Järkeä vammaispoliikkaan
Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 25.6.2026
Kristillisdemokraattien vammaispoliittinen ohjelma linjaa puolueen tavoitteet vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden, ihmisarvon ja syrjimättömyyden vahvistamiseksi Suomessa. Se perustuu kristillisdemokraattiseen arvopohjaan, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimukseen sekä 1.1.2025 voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin.
Puolueen vammaispolitiikan ytimessä on ihmisarvon loukkaamattomuus. Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo ja oikeus täysipainoiseen elämään riippumatta vammasta, sairaudesta, iästä tai toimintakyvyn muutoksista. Ihmisarvo ei ole sidoksissa toimintakykyyn, avun tarpeeseen tai yhteiskunnalliseen hyötyyn.
Vammaisuus ymmärretään yksilöllisen toimintakyvyn ja tuen tarpeen kautta. Myös muistisairaat kuuluvat YK:n vammaissopimuksen soveltamisalaan. Kristillisdemokraatit korostavat, että muistisairaiden asema on tunnistettava osana vammaispolitiikkaa ja heidän oikeutensa turvattava yhdenvertaisesti muiden vammaisten henkilöiden kanssa.
Lähtökohtina ovat itsemääräämisoikeus, osallisuus ja oikeus tehdä omaa elämää koskevia valintoja. Palvelujen perustana ovat vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet, huomioiden myös heidän oma mielipiteensä ja elämäntilanteensa. Henkilökohtainen apu mahdollistaa itsenäisen elämän ja täysimääräisen osallistumisen yhteiskuntaan kaikissa elämänvaiheissa. Palvelujärjestelmän tehtävänä on poistaa esteitä, ei luoda uusia.
Kristillisdemokraatit edellyttävät, että vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat myös käytännössä yhdenvertaisina koko maassa, eivät vain lainsäädännössä. Vammaispalvelut ovat subjektiivisia oikeuksia ja niiden on toteuduttava yksilöllisen tarpeen mukaan. Ketään ei saa jättää väliinputoajaksi iän, diagnoosin, asuinpaikan tai elämäntilanteen vuoksi.
Politiikassa tulee huomioida yksilöllisyys, syrjimättömyys, esteettömyys, saavutettavuus, osallisuus ja palvelujen jatkuvuus. Esteettömyys kattaa fyysisen ympäristön lisäksi myös asenteet ja viestinnän. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja, jotta oikeudet toteutuvat käytännössä koko maassa. Esteettömyys ja saavutettavuus tulee huomioida kaikissa palveluissa ja päätöksenteossa siten, ettei vammaisiin kohdistu syrjintää ja että mahdollisiin syrjintätilanteisiin puututaan viipymättä. Toiminnassa tulee noudattaa YK:n vammaissopimusta, jonka Suomi on ratifioinut 10.6.2016.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki uudisti vammaisten henkilöiden palvelujärjestelmää. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia palveluja, yhdenvertaista kohtelua sekä oikeutta itsenäiseen elämään ja osallisuuteen. Kristillisdemokraatit korostavat, että lain toimeenpanoa, vaikutuksia ja alueellista yhdenvertaisuutta on seurattava tarkasti, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat käytännössä kaikkien vammaisten henkilöiden arjessa. Lakia ei tule käyttää säästökeinona, vaan sen tehtävänä on turvata palvelujen laatu ja ihmisten oikeudet, mikä edellyttää riittäviä resursseja ja osaavaa henkilöstöä.