Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah esitteli kansallisen ruokastrategian tavoitteet eduskunnalle.
Ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta kurkottaa vuoteen 2040 asti ja se on suunnannäyttäjä päätöksenteolle.
Ruoka-ala työllistää Suomessa noin 300 000 ihmistä ja se on yksi selkeistä kasvun aloista.
– Se huomioi myös alan kannalta erittäin keskeisen EU:n maatalouspolitiikan sekä muuttuneet turvallisuus- ja geopoliittiset tilanteet ruokajärjestelmän kannalta, Essayah kertoo.
Ruoka-ala työllistää Suomessa noin 300 000 ihmistä ja se on yksi selkeistä kasvun aloista.
– Suomalaisella korkealaatuisella tuotannolla ja tuotteilla on erittäin hyvät mahdollisuudet pärjätä markkinoilla, jossa vaaditaan elintarvikkeen turvallisuutta ja laatua, Essayah sanoo.
Pitkän aikavälin visio on ”Onnellisen ruoan maa.” Suomesta on Essayahin mukaan määrä tehdä johtava kestävien ruokajärjestelmien kehittäjä ja uudistaja.
– Onnellisen ruoan maa tekee hyvää ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Ruoan tulee tuottaa meille kokonaisvaltaisesti hyvää.
Alaa kuitenkin on leimannut heikko kannattavuus ja arvonlisän epätasainen jakautuminen ruokaketjussa.
– Kannattavuus on myös kestävyyden edellytys. Ilman taloudellisesti elinvoimaista alkutuotantoa muut tavoitteet eivät toteudu, Essayah muistuttaa.
Toinen strateginen päämäärä on huoltovarmuus, jonka merkitystä ei voi ylikorostaa nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Lähi-idän tapahtumat valitettavasti korostavat päämäärän tärkeyttä.
Kolmanneksi päämääräksi selonteossa nostetaan luonnon kantokyky, jonka rajoissa ruokajärjestelmä toimii. Ilmasto- ja luontokysymykset kytkeytyvät suoraan myös ruokaturvaan.
Neljäs strateginen päämäärä liittyy ruokakulttuuri ja hyvinvointiin. Essayahin mukaan kotimaisen ruoan arvostus, terveelliset ruokavalinnat, ruokakasvatus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja kulttuurisen kestävyyden tekijöitä.
Strategian toteutusta varten ehdotetaan perustettavaksi pysyvää ruokaneuvostoa, joka vastaa seurannasta, arvioinnista ja strategian päivittämistä sekä tarpeiden tunnistamisesta.
– Ruokajärjestelmän muutos edellyttää yhteistyötä. Julkinen sektori, yritykset, tuottajat ja kuluttajat ovat kaikki osa ratkaisua. Valtion tasolla on tärkeää, että alaa kehitetään pitkäjänteisesti tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen kesken.
– Ruoan merkitys on strateginen: ruoka ei ole vain markkinahyödyke vaan osa kansallista turvallisuutta, kulttuuria ja hyvinvointia. Huoltovarmuutta on vahvistettava ennakoivasti. Omavaraisuutta ja monimuotoisuutta tarvitaan juuri kriisikestävyyden turvaamiseksi, Essayah summaa.