Toisaalta Östman arvioi, että maailmanpolitiikan rajut muutokset ja erityisesti USA:n muuttunut asema vaikuttavat merkittävästi Suomen Nato-suhteeseen. Eurooppalaiset Nato-maat joutuvat panostamaan entistä enemmän omaan puolustukseensa ja ottamaan suuremman vastuun Euroopan puolustuksesta.
– Tämä edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia puolustusmenoihin, hän sanoo.
Suomen on ensisijaisesti itse kannettava vastuu omasta puolustuksestaan.
– Emme voi tuudittautua siihen, että pelkkä Nato-jäsenyys olisi turva sodan syttyessä. Yhteistyötä naapurimaidemme Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa on edelleen lisättävä. Yhdessä muodostamme vahvan toimijan Naton sisällä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena muuttunut Euroopan turvallisuustilanne ovat korostaneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Naton läsnäoloa itäisen sivustan jäsenmaissa on lisätty, ja pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla.
Vuonna 2027 Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteentyönnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla, ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, tehostetulla ilmapuolustuksella, Naton nopean toiminnan joukoilla sekä erillisillä valvonta- ja valmiustoimilla.
Venäjän varjolaivaston toiminta ja merikaapeleihin kohdistuneet toimet aiheuttavat merkittävän uhan Itämeren rantavaltioille. Venäjän vihamielisten toimien arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tarve vastatoimille, erityisesti kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi Suomen lähialueilla, korostuu jatkossakin.
– Osallistuminen laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta, Östman sanoo.
Vaikka suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä suhteellisen matalaksi, turvallisuustilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Kiristyvässä tilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan ei voida poissulkea.
– Naton laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtävät ovat pääosin tavanomaisia rauhan ajan toimia, joilla Nato osoittaa sotilaallista valmiuttaan, vahvistaa pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan. Laivasto-osastot ovat kuitenkin Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä kaikkiin liittokunnan tehtäviin, mukaan lukien nopean toiminnan joukot.
Myös suomalaisille aluksille ja sotilaille suunnitellut tehtävät voivat tilanteen muuttuessa laajentua.
– Siksi onkin tärkeää, että Puolustusvoimat arvioi osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä huolellisesti ennen mahdollista osallistumisajankohtaa. Arvioinnissa tulee huomioida myös osallistumisen ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys.
Östmanin mukaan Suomen maaperällä ei tule automaattisesti ydinaseita, vaikka maahantuonnin täyskiellosta luovutaankin.
– Suomi ei ole tässä tilanteessa millään tavalla tavoittelemassa ydinaseita omalle alueelleen eikä myöskään suunnittelemassa niiden sijoittamista tänne. Niitä ei myöskään kukaan ole tänne tuomassa, Östman vahvistaa.