Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja Iina Mattila on tuttu näky Essayahin matkakumppanina EU:n maatalousministerikokouksissa. Euroopan unionin maatalouspolitiikka määrittää pitkälti sen, millaisissa oloissa suomalaiset viljelijät toimivat. Viikon KD-Kompassissa Mattila toteaakin, että kun puhutaan maatalouspolitiikasta, on hyvä muistaa, että valtaosa maatalouden pelisäännöistä ei synny kotimaassa.
– Ei maatalousministeriössä vaan EU:n kabineteissa, hän sanoo.
Maatalouden osalta Suomikin toteuttaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikka. Siksi ministeri Essayah ja hänen erityisavustajansa pistävät työssään paljon painoarvoa päätöksille, jotka tehdään Brysselissä.
– Niihin pyrimme vaikuttamaan. Jos haluaa nähdä muutoksen, niin se tehdään siellä. Sitä on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka.
– Ja kaikki se työ, mikä sitten puolestaan tehdään täällä Suomessa, niin se on hyvin pitkälti EU-päätösten toimeenpanoa. Suomi pystyy kyllä vaikuttamaan ruokapolitiikkaansa ja maatalouspolitiikkaankin. Ensinnäkin hyvällä aktiivisella EU-vaikuttamisella, Mattila kertoo.
Mattila on viimeisten vajaan kolmen vuoden aikana ollut monissa EU-kokouksissa ministerin matkassa. Häneltä siis kannattaa kysyä, mihin suuntaan EU:n maatalouspolitiikka on kehittymässä. Pitääkö siitä olla huolissaan?
–Nyt painotetaan ruoantuotantoa maatalouden keskeisimpänä tehtävänä eli palataan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan juurille.
Mattila torjuu uhkakuvat ja sanoo, että varsinkin nykyisen komission kaudella EU:n maatalouspolitiikka on kehittymässä hyvään suuntaan. Suomi on myös siinä ollut erittäin aktiivinen.
–Nyt painotetaan ruoantuotantoa maatalouden keskeisimpänä tehtävänä eli palataan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan juurille.
Muutos on toki hidasta. Yksinkertaistamistakin on tehty. Maatalouteen vaikuttaa paljon ympäristölainsäädäntö, joka sekin osin tulee EU:sta ja sitäkin pyritään yksinkertaistamaan.
– Samaan aikaan erittäin vahva painotus on myös sukupolvenvaihdoksissa ja nuorten viljelijöiden alalle saamisessa, koska se on koko Euroopan tasolla iso ongelma.
Eduskunta on kuluneella viikolla keskustellut hallituksen antaman selonteon pohjalta uudesta ruokastrategiasta, jolla tähdätään peräti vuoteen 2040.
Mattilan mukaan ruokastrategiasta tekee tärkeän se, että se kattaa koko ruokasektorin alkutuotannosta aina teollisuuteen, kauppaan, tutkimukseen, ravintola-alan koulutukseen asti.
– Ruokasektori on valtava. Siellä on yli 300 000 ihmistä töissä sillä sektorilla ja se on yksi meidän talouden kivijalkoja, Mattila toteaa.
Strategiassa painottuu hänen mukaansa huoltovarmuus ja myöskin ruokaketjun kannattavuus ja oikeudenmukainen tulonjako.
– Siellä puhutaan myös luonnon kantokyvystä ja siitä, että järjestelmää kehitetään sen rajoissa.
Pääsiäisen jälkeen eduskuntaa tuli myös toinen hyvin tärkeä esitys, kun maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah esitteli eduskunnalle hallituksen esityksen elintarvikemarkkinalain muuttamisesta.
Mattila alleviivaa myös esityksen tärkeyttä sanomalla, että elintarvikemarkkinalaki on yksi tämän hallituskauden tärkeimpiä esityksiä.
– Maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta ja ja varmasti myös kristillisdemokraattien näkökulmasta, sillä tähdätään siihen, että että meillä olisi nykyistä oikeudenmukaisempi tulonjako ruokaketjun sisällä.
Tilanne on nyt se, että Suomessa on Euroopan kannattavin kauppa, mutta viljelijän sopimusasema on heikko. Välissä on vielä elintarviketeollisuus, joka Suomessa on aika vahvasti osuuskuntapohjaista.
– Tasausta täytyy tehdä ja tällä ehdotetulla muutoksella niitä elementtejä on tulossa useita.
Ensinnäkin, lisätään ostajan oman tuotemerkin suosimisen kielto ja sitten säädetään velvollisuus neuvotella sopimuksen sisällöstä uudestaan, jos heikomman osapuolen asemaan vaikuttaa poikkeukselliset olosuhteet, kuten polttoaineen hinnan nousu kriisien seurauksena.
Mattilan mukaan uudistus on myös kuluttajan etu siinä mielessä, että voi luottaa siihen, kaupoista löytyy suomalaista ruokaa.
– Suomalaiset haluaa syödä kotimaista vastuullisesti tuotettua puhdasta ruokaa. Ruoan hinnan nousuun vaikuttaa moni asia.
Hallitus ei Mattilan mukaan millään tavalla puutu, miten kauppa hinnoittelee tuotteensa.
– Mutta ehkä itse ajattelemme niin, että katteessakin on kyllä sitten varaa varmasti tällaisiin muutoksiin, koska tilanne on kuitenkin se, että ruokaketjun sisällä on kyllä paljon rahaa.
– Tulonjako ei ole ollut oikeudenmukaista. En usko, että suomalainen kuluttaja myöskään haluaisi viljelijää siihen tilanteeseen, mikä nyt pitkään on ollut, että he joutuvat kannattamattomasti toimimaan.
Hallituskausi on jo pitkällä. Mattilan näkee maatalouden tulevaisuuden positiivisena.
– Kaikkein suurin voimavara Suomessa ovat meidän osaavat viljelijät, jotka päivästä toiseen meille ruokaa tuottavat, joka aamu heräävät ja nousevat ja lähtevät pellolle tai eläinten pariin.
Mattilan mukaan positiivinen signaali on sekin, että kahtena vuotena peräkkäin on ylitetty tavoite nuorten, aloittavien viljelijöiden määrässä.
Myös kotimainen ilmapiiri on Mattilan mukaan muuttunut: Viljelijöitä ei ole enää samalla tavalla asetettu ilmastosyyllisten penkkiin.
Hänen mukaansa poliittinen sitoutuminen maatalouden tulevaisuuteen on vahvistunut.
– On ollut selkeä tahtotila turvata suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus.
Kuuntele koko Iina Mattilan haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 18.4. klo 12.50. Merja Eräpolku haastattelee.