Maatalous- ja monialayrittäjä Marko Voutilainen ehtii haastattelupuheluun, vaikka on koko vuoden pahin ruuhkanhuippu.
– Nämä toukotyöt ja elukoiden uloslasku ovat kiireistä aikaa, hän myöntää.
Toukotyöaika on ruuantuottajan ja monialayrittäjän elämässä kiireisin jakso. Samanaikaisesti on polttopuun tekoa sekä eläinten poikimisaika. Toinen pitkän päivän rupeama on rehuntekosesonki kesällä.
– Talvi voi olla hiljaisempaa, joskin silloin on toki lumiurakointia.
Jos yöllä on lumimyräkkä, lähtevät Voutilaisen aurat kolmen jälkeen aamuyöstä keikalle.
Yritystä Kaavin Kotakylässä pyörittää kolmikko.
– Minä, isä ja serkkupoika, ja sitten lisäksi työntekijöitä.
Voutilan tilan pääelinkeinona on luomuemolehmätuotanto ja lisäksi on lihan suoramyyntiä, monenlaista koneurakointia, kuorma-autojen vaihtolavavuokrausta sekä lumenauraus- ja lokapalvelu.
– Ihan pienestä pitäen juurruin maahan ja opin taidot. Kiinnostuin niin, että tästä tuli kutsumustyö. Olen uskovainen mies, niin ajattelen sen hengellisesti myös: meidät on kutsuttu viljelemään ja varjelemaan.
Marko, 39, jatkaa sukutilaa. Hän on ollut yrittäjänä jo 18 vuotta.
– Kannattavuuteen meidän tilalla auttaa monialayrittäjyys. Tulopohjaa kertyy aina jostakin, se on ollut iso siunaus. Pystymme tekemään samoilla koneilla monia asioita, eli meillä on valmius tehdä sitä, mille on kysyntää.
– Emmekä ole kieltäytyneet työstä. Jos emme ole osanneet, olemme ruvenneet opettelemaan, hän toteaa.
Perheessä on tytär ja kaksi sijaislasta. Vuonna 2014 rakennettiin uusi talo puolen kilometrin päähän maatilalta. Vaimolla on kylällä kahvila, jonka yhteydessä on pieni tilapuoti.
Luomutuotanto on ollut Voutilan tilan valinta, sillä Marko Voutilaisen mukaan heillä halutaan viljellä ja varjella luonnon ehdoilla.
– Emme käytä kasvinsuojeluaineita emmekä teollisia lannoitteita. Maaperä pysyy elinvoimaisena typensitojakasvien ja karjanlannan avulla.
Voutilainen muistuttaa, että monet tuotantopanokset ovat tuontitavaraa, ja niiden hinnat ja saatavuus ovat rajusti riippuvaisia maailman- ja energiapolitiikan tilanteista.
– Haluamme saavuttaa mahdollisimman hyvän omavaraisuuden. Tulemme näkemään Suomessakin niin vaikeita aikoja, ettei ruokakaan ole itsestäänselvyys, Voutilainen pohtii.
Emolehmätuotannossa lehmät synnyttävät talvella tai keväällä vasikan. Lehmä kasvattaa itse vasikkansa. Juuri tähän aikaan vuotta, touko–kesäkuun vaihteessa kaikki lehmät ja vasikat päästetään ulos.
– Ne ovat kesän pelloilla ja metsälaitumilla. Vasikka on puoli vuotta emän mukana kasvamassa. Syksyllä osa vasikoista lähtee välitykseen muille tiloille ja osa jää kasvamaan emoiksi ja suoramyyntiin.
Marko Voutilainen kuuluu Kristityt viljelijät ry:n johtokuntaan. Yhdistys Kristityt viljelijät ry – Kristna bönder rf on kaksikielinen ja yhteiskristillinen. Sen tarkoituksena on edistää kristittyjen viljelijöiden, muiden alkutuottajien ja heidän sidosryhmiensä yhteyttä ja tuoda evankeliumin kautta toivoa suomalaisille viljelijöille.
– Ohjauduin siihen, kun kuulin tällaisen yhdistyksen olevan olemassa. Pääsin tutustumaan ja koin, että kristittyjen viljelijöiden välittämä viesti on tärkeä.
– Haluamme tuottaa ruokaa kansallemme ja pyytää apua Jumalalta, joka antaa kasvun ja siunauksen pelloille ja koko yhteiskunnalle.
