloudesta leikata.
Maatalouden energiaveronpalautus maksetaan vuosilta 2025 ja 2026 EU-sääntelyn salliman maksimin mukaisesti, vakinaistaa ravinnekiertotuen rahoitus vakinaistetaan ja vahvistaa tuotantopanosten huoltovarmuutta vahvistetaan. Samalla edistetään fossiilisista raaka-aineista irtautumista panostamalla biokaasutuotantoon. Nämä päätökset turvaavat kotimaisen ruoantuotannon myös kriisien keskellä.
Opposition kommentit kehysriihen jälkeen olivat onttoja. Sillä, mitä päätöksiä riihessä tehtiin, ei tuntunut enää olleen edes väliä. Vaalivankkurit on kaivettu naftaliinista ja laukka on päällä. Ristiriitaa lisää vielä se, että kehysriihen aikana opposition suurimman puolueen ryhmäpuheenjohtaja ensin yhtäällä vaatii hallitukselta lisäsäästöjä ja hetki sen jälkeen puhuu toisaalla siitä, ettei lisäsäästöjä saa enää tehdä. Erään iltapäivälehden toimittaja osuvasti totesi, ettei SDP:n talouslinjasta ”ota enää erkkikään selvää”.
Kun samalla opposition omat vaihtoehdot loistavat poissaolollaan, on tällaisista lähtökohdista tulevaa kritiikkiä erittäin vaikea ottaa tosissaan. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat parempaa.
Hyvä puoluevaltuusto, Kauan odotettu käänne näyttää nyt tapahtuneen! ”Pitäkää tuolista kiinni, nyt mennään!” Näin totesi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen eilen perjantaina Suomen talouden käänteestä.
Alkuvuoden 2026 talouskehitys on ollut monilta osin odotettua vahvempaa ja Suomen talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Erityisen rohkaisevia uutisia saatiin tällä viikolla teollisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuotanto kasvoi maaliskuussa voimakkaasti ja uusia tilauksia tuli selvästi viime vuotta enemmän. Tämä kertoo vientiteollisuuden vahvistumisesta ja siitä, että talouden elpyminen saa tukea myös kansainvälisestä kysynnästä.
Yritysten näkymät ovat parantuneet ja investoinneissa näkyy uusia mahdollisuuksia erityisesti puolustus-, energia- ja puhtaan siirtymän hankkeissa. Samalla korkojen lasku ja inflaation rauhoittuminen tukevat investointeja, kotimaista kysyntää ja kotitalouksien ostovoimaa.
Työllisyyden näkymissä on nähtävissä varovainen käänne parempaan, ja myös kansainvälinen kiinnostus Suomea kohtaan on vahvistunut. Useilla aloilla nähdään merkkejä uusien investointien käynnistymisestä.
Nämä eivät vielä ratkaise kaikkea, mutta ne viestivät siitä, että suunta on muuttumassa. Pitkän haastavan jakson jälkeen tämä on Suomelle tärkeä käänne.
Suomen talouden kasvulle on luotu perustusta tällä kaudella. Suuntaa on muutettu, mutta työtä on yhä jäljellä ja muutoksen teko jatkuu myös tulevalla kaudella.
Velkajarrusta ja 8-11 miljardin sopeutuksista puhuttaessa on jo tässä vaiheessa aivan selvää, että myös seuraava hallituskausi tulee olemaan haastava ja työlistaltaan pitkä. Niin tärkeä kuin sopimus velkajarrusta onkin, oli sen solmiminen sopimuksen helpoin osa. Seuraavaksi pitää päättää käytännön keinoista. Noin suurta summaa ei saada kasaan helpoilla ratkaisuilla, vaan seuraavalta hallitukselta vaaditaan kykyä jatkaa tällä kaudella alkuun pantuja vaikeita mutta tulevaisuudellemme välttämättömiä ratkaisuja.
Oman yhteiskuntamme haasteista, kansainvälisistä konflikteista sekä mediassa esiintyvistä synkistäkin tulevaisuuden skenaarioista huolimatta toivoa ja näkymää paremmasta on paljon. Aiemmin todetun yleistilanteen parantumisen lisäksi meillä on Suomessa yhä vahvaa osaamista ja erikoistumista, korkea luottamus yhteiskuntaan ja ihmiset, jotka ovat valmiita tekemään työtä yhteisen hyvän eteen. Meillä on monia vahvuuksia, joille tulevaisuuden kasvua ja hyvinvointia voidaan rakentaa.
