Iltalehden (24.6.) haastattelema Poutala sanoo, että kristillisdemokraateilla on pääpiirteissään hyvin samankaltainen näkemys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-rahoituksen uusista kriteereistä kuin Rydmanilla.
KD on saanut kärjekästä ja myös harhaanjohtavaa arvostelua erityisesti perussuomalaisten suunnalta sen jälkeen, kun hallituksen muut puolueet päättivät perussuomalaisten ministereiden tahdon vastaisesti, että Rydmanin ilmoittamat avustuskriteerit käsitellään uudelleen hallitusryhmien kesken.
Myös Kristillisdemokraattien omassa keskuudessa syntyi hämmennystä, koska KD:n oman ministerin äänestyskäyttäytyminen tulkittiin Rydmanin esittämien kriteerien vastustamiseksi. Kansanedustaja Sari Tanus harmitteli Facebook-päivityksessään, ettei asiaa ollut ehditty käsitellä eduskuntaryhmässä ennen hallituksen neuvottelua ja arvioi, että olisi itse toiminut toisin.
Poutala korostaa, ettei hallituksen tiistain neuvottelussa keskusteltu tai äänestetty avustuskriteerien sisällöstä, vaan menettelytavasta.
– Tässä on selkeästi tahallisesti vääristelty asioita somessa. KD on lähtökohtaisesti Rydmanin kriteereiden puolella, Poutala totesi Iltalehdelle.
KD:n ministerit katsovat, ettei näin merkittävää ratkaisua pidä viedä läpi ilman hallitusryhmien yhteistä käsittelyä ja valtioneuvoston normaalia päätöksentekoa. Muutettuja kriteerejä koskeva valtioneuvoston asetus olisi sovittava hallitusryhmien yhteisissä neuvotteluissa ja päätettävä valtioneuvoston istunnossa.
Ministeri Poutala totesi viestipalvelu X:ssä tiistai-iltana, että KD pitää Rydmanin kriteereitä lähtökohtaisesti hyvinä. Poutala piti tärkeänä päällekkäisyyksien karsimista, yhdistymisiin kannustamista ja kohtaavaan toimintaan keskittymistä. Hän korosti myös, että leikkaukset on sovittu jo kauan sitten ja niiden takana seistään.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kävi tilannetta ja menettelytapoja läpi ylimääräisessä ryhmäkokouksessa tänään keskiviikkoaamuna. Ryhmä ei ollut ehtinyt keskustella aiheesta ennen hallituksen tiistaiaamun neuvottelua ja äänestystä, sillä kutsu hallituksen neuvotteluun oli tullut vasta edellisenä iltana. Ryhmän näkemys on, että Rydmanin kriteeriehdotukset ovat pääpiirteissään hyviä.
Juridinen kysymys ratkaisi Poutalan kannan
Poutala kertoo, että hallituksen jäsenille jaettiin neuvotteluissa lyhyt juridinen muistio. Siinä todettiin, että sosiaali- ja terveysalan säätiöiden ja yhdistysten rahoitusta koskevan lain mukaan avustuksen myöntämisen erityisistä edellytyksistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Poutalan mukaan tämä muodosti juridisen perustan, josta hallituksen neuvottelussa äänestettiin. Hänelle syntyi äänestyshetkellä käsitys, että valtioneuvoston asetuksen kautta eteneminen oli oikea laillinen tapa, jos kriteereihin halutaan vaikuttaa. Poutala totesi Iltalehdelle, ettei hän voinut äänestää oikeuskanslerin näkemyksen vastaisesti.
Perussuomalaiset ovat katsoneet, että kriteerien linjaaminen kuuluu Rydmanin ministerivallan piiriin. Muut hallituspuolueet painottavat, että avustuskriteerien muuttamisesta tulee päättää yhteisesti ja että niin on myös sovittu.
Taustalla suuret STEA-leikkaukset
STEA-kohussa on kyse sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuoden 2027 avustusten leikkauksista ja uusista jakokriteereistä. Vuonna 2026 STEA-avustuksia myönnettiin noin 274 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2027 rahoituksen on määrä pudota noin 190 miljoonaan euroon. Leikkaus on noin 84 miljoonaa euroa.
Koko hallituskauden aikana STEA-avustuksista leikataan yhteensä noin puolet eli noin 194 miljoonaa euroa. Leikkaukset perustuvat hallituksen aiempiin sopeutuspäätöksiin.
