Räsänen muistuttaa kirjallisessa kysymyksessään, että Marinin hallituskaudella muutettiin aborttilakia. Raskauden voi keskeyttää omasta pyynnöstä raskausviikkoon 12+0 asti ilman perusteita, ja aiempi kahden lääkärin lausuntovaatimus poistui.
Julkisessa keskustelussa on noussut esiin Lohjan tapaus, joka Räsäsen mukaan paljasti rakenteellisen ongelman nykyisessä lainsäädännössä ja sen soveltamisessa. Lohjalla 30. raskausviikolla syntynyt vauva menehtyi saatuaan aborttilääkkeitä, vaikka äiti oli ilmoittanut raskauden kestoksi 8 viikkoa.
– Lakimuutoksen myötä hoitokäytännöt kevenivät merkittävästi, ja Käypä hoito -suositus mahdollisti varhaisen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen etänä ilman ultraäänitutkimusta ja verikokeita, Räsänen sanoo.
– Etäyhteyksin ei voida varmistaa raskautta, ja vaarallista kohdun ulkopuolista raskautta ei voida sulkea pois.
Gynekologit varoittivat etähoidon riskeistä. Vuoden käytännön kokemuksella monet riskit ovat valitettavasti konkretisoituneet.
Räsänen mukaan etäabortit vaarantavat myös äidin terveyden ja jopa hengen.
– Etäyhteyksin ei voida varmistaa raskautta, ja vaarallista kohdun ulkopuolista raskautta ei voida sulkea pois. Vanha kaksivaiheinen menettely tarjosi äidille harkinta-aikaa, jota ei nykymallissa ole taattu.
Käytännössä nykyinen malli on johtanut Räsäsen mukaan liukuhihnamaiseen etäaborttikäytäntöön, jossa äidin terveydentila ja raskauden todellinen kesto jäävät liian vähälle huomiolle. Samalla äidit menettävät mahdollisuuden saada ammattilaisen kohtaamista, tukea, vaihtoehtojen läpikäyntiä ja harkinta-aikaa.
Lapsen ihmisarvo ja oikeus elämään eivät Räsäsen mielestä riipu siitä, ollaanko kohdussa vai kohdun ulkopuolella.
– Ei myöskään siitä, onko raskausviikkoja kahdeksan vai kolmekymmentä. On perusteltua kysyä, miten lainsäädäntö voi yhtä aikaa mahdollistaa 12. raskausviikkoon asti perustelemattoman raskaudenkeskeytyksen, mutta toisaalta pitää rikoksena vastasyntyneen hengen riistämistä, Räsänen sanoo.
Nykyjärjestelmä ei hänen mielestään myöskään huomioi laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
– Matalan syntyvyyden Suomessa tarvitaan lisää lapsia. Myös äidit ansaitsevat turvallisen ja arvostavan kohtaamisen, ja jokaiselle lapselle tulee turvata oikeus elää.
Vuonna 2024 Suomessa tehtiin 8 645 aborttia.