Helsingin kaupunginvaltuusto päätti äänin 77–5 sulkea rautatieaseman edessä olevan Kaivokadun henkilöautoliikenteeltä. Alue on niin ydintä Kluuvissa sijaitsevaa Helsingin keskustaa kuin olla ja osaa. Jokainen, joka tulee joko pääkaupungin päärautatieasemalle, Elielinaukiolle tai Rautatientorille, tai lähtee niiltä, näkee Kaivokadun tai kävelee sillä. Lyhyt katu kulkee myös Suomen suosituimman eli eniten vieraillun taidemuseon Ateneumin editse.
– Äänestin vastaan ja lisäkseni ainoastaan perussuomalaiset, Eija Riitta Korhola-Dunderfelt toteaa.
Korhola-Dunderfelt kirjoittaa perustelut äänestyspäätökseensä Facebookissa. Tykkäyksiä on kertynyt parissa päivässä yli 1 400.
– Kävelykadut ovat totta kai kivoja, mutta miksi en tällä kertaa innostunut? hän aloittaa.
– Ensinnäkin hanketta perusteltiin mielestäni tavalla, joka toimisi Pariisissa ja Roomassa mutta ei Helsingissä. Olemme EU:n pohjoisin ja maailman toiseksi pohjoisin pääkaupunki, jossa kylmä viima, loska, räntä ja lumisade ovat arkea ison osan vuotta.
– Nyt aseman edustasta haaveillaan viihtyisää ensikosketusta Helsinkiin, paikkaa, joka olisi täynnä elämää ja viihtyisää oleilua. Haaveiltiin, että oltaisiin kuin ulkomailla – en ole varma kuinka järkevä argumentti se on, etenkin kun päätös samalla vaikeuttaa paikan saavutettavuutta yrittäjien kannalta. Vilkas yritystoimintahan sen lopulta saa aikaan, alkaako kaupunkikulttuuri kukoistaa, hän jatkaa päivityksessään.
Hänen kirjoituksessaan on luettavana rivien välistä se, miten lyhyen aikaa vuodesta niin sanottu viihtyisä oleilu ulkosalla on mahdollista Helsingin tai minkään muunkaan suomalaisen taajaman keskustassa.
– Kriittisyyteni liittyy siis liikenteen sujuvuuteen, keskustan elinvoimaan, turvallisuuteen ja taloudellisiin vaikutuksiin.
Hän muistuttaa tekstissään, että Kaivokatu on ollut keskeinen poikittaisen itä-länsi-suuntaisen liikenteen väylä rautatieaseman edustalla.
– Sen sulkeminen siirtää liikennettä Esplanadeille ja muille kaduille. Arvioitu liikennemäärän lisäys on yli 30 prosenttia Esplanadeille ruuhka-aikana.
– Tämä pahentaa ruuhkia erityisesti huolto-, jakelu-, taksi-, bussi- ja pelastusliikenteessä, hän toteaa.
– Vaikutukset ulottuvat laajemmalle keskustaan, esimerkiksi Kruununhakaan, Katajanokalle, Punavuoreen ja Eiraan. Meillä on jo paljon remontteja, kuten Kaivokatu, Esplanadit ja muitakin, joten sulku lisää kaaosta ja pidentää matka-aikoja useilla minuuteilla.
– Ilman riittävää vaihtoehtoa, kuten huoltotunnelin läpiajo, tämä on lyhytnäköistä, Korhola-Dunderfelt huomauttaa.
Hän palauttaa mieleen, että yrittäjät ja kauppakamari kuten myös tavalliset asukkaat ovat vastustaneet päätöstä.
– Heikompi autosaavutettavuus vähentää asiointia, työssäkäyntiä ja matkailua. Keskusta näivettyy, kun yritykset kärsivät liikevaihdon laskusta.
Korhola-Dunderfeltin mielestä rautatieaseman yleinen saavutettavuus todennäköisesti mutkistuu tavallisen helsinkiläisen kannalta, joka vie tai hakee omaistaan asemalle. Samoin on liikkumisesteisten kohdalla.
– On vaikea olla näkemättä tätä ideologisena päätöksenä, joka pitää yksityisautoilua pahana eikä näin ollen tunnista kaupunkilaisten eri tarpeita eri elämäntilanteissa. Keskusta tarvitsee tasapainoa kaikille kulkumuodoille, ei vain joukkoliikenteelle ja pyörille.
Autoton Kaivokatu ei hänen mukaansa välttämättä paranna viihtyisyyttä eikä turvallisuuttakaan.
– Raitiovaunujen ja pyöräteiden määrä tuplaantuu, mikä lisää risteysriskejä jalankulkijoille. Ei ole mitään takeita siitä, että paikasta tulisi sympaattisempi Helsinki-olohuone.
Raitiovaunujen ja pyöräteiden määrä tuplaantuu, mikä lisää risteysriskejä jalankulkijoille. Ei ole mitään takeita siitä, että paikasta tulisi sympaattisempi Helsinki-olohuone. – Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt
– Liikenne ei katoa, vaan siirtyy muualle. Kokonaispäästöt ja melu voivat jopa kasvaa pidempien reittien takia. Sulku luo esteen keskelle kaupunkia eikä tee alueesta avointa tai esteetöntä.
Korhola-Dunderfelt näkee tehdyn päätöksen osana laajempaa autovastaista politiikkaa, joka priorisoi ideologiaa sujuvan arjen ja talouden edelle.
– Vaikutukset näkyvät erityisesti ruuhkahuippujen aikaan, yrittäjille ja esimerkiksi sellaisille liikuntaesteisille, joiden on hankala käyttää joukkoliikennettä, hän arvioi.
