Hallitus on tänään vastannut opposition välikysymykseen arjen kustannuksista ja niiden noususta. Tapetilla olivat paitsi polttoaineiden nousseet hinnat, terveydenhoidon asiakasmaksut sekä sähkön hinta.
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitänyt Päivi Räsänen muistutti, että talouspolitiikka on arvovalintoja.
– Samalla kun taloutta on tasapainotettu, olemme puolustaneet lapsilisiä ja niiden sisarkorotuksia, kotihoidon tukea ja pienimpiä eläkkeitä. Olemme olleet korottamassa omaishoitajien vähimmäispalkkioita, toteuttamassa lasten ja nuorten terapiatakuuta sekä vakinaistamassa ruoka-avun rahoitusta. Perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotusta on kasvatettu, kolmannen ja neljännen lapsen sekä alle 3-vuotiaiden lapsilisää, myös yksinhuoltajakorotusta on nostettu, Räsänen korosti kristillisdemokraateille tärkeitä satsauksia.
Lisäksi hallitus on Räsäsen mukaan käytännössä alentanut bensan ja dieselin reaalista verotusta jättämällä korottamatta polttoaineiden yksikköperusteisia valmisteverotasoja yleisen hintakehityksen mukaisesti. Näiden indeksitarkistusten puuttumisen vaikutus liikennepolttoaineiden verotuloihin vuonna 2027 on noin 200 miljoonaa euroa.
– Ehdotamme edelleen autoilun verotuksen uudistamista siten, että kertaluonteisesta autoverosta voitaisiin asteittain luopua ja verotuksen painopistettä siirtää käyttövoimaneutraalimpaan malliin.
– Jakeluvelvoitteen alentaminen Ruotsin mallin mukaan tulisi edelleen säilyttää työkalupakissa. Suomi tarvitsee myös riittävästi kohtuuhintaista energiaa, Räsänen vastasi.
Sähkönkulutus kasvaa, kun liikennettä, teollisuutta ja lämmitystä sähköistetään. Räsänen totesikin, että energiantuotannon investointeja on edistettävä ja huoltovarmuudesta pidettävä kiinni.
– Datakeskusyhtiöiltä on edellytettävä kykyä osallistua kulutusjoustoon ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen, sillä kotitaloudet ja yritykset tarvitsevat kohtuuhintaista sähköä myös tulevaisuudessa.
– Sähköntuotannon ja verkkokapasiteetin riittävyys tulee turvata. Sähkömarkkinalakiin ollaankin tuomassa priorisointimenettely, jota verkonhaltijan olisi sovellettava sähkönkäyttökohteiden, kuten datakeskusten ja sähkövarastojen liittymistä koskevien tarjouspyyntöjen käsittelyssä.
Räsänen huomautti, että työnteko ja yrittäminen ovat edelleen parhaita keinoja köyhyyden vähentämiseksi. Tarvitaan talouskasvua, yrityksiä, investointeja ja uusia työpaikkoja. Hallitus onkin vahvistanut työnteon kannustimia, keventänyt työn ja yrittämisen verotusta sekä tehnyt uudistuksia, kuten nuorten työllistymissetelin, jotta yritysten on helpompi investoida ja palkata uusia työntekijöitä.
Talouskasvu luodaan suomalaisissa yrityksissä, maatiloilla ja työpaikoilla.
– Tällä hallituskaudella tehdyistä puolentoista miljardin veronkevennyksistä noin 1,1 miljardia euroa menee suoraan pieni- ja keskituloisille. Tehdystä työstä jää enemmän käteen, ostovoima kasvaa ja kansantalous vahvistuu.
Terveydenhuollossa jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemansa hoito ajoissa, ja lääkäriin on päästävä. Asiakasmaksut eivät saa Räsäsen mielestä muodostua esteeksi hoitoon hakeutumiselle, eikä pitkien jonojen pidä johtaa siihen, että ihmisten ongelmat pahenevat.
– Siksi perusterveydenhuoltoa on edelleen vahvistettava. Hallitus toteuttaa parhaillaan kansallista Omalääkäri-ohjelmaa. Henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on osoitettu 40 miljoonaa euroa tälle ja tulevalle vuodelle.