Vastuu tulevista polvista
Elämä, luonto ja sen monimuotoisuus on suunnaton ihme. Ihminen on aina elänyt suhteessa luontoon. Elämämme ja olemassaolomme on yhä tänäänkin täysin riippuvainen luonnon prosesseista, lahjoista tai “palveluista”. Elämä on lahja.
Ihminen on aina myös hyödyntänyt luontoa. Sivilisaatiomme ovat rakentuneet luonnonvarojen hyödyntämisen ja teknologisen kehityksen varaan. Aineellisesta puutteesta on päästy – luonnonvarojen ansiosta. Kasvanut hyvinvointi ja teknologinen kehitys ovat mahdollistaneet ympäristötietoisuuden nousun ja sekä tilan jättämisen luonnolle. Toisaalta kaupungistumisen edetessä ja hyvinvoinnin kasvaessa ihminen on unohtanut juurensa ja riippuvuutensa luonnosta.
Luonnonsuojelun perusta on ihmisen suhteessa luontoon. On luontaista arvostaa ja suojella sitä, mistä on omakohtainen kokemus ja minkä ainutlaatuisuudesta on tietoinen. Tulevia sukupolvia on kasvatettava terveeseen luontosuhteeseen. Ihmisen toiminta väistämättä kuitenkin vaikuttaa myös ympäristöön, eikä täydellistä tilaa ole mahdollista saavuttaa. Kestävän kehityksen mukaisena tavoitteena tulee olla, että jätämme Suomen paremmassa kunnossa lapsillemme, kuin missä sen itse saimme.
Kristillisdemokraattien ympäristöajattelu perustuu viljelyn ja varjelun periaatteeseen, jossa kannetaan vastuuta ympäristöstä, ihmisistä ja tulevista sukupolvista. Luonnon hyödyntämisen (viljely) ja suojelun (varjelu) välisen tasapainon etsiminen on ympäristöpolitiikan keskeisin haaste. Haluamme turvata sen, että Suomessa voidaan myös tulevaisuudessa elää hyvää elämää työtä tehden, yrittäen ja rakentaen arkea puhtaassa, turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Viljely ja varjelu ei ole vain passiivista säilyttämistä, vaan vastuullista resurssien hyödyntämistä ja jalostamista. Resurssien hyödyntämisen tulee kuitenkin rakentua kestävälle pohjalle, eikä luontoa ja ilmastoa saa kuluttaa yli varojen.