Koti on siellä missä kolhut paikataan. Siellä ovat läheiset ihmiset, lämpö, tutut tavarat ja turvallisuuden tunne. Kaikilla ei kuitenkaan ole näin.
Kunnille suoritetun kyselyn mukaan asunnottomuus on noussut 20 % viime vuoteen verrattuna. Ilman pysyvää ja omaa kotia Suomessa oli yksineläviä 4 570 ja perheitä ja pariskuntia 99. Ulkomaalaistaustaisten asunnottomien osuus yksinelävistä asunnottomista oli 21 prosenttia.
Asunnoton on koditon. Hänellä ei ole paikkaa, jossa kolhut paikataan. Hänestä on tullut näkymätön myös yhteisön keskellä katukuvassa. Keskeisinä syinä asunnottomuudelle ovat työttömyys, talousvaikeudet, vuokranmaksun ongelmat ja maksuhäiriömerkinnät sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen.
Asunnottomat majoittuvat usein ulkona, porraskäytävissä, ensisuojissa, asuntoloissa, asumispalveluyksiköissä, sairaaloissa tai laitoksissa tai tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Päiväsaikaan he majailevat lämpimissä, julkisissa tiloissa.
Kodittomuus on myös valtion sisäiseen turvallisuuteen liittyvä asia.
Kodittomuus on myös valtion sisäiseen turvallisuuteen liittyvä asia. Suomessa on toistaiseksi vielä hyvä tilanne verrattuna Etelä-Afrikan tai Etelä-Amerikan kodittomien tilanteeseen. Siellä taistellaan hengissä pysymisestä prostituution, huumekaupan ja jengien avulla. Noissa slummeissa asuu yksineläviä, sairaita, perheitä ja lapsia vailla yhteiskunnan suojaa.
Suomen perustuslain mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asumista ei ole näin jätetty vain yksilön vastuulle, vaan yhteiskunnalle on annettu velvollisuus tukea sitä.
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä järjestettävä Asunnottomien yö on jälleen lauantaina 17. lokakuuta. Se on Suomen suurin vuosittain toistuva sosiaali- ja terveyspoliittinen mielenilmaus, joka tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon.
Ajattelen, että tätä kansalaisliikettä ei saa jättää yksin.
Hyvinvointialueen ja kuntien on hyvä havahtua asunnottomuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn ajoissa ennen kuin tilanne pahenee.
Kirjoittaja Saara Lång kuuluu KD Pohjanmaan naisiin. Hän asuu Kokkolassa ja on ehdolla eduskuntaan Vaasan vaalipiirissä.
