KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo, että vientiteollisuudelle tärkeät maakuntalentokentät on säilytettävä jatkossakin. Ne ovat elintärkeitä paitsi teollisuudelle myös Suomen sotilaalliselle liikkuvuudelle ja huoltovarmuudelle.
Lentoyhteyksien väheneminen ja ilmailusektorin taloudelliset haasteet heikentävät Suomen saavutettavuutta, ja siksi valtion päätös turvata maakuntalennot vuoteen 2028 asti on Östmanin mukaan välttämätön väliaikainen toimi.
– Maakuntalentokentät ovat investointi talouteen ja turvallisuuteen, eivät kuluerä.
Maakuntalentokenttien turvaamisen lisäksi Östman nostaa esiin pääradan kehittämisen sekä pääväylien kunnossapidon. Yhdessä nämä muodostavat Kristillisdemokraattien kolme keskeistä painopistettä liikennepolitiikassa.
– Suomen on kyettävä Nato-liittolaistensa kanssa yhteensopivaan, nopeaan ja laajamittaiseen joukkojen ja materiaalin siirtoon niin maalla, merellä kuin ilmassa.
Pääradan tärkeimpiä investointeja ovat Östmanin mukaan lisäraiteiden rakentaminen, jotta kapasiteetti riittää sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle. Lisäksi keskeiset ratapihat ja muut solmukohdat on uudistettava, jotta junaliikenne sujuu tehokkaasti koko pääradan matkalla aina Ouluun saakka.
Hän muistuttaa, että noin 1 500 kilometrillä tieverkkoa on merkittäviä palvelutasopuutteita ja korjausvelan kasvu uhkaa erityisesti valtakunnallisia pääväyliä. Esimerkiksi Valtatie 3 yhdistää Etelä- ja Pohjois-Suomen tuotantoketjut, ja Valtatie 8 tukee rannikon satamien arvokkaita vientivirtoja. Siksi perusväylänpidon rahoituksen nosto vuodesta 2030 alkaen on niin ikään Östmanin mielestä välttämätöntä, jotta väylät pysyvät turvallisina ja toimintakuntoisina.
Suomi on sitoutunut vahvistamaan liikennejärjestelmänsä kriisinsietokykyä EU:n ja Naton puitteissa, mikä edellyttää niin ikään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää liikennepolitiikkaa.
– Suomen on kyettävä Nato-liittolaistensa kanssa yhteensopivaan, nopeaan ja laajamittaiseen joukkojen ja materiaalin siirtoon niin maalla, merellä kuin ilmassa.
– Samalla varautuminen ja huoltovarmuus ovat keskiössä: väyläinvestointien tulee palvella sekä siviili- että sotilastarpeita, ja lentoasemien, satamien sekä pääväylien on toimittava kaikissa tilanteissa, Östman toteaa.