Marko Voutilainen oli vuoden 2021 kuntavaaleissa Perussuomalaisten riveissä ja päätyi ääniharavaksi sekä valtuuston puheenjohtajaksi. Viime kevään 2025 vaaleissa hän pyrki Kaavin valtuustoon Kristillisdemokraattien listalta. Nyt hänet on jo nimetty Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaaksi Savo-Karjalan vaalipiirissä.
– Koin viime vaaleissa, että oli oikein lähteä KD:n ehdokkaaksi.
Menestys oli melkoinen. Kaavin 17-paikkaiseen valtuustoon tuli kuusihenkinen kristillisdemokraattiryhmä, yhtä suuri kuin Keskustalla.
Menestys oli melkoinen. Kaavin 17-paikkaiseen valtuustoon tuli kuusihenkinen kristillisdemokraattiryhmä, yhtä suuri kuin Keskustalla.
– Meillä ei ollut edellisellä kaudella lainkaan KD-ryhmää, mutta nyt meillä on hyvä ja motivoitunut porukka kuntamme asioita hoitamassa ja vastuuta kantamassa.
– En aiemmin ollut politiikasta varsinaisesti kiinnostunut, mutta oman kylän asioista tietenkin. Kunnan päätöksenteossa oli vastakkainasettelua ja se murehdutti minua. Olen kokenut saaneeni olla sillanrakentajana.
Voutilaisen mielestä vastakkainasettelun kulttuuri on saatu siivottua Kaavilta pois, ja palattu hyvään yhteistyöhön.
Miten viljelijä, ruuantuottaja ja valtuutettu Marko Voutilainen kannustaa muita alalleen ja politiikkaan?
– On surullista, jos tila ei saa jatkajaa. Ymmärrän sen, että kannattavuus on usein tiukilla ja jos tila on jo päässyt huonoon jamaan, vaikuttaa se myös jatkajiin. Kun näkee, millaista taistelua yrittäminen on, se ei kannusta jäämään.
– Jos tila ei ole elinvoimainen, on jatkajan löytäminen vaikeaa. Ei voi syyttää niitä, jotka eivät halua jatkaa. Uskon, että jos maatalouden kannattavuus olisi ollut parempi viime vuosikymmeninä, olisi tilanne nyt ihan toisenlainen.
Hän kannustaa kuitenkin yrittäjäksi.
– Minua auttaa jaksamaan se, että Jeesus on minun elämäni Herra. Olen saanut sen hyvin konkreettisesti kokea, että kun laittaa turvan Jumalaan eikä omaan voimaan, Jumala kantaa.
– Haluan läheisteni vuoksi tehdä asioita, jotta olisi hyvät lähtökohdat lapsille ja muille. Kaikkein tärkein asia juontaa sieltä, että vaikka omat voimat ovat joskus vähäiset, saan luottaa Jumalaan.
– Minulle on ollut kutsumus olla ruoantuottajana. Olen saanut kokea suurta Jumalan siunausta ja ja johdatusta elämässäni. Tämä on varmuus, joka auttaa vaikeidenkin asioiden yli, Marko Voutilainen toteaa.
Hän uskoo maatalouden kunnianpalautuksen tulevan, ja kannustaa nuoria maatalousyrittäjiksi.
– Vaikka tämä ei ole kannattavuushaasteiden vuoksi niin puoleensavetävä ammatti, on tämä samaan aikaan erittäin tärkeä ammatti. Jos ihmisellä ei ole ruokaa, on kaikki muu turhaa!
Vaikka tämä ei ole kannattavuushaasteiden vuoksi niin puoleensavetävä ammatti, on tämä samaan aikaan erittäin tärkeä ammatti. Jos ihmisellä ei ole ruokaa, on kaikki muu turhaa!
– Haluan kannustaa rohkeasti tarttumaan toimeen!
Samaten hän suosittelee politiikkaan lähtemistä. Nyt hän on paitsi Kaavin valtuuston puheenjohtaja myös jo nimetty Savo-Karjalan Kristillisdemokraattien ehdokas ensi kevään eduskuntavaaleissa.
– Kuntapolitiikkaan kannattaa lähteä rohkeasti. Olin itsekin aivan vasta-alkaja, enkä ymmärtänyt paljon asioita.
– Olen oppinut, ettei tarvita valmiita ja kokeneita miehiä ja naisia. Päättäjiksi kaivataan ihmisiä, joilla on arvot kohdallaan, kykyä tehdä yhteistyötä ja halua toimia oman paikkakunnan parhaaksi.
