Familia-verkosto äitiyslakikansalaisaloitteesta: Lapsen oikeutta isään ei tule heikentää

9.2.2018 klo 15:06 Uutiset

Eduskunnan Familia-verkosto otti kantaa parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan äitiyslakia koskevaan kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan kokonaan uuden äitiyslain säätämistä. Sipilän hallitus ei ole tuonut aloitteen mukaista esitysluonnosta eduskunnalle sen monien heikkouksien vuoksi. Kansalaisaloite äitiyslaiksi on eräänlainen muunnos isyyslaista. Ehdotuksessa yritetään muokata isyyslakia sopivaksi äidiksi tunnustamiseen. Rinnastus on kuitenkin erittäin ongelmallista, koska isyyslain mukainen isyys on geneettisesti selvitettävissä toisin kuin ehdotetussa äitiyslaissa.

Aloite koskee myös neljää muuta lakia, joita ehdotetaan muutettaviksi. Näitä ovat hedelmöityshoidoista annettu laki, laki oikeudenkäymiskaaresta, laki lapsen elatuksesta sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Nykyisin äitiydestä ei ole lainsäädäntöä, vaan asia on ollut itsenselvyys. Äitiys perustuu tapaoikeuteen joko synnyttämisen tai adoption kautta. Lisäksi on sijaisäitejä ja sosiaalisia vanhempia. Aloitteella halutaan, että sisäisen adoptioprosessin sijasta synnyttävän äidin naiskumppani voidaan tunnustaa äidiksi jo ennen synnytystä hedelmöityshoitojen kautta.

Aloitteella halutaan tuoda suomalaiseen lainsäädäntöön tunnustamiseen perustuva äitiys silloin, kun naispari on hankkinut lapsen hedelmöityshoitojen avulla. Yli 50-sivuinen aloite kertoo kuitenkin siitä, miten monimutkaista on sovittaa sukupuolineutraaliuteen pyrkivään lainsäädäntöön se tosiasia, että jokainen lapsi saa alkunsa yhdestä biologisesta äidistä ja yhdestä biologisesta isästä.

Ehdotettu äitiyslaki veisi lapselta oikeuden isään: laki mahdollistaisi lapselle kaksi äitiä mutta ei yhtään isää. Mikäli lapselle vahvistettaisiin kaksi äitiä, hänelle ei voitaisi myöhemmin vahvistaa isää, vaikka biologiset vanhemmat sekä lapsi sitä myöhemmin haluaisivat. Mikäli kansalaisaloitteen mukainen ehdotus hyväksytään, hedelmöityshoitoja voitaisiin antaa naispareille ainoastaan sellaisilla sukusoluilla, joiden luovuttajan isyyttä ei voida vahvistaa. Lapsen isyyden vahvistaminen ei näin ollen olisi näissä tapauksissa milloinkaan mahdollista.

Äitiyslakiehdotuksessa on kyse kahden äidin vahvistamisesta. Isyyslaissa on aina kyse yhden isän vahvistamisesta, eikä näin ollen missään tilanteessa syntyvälle lapselle voida vahvistaa kahta isää.

Ehdotettu äitiyslaki vahvistaa äitiyden ilmoitusasiana. Äitiyden selvittämistä voi vaatia se, joka ”katsoo olevansa lapsen äiti”. Äitiys on tarkoitus vahvistaa naisparin yhdessä toteuttaman hedelmöityshoidon yhteydessä annetun suostumuksen perusteella. Suostumukseen perustuva äitiys voitaisiin kumota poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten mikäli ilmenee, ettei lapsi olekaan syntynyt hoitojen tuloksena. Miehen isyys on kumottavissa, mikäli ilmenee, ettei isyys ole geneettistä.

Käsitteellisesti aloitteessa ei tehdä eroa synnyttäneen biologisen äidin ja toisen äidin välillä – toisin kuin niissä maissa, joissa äidin naispuoliselle kumppanille annetaan vanhemmuutta vahvistettaessa eri nimi kuin ”äiti”. Kuitenkin biologisen äidin osoittaminen olisi tärkeää erityisesti terveydenhuollossa ilman lapsen rekisteritietojen erityistä selvittämistä.

Sisäinen adoptio ei ole raskas prosessi – varsinkaan kun on kyse lapsen elinikäisen edun turvaamisesta. Nykyinen sisäisen adoption prosessi turvaa paremmin lapsen etua kuin äitiyslaissa ehdotettu ilmoitusmenettely. Äitiyslain muutoksella pyritään ohittamaan adoptioon liittyvä objektiivinen viranomaisarviointi, kun kyseessä on naispari. Tämä ei ole lapsen edun mukaista.

Kansalaisaloitteen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, vaan myös mies voisi olla äiti. Tämä on ristiriidassa nykyisen translain kanssa ja tähtää siihen, että jatkossa henkilön, joka haluaa vahvistaa juridisen sukupuolensa toiseksi, ei olisi enää oltava lisääntymiskyvytön. Tämä esitys menee huomattavan paljon pidemmälle kuin sukupuolineutraali avioliittolaki edellyttää.

Puolet lapsen perimästä on isältä ja biologisten juurten tunteminen on tärkeä osa ihmisen minuutta. Äidin seksuaalisesta suuntautumisesta tai parisuhteen muodosta riippumatta jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oltava oikeus myös isään. Sosiaalisten vanhempien ja lapselle tärkeiden muiden aikuisten merkitys ei vähene sillä, että lapselle pyritään kaikin keinoin turvaamaan mahdollisuus biologiseen, tunnustettuun isään.

Kaikessa lapsia koskevassa lainsäädännössä tulee ensisijaisesti toteuttaa lapsen etua. Lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen oikeudet, ei aikuisten oikeus lapseen. Eduskunnan Familia-verkosto vetoaa hyvän lainsäädäntövalmistelun ja siihen liittyvän huolellisen lapsivaikutusten arvioinnin puolesta. Ennen kuin mitään uutta lakia on perusteltua säätää, tulee tehdä perusteellinen selvitys siitä, millä edellytyksillä ja millä tavalla uudessa laissa säädettäväksi tarkoitetut asiat olisi mahdollista ratkaista vaihtoehtoisella tavalla esimerkiksi muuttamalla jo olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Lisätietoja: Familia-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Antero Laukkanen p. 050 582 0813, [email protected]