– Julkisessa keskustelussa muista hallituspuolueista on väläytelty suomalaisten perhetukien heikentämistä tulevalla vaalikaudella. Kristillisdemokraateille tämä ei käy, Östman linjasi.
– Onko Kokoomus alkanut flirttailla sosialidemokraattien kanssa? hän kysyi viitaten erityisesti kotihoidon tuesta käytyyn keskusteluun.
Östman korosti, että lapsiperheiden tukeminen on paitsi perhepolitiikkaa myös pitkän aikavälin talouspolitiikkaa.
– Lapsiperheet eivät ole Suomen ongelma, vaan osa ratkaisua. Kun tuemme perheitä, tuemme samalla tulevaa työvoimaa, veropohjaa ja koko suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuutta.
Östmanin mukaan perheille on turvattava mahdollisuus valita itselleen sopiva tapa järjestää lasten hoito.
– Kotihoidon tuki tulee säilyttää, ja vanhempainpäivärahaa tai siihen myönnettäviä päiviä on lisättävä talouden niin salliessa. Myös työelämän joustoja, perhemyönteistä asumista ja lapsiperheiden verotusta on kehitettävä.
Östman nosti katsauksessaan esille myös Suomen talouspolitiikan. Hänen mukaansa julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta rinnalle tarvitaan kasvua, investointeja ja työpaikkoja.
– Hallitus ei ole luvannut poistaa Suomen velkaa yhdessä vaalikaudessa. Tavoitteena on ollut hillitä velkaantumista ja vahvistaa julkista taloutta. On tärkeää, että vaalien lähestyessä tästä keskustellaan rehellisesti ja faktoihin perustuen.
Östman käsitteli puheessaan lisäksi muuttunutta turvallisuusympäristöä, Suomen aktiivista roolia Natossa, Venäjän sekä Iranin ja Pohjois-Korean muodostamia turvallisuusuhkia ja kokonaisturvallisuutta. Hän korosti erityisesti kotimaisen ruoantuotannon merkitystä Suomen huoltovarmuudelle.
Lue koko katsaus:
Kristillisdemokraattien kesäkokous
Poliittinen katsaus 25.8.2026 Lahti
Hyvät ystävät, hyvät kristillisdemokraatit,
Suomi elää tällä hetkellä talouspolitiikan suunnanmuutosta. Aiemmin painopiste oli pitkään kasvun tukemisessa ja kriisien hoidossa, mutta nyt huomio on siirtynyt julkisen talouden kestävyyteen, velan hillintään ja menojen sopeuttamiseen.
Presidentti Sauli Niinistö on presidenttikausiensa aikana toistuvasti muistuttanut suomalaisia ja päättäjiä talouden realiteeteista: Sauli Niinistö sanoi jo vuonna 2013 Ylen haastattelussa, sitaatti, “Me elämme yli varojemme ja pidän kaikkia sellaisia puheita, että tulevalla kasvulla katetaan se, mitä nyt pysyvästi velaksi eletään, hivenen utopistisina. Tiedän, että siinä saa helposti pessimistin maineen, mutta on vähintään yhtä vaarallista olla utopisti näissä asioissa, sitaatti loppu.
Niinistö suhtautui koko ajan epäilevästi ajatukseen, että velka voisi korvata talouskasvun, työn ja tuottavuuden. Hänen talousajattelunsa perustui pitkälti siihen, että hyvinvointi syntyy tuotannosta, työstä, osaamisesta, kilpailukyvystä ja vastuullisesta julkisesta taloudenpidosta. Tänään tiedämme, että olisi kannattanut kuunnella presidentti Niinistön viestiä tarkemmin.
Suomen ongelmat ovat niin syviä, ettei niitä ratkaista yhden vaalikauden aikana. Se vaatii pitkäjänteistä ja vastuullista talouspolitiikkaa.
KD on tehnyt hallituksessa uutterasti työtä viimeisten kolmen vuoden ajan. Suomen taloudessa näkyykin nyt varovaisia myönteisiä merkkejä. Kasvun odotetaan vahvistuvan lähivuosina, vienti ja investoinnit ovat piristymässä, yritysten luottamus on kasvanut ja talous on ollut kasvussa usean neljänneksen ajan. Tämä on hyvä uutinen kaikille suomalaisille.
Emme silti saa kuvitella, että ongelmat olisivat ohi. Julkinen talous on edelleen alijäämäinen ja velka kasvaa edelleen. Talouskasvu auttaa, mutta se ei yksin ratkaise velkaongelmaa. Siksi hallitus on joutunut tekemään paljon vaikeita päätöksiä julkisen talouden vahvistamiseksi.
On tärkeää, että vaalien lähestyessä tämä julkinen keskustelu käydään rehellisesti ja faktoihin perustuen. Hallitus ei ole luvannut poistaa Suomen velkaa yhdessä vaalikaudessa. Tavoitteena on ollut hillitä velkaantumista ja vahvistaa julkista taloutta. Se on kunnianhimoinen mutta realistinen tavoite. Työ jatkuu edelleen.
Hyvät ystävät, kun tuemme perheitä, tuemme samalla tulevaa työvoimaa, veropohjaa ja koko suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuutta. Me kristillisdemokraatit emme ole hallituksessa vain hyväksymässä säästöjä. Me olemme vaikuttaneet vahvasti siihen, mistä säästetään ja mitä meille tärkeitä asioita suojellaan.