Emme toki saa vähätellä kohtaamiamme haasteita, mutta meidän ei tule myöskään keskittyä pelkkiin kriiseihin, konflikteihin ja kauhukuviin. Me pystymme parempaan. Yhteisellä tilannekuvalla, yhteisymmärryksellä ja yhteistyöllä me selviämme. Emmekä vain selviä rimaa hipoen, vaan rakennamme hyvinvoivaa, kestävää ja turvallista tulevaisuuden Suomea.
Suomalaisella sisulla, sinnikkyydellä ja viisaudella on selvitty aikaisemminkin. Tällä kaudella on tehty käännös parempaan, mutta emme ole vielä valmiita. Meidän on jatkettava vahvan ja välittävän Suomen rakentamista.
Meidät on kristillisdemokraatteina kutsuttu kantamaan vastuuta niin tässä hetkessä kuin tulevaisuudessakin. Ne kasvun ja luottamuksen siemenet, jotka olemme tällä kaudella kylväneet, vaativat hoitoa myös jatkossa. Tässä työssä meitä kristillisdemokraatteja tarvitaan. Ylen torstainen gallup osoittaa, että kansakin arvostaa tätä vastuullista päätöksentekoa, sillä KD:n kannatus oli kasvanut kaikista puolueista eniten. Toimikoon tämä polttoaineena meille jatkaa tärkeää työtä niin hallituksessa kuin puolueena.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin ja hallituskauden alkuun on enää noin vuosi. Työtä riittää, mutta me Kristillisdemokraatit olemme valmiit sitä myös tekemään. Nostamme Suomen ylös sillä, että keskitymme perusasioihin ja arvopohjaamme, joka rakentuu kristilliselle ihmiskuvalle ja jokaisen ihmisarvolle.
Suomen johtavana perhepuolueena jatkamme perheiden puolustamista, sillä perhe on yhteiskuntamme perusta ja kaiken hyvinvoinnin alkupiste. Jatkamme kestävän kansantalouden rakentamista, joka koostuu riittävistä sopeutuksista ja samalla kasvun olosuhteiden luomisesta.
Jatkamme työllisyyden tukemista sekä yritysten mahdollisuuksien ja toimintakentän vahvistamista, sillä yritykset luovat meille työpaikkoja ja kasvua. Kristillisdemokraattisessa sosiaalisessa markkinataloudessa pidämme myös huolta heikoimmassa asemassa olevista.
Turvaamme kotimaisen ruoantuotannon ja omistajuuden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden, ja varmistamme maamme turvallisuuden. Pidämme Suomen ja sen luonnonvarat omissa käsissä.
Meidän visiomme on näkymä turvallisesta, oikeudenmukaisesta ja keskinäiseen luottamukseen nojaavasta Suomesta – Suomesta, jossa jokaisella on mahdollisuus rakentaa hyvää elämää, kantaa vastuuta ja luottaa huomiseen. Tämän eteen olemme tehneet työtä ja teemme jatkossakin.
Puolueen poliittisten ohjelmien uudistaminen ollaan saamassa päätökseen, ja sen jälkeen laadimme eduskuntavaaliohjelman, jossa visiomme paremmasta Suomesta suomalaisille konkretisoituu.
Tuota visiota vievät eteenpäin upeat ehdokkaat, jäsenet ja kannattajat ympäri maata. Kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä osastoissa ja piireissä tehdään joka päivä valtava määrä työtä suomalaisen yhteiskunnan, perheiden ja lähimmäisten hyväksi. Ilman tätä sitoutumista, vastuunkantoa ja sydäntä puolueemme ei olisi se voima, joka se tänään on.
Haastavat ajat kutsuvat vastuunkantajia. Kristillisdemokratia on ollut parhaimmillaan silloin, kun vastuunkantoa on eniten tarvittu. Vastuunkanto ei ole meille hetkellinen valinta vaan osa kristillisdemokraattista perustaa. Siinä tehtävässä olemme toimineet nyt hallituksessa ja siinä roolissa työskentelemme myös jatkossa – Suomen, suomalaisten ja yhteisen hyvän parhaaksi.