Eduskunnan torstaisella kyselytunnilla käytiin kiivas keskustelu työttömyydestä, työttömistä ja siitä, millaisin sanankääntein aiheesta puhutaan. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muistutti, että Suomi ei ole noussut köyhyydestä syyttelyllä tai jakolinjoja syventämällä vaan työllä, yrittäjyydellä, koulutuksella ja yhteishengellä.
– Sillä, että ihmiset ovat kokeneet olevansa osa jotakin suurempaa, Östman sanoi.
Hän muistutti Yhdysvaltain presidentti Kennedyn sanoneen aikoinaan, että ”älä kysy, mitä maa voi tehdä sinun puolestasi; kysy, mitä sinä voit tehdä maasi puolesta.”
– Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet hyvinvointimme yhdessä. He ovat olleet valmiita uhraamaan itsensä maan eteen. Nyt, kun käydään keskustelua köyhyydestä, olisi hyvä myös pohtia, olemmeko me ja meidän sukupolvemme unohtaneet nämä periaatteet. Olemmeko me ajautuneet tilanteeseen, jossa nähdään vain ongelmia eikä ratkaisuja, Östman pohti.
Hän pyysi työministeri Matias Marttista kertaamaan toimia, joita hallitus on tehnyt ja tekee, jotta Suomi palaisi siihen ajatteluun, jolla tämä maa alunperin nostettiin köyhyydestä eli työn ja yrittämisen ja toivon varaan.
Marttinen totesi niin ikään, että vain työnteolla ja yrittäjyydellä Suomi nousee.
– Hallituksen politiikan aivan keskeinen periaate on se, että me peilaamme kaikkia meidän tekemiä päätöksiä sen kautta, miten ne edistävät investointeja, yrittäjyyttä, työntekoa ja työllisyyttä.
Työmarkkinoille on tehty Marttisen mukaan hyvin laajasti uudistuksia; samoja, joita on tehty aikaisempina vuosikymmeninä kaikissa muissa Pohjoismaissa.
– Tavoitteena on tukea sitä, että pienet ja keskisuuret yritykset, jossa on valtava potentiaali kasvaa, voisivat ottaa askeleen eteenpäin ja palkataan lisää väkeä. Helpotamme yritysten rahoituksen saantia, teemme koulutuspolitiikkaa ja teollisuuspolitiikassa houkuttelemme keskeisiä isoja investointeja Suomeen.