Rydman julkisti 15. kesäkuuta uudet kriteerit, joiden mukaan rahoitusta suunnattaisiin aiempaa enemmän kohtaavaan työhön. Samalla avustuksia rajattaisiin pois muun muassa järjestöiltä, joiden toiminta painottuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai neuvontaan, keskus- ja kattojärjestöiltä sekä toimijoilta, joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään.
Kristillisdemokraattien näkökulmasta on oikea linja, että vähenevä rahoitus suunnataan mahdollisimman vaikuttavasti suoraan ihmisiä auttavaan työhön.
Rydman sai KD:n tuen luottamusäänestyksessä
Tiistaina eduskunnan täysistunnossa äänestettiin Vasemmistoliiton epäluottamusesityksen vuoksi Rydmanin ministerijatkosta. Kaikki äänestyksessä mukana olleet KD:n ja kokoomuksen edustajat tukivat Rydmania. RKP:n kymmenen kansanedustajaa äänesti tyhjää, kun Rydman sai eduskunnan luottamuksen äänin 88–74.
Kristillisdemokraatit yllättyivät RKP:n toiminnasta luottamusäänestyksessä. Tyhjää äänestäminen ei kuulu hallituksen normaaliin yhteistyöhön ja se rapauttaa luottamusta hallituksen sisällä.
– Olin tosi yllättynyt ja hieman kyllä pettynyt. Mielestäni hallituksen sisällä ei kuulu äänestää tyhjää, Poutala totesi SuomiAreenan iltapäivän keskustelussa Raatihuoneen puistossa.
Kiista jatkuu
STEA-kiista jatkuu, vaikka hallitus päätti äänin 10–7 käynnistää kriteerien valmistelun uudelleen yhteisesti. Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, KD-ministerin kanta ei vaikuttanut päätöksen lopputulokseen.
Rydman ei kuitenkaan ole ilmaissut taipuvansa päätökseen. Hän on pitänyt epätodennäköisenä, että kesän aikana syntyisi poliittinen yhteisymmärrys, joka johtaisi uuden asetuksen säätämiseen. Hän on myös kehottanut järjestöjä tekemään hakemuksensa hänen ilmoittamiensa kriteerien mukaan.
Hallituksen ministeriryhmän on määrä 2. heinäkuuta käsitellä kansliapäälliköiden ehdotusta avustuskriteereistä. STEAn hakuaika alkaa 1. syyskuuta, mikä tekee aikataulusta kiireellisen.
Essayah, Räsänen ja Tanus tukeneet avoimesti kriteerien pääsuuntaa
KD:n puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on myös julkisesti ilmaissut pitävänsä (MTV 16.6.) Rydmanin esittämiä kriteerejä oikeansuuntaisina. Hänen mukaansa avustuskriteereitä on syytä tarkastella tilanteessa, jossa joudutaan tekemään leikkauksia. Essayah korostaa, että kohtaavan työn painottaminen on oikea suunta ja että erimielisyys on syntynyt ennen kaikkea poikkeuksellisesta päätösprosessista.
Kansanedustaja Päivi Räsänen on puolustanut muun muassa maanantain eduskuntakeskustelussa Rydmanin esitystä. Hänen mukaansa järjestöjen tekemä työ on arvokasta, mutta suurten leikkausten vuoksi rahoitus on kohdennettava nykyistä tarkemmin ruohonjuuritason kohtaavaan työhön, hallinnollisia päällekkäisyyksiä on karsittava ja avustuksia on suunnattava terveyttä ja hyvinvointia tukeviin ydintehtäviin.
Myös kansanedustaja Sari Tanus on pitänyt Rydmanin valmistelemia STEA-avustusten jakokriteerejä pääsääntöisesti selkeinä ja kannatettavina. Tanuksen mukaan päällekkäisyyksiä pitää karsia, eikä kaikkia nykyisiä järjestöjä voida ylläpitää verovaroin.
STEA-kohu on asettanut kristillisdemokraatit poliittisesti hankalaan paikkaan. Puolue haluaa osoittaa seisovansa hallituksen sopeutuspäätösten ja STEA-rahoituksen uudelleenkohdentamisen takana. Samalla KD on puolustanut hallituksen sisäisiä pelisääntöjä ja oikeudellisesti kestävää päätöksentekoa.
Kristillisdemokraattien näkökulmasta kohun ytimessä ei ole kysymys siitä, pitäisikö STEA-avustuksia uudistaa. Kiista koskee sitä, miten uudistus viedään maaliin: yhteistyöllä hallitusryhmien kesken vai yhden ministerin toimin ilman hallitusryhmien sopimusta uusista avustuskriteereistä.