Olemme puolustaneet lapsiperheitä ja vahvistaneet perheiden asemaa. Olemme panostaneet koulutukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Olemme myös pitäneet esillä maatalouden ja kotimaisen ruoantuotannon merkitystä. Tämä ei ole ristiriidassa talousvastuun kanssa. Päinvastoin.
Kristillisdemokraattien ajattelussa talouskuria tehdään arvopohjaisesti. Lapsiperheet eivät ole Suomen ongelma, vaan osa ratkaisua. Kun tuemme perheitä, tuemme samalla tulevaa työvoimaa, veropohjaa ja koko suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuutta. Siksi lasten ja perheiden hyvinvointi on sekä perhepolitiikkaa että talouspolitiikkaa.
Perhepolitiikkaa ei tehdä vain tulonsiirroilla. Sitä tehdään myös mahdollistamalla vanhemmille enemmän aikaa lapsilleen. Tämä onnistuu esimerkiksi joustavammilla työelämäratkaisuilla.
Myös asuntopolitiikkaa on muokattava perhemyönteisemmäksi. Tähän tarvitsemme lapsiperheiden asumiskustannusten hillitsemistä sekä kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamista alueilla, joissa perheasunnoista on pulaa.
Lapsen kasvattaminen on investointi Suomen tulevaisuuteen. Sen pitäisi näkyä nykyistä vahvemmin myös lapsiperheiden verotuksessa. Julkisessa keskustelussa muista hallituspuolueista on väläytelty suomalaisten perhetukien heikentämistä tulevalla vaalikaudella. Kristillisdemokraateille tämä ei käy. Onko Kokoomus alkanut flirttailla Sosialidemokraattien kanssa?
Monet Suomen johtavat perhetutkijat ja lasten kehityksen asiantuntijat ovat korostaneet, että lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana turvallinen ja tiivis suhde vanhempiin on erittäin tärkeä lapsen kehitykselle. Vasta tämän jälkeen on päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vuoro. Näin suomalaisista lapsista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia kansalaisia. Lasten kasvatus on ensisijaisesti vanhempien ja lähiyhteisön vastuulla, johon yhteiskunta tarjoaa tukeaan.
Suomen johtavana perhe- ja hyvinvointipuolueena toteutamme perhepolitiikkaa, joka antaa aidosti perheille mahdollisuuden arvioida itse, miten lapset on parasta hoitaa: kotihoidon tuki tulee säilyttää ja vanhempainpäivärahaa tai siihen myönnettäviä päiviä on lisättävä talouden niin salliessa.
On myös kiinnitettävä tarkempaa huomiota niihin maahanmuuttajaperheisiin, joissa kotihoidontuki on usein monen äidin ainoa mahdollisuus saada toimeentuloa.
Tarvitsemme isien ja äitien parempaa integroitumista Suomeen, sekä kotimaisten kielten oppimista, jotta myös maahanmuuttajaperheet kotoutuvat saumattomammin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Hallitus onkin tarttunut tähän asiaan edistämällä kotihoidon tuen Norjan mallia, jossa edellytys kotihoidon tuen saamiselle olisi kolmen vuoden asuminen Suomessa.
Tämä kannustaa kielen oppimiseen ja suojaa yhteiskuntarakennetta segregaatiolta. Parempi kotoutuminen myös vie pohjan myös mahdolliselta syrjäytymiseltä työelämästä sekä nuorisojengien ääriajattelulta. On kiinnitettävä tarkempaa huomiota erityisesti koulujen ja opettajien tukemiseen. Lasten lukutaitoon ja kotimaisten kielten oppimiseen on panostettava sekä mahdollistettava perheille parempi liikkuvuus perheen ja työelämän välillä.
Äitiys ja isyys on arvokasta! Lapsiperheisiin panostaminen ei ole vain sosiaalipolitiikkaa. Se on myös talous-, työllisyys- ja tulevaisuuspolitiikkaa.
***
Maailman turvallisuustilanne on muuttunut pysyvästi. Venäjän uhka, Ukrainan sota ja suurvaltojen kiristyvä kilpailu edellyttävät Suomelta realismia, vahvaa puolustusta ja aktiivista ulkopolitiikkaa. Nato-jäsenyys on vahvistanut Suomen turvallisuutta ja tuonut meille turvatakuut, mutta samalla se tarkoittaa myös vastuuta yhteisestä puolustuksesta. Suomen on pidettävä omasta puolustuksestaan kiinni, vahvistettava asemaansa Natossa ja tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan ja muiden liittolaisten kanssa.
Suomen on oltava Natossa aktiivinen vaikuttaja, ei vain turvallisuuden kuluttaja ja nettomaksaja. Meidän on tuotava pohjoisen Euroopan kokemus, erityisosaaminen ja uhka-arviot osaksi koko liittokunnan strategista suunnittelua.
Suomen Nato-politiikan on perustuttava laajaan ja realistiseen uhkakuvaan. Venäjä on edelleen Suomen ja Euroopan merkittävin sotilaallinen uhka, mutta turvallisuusympäristömme on muuttunut myös muilta osin. Nato itse korostaa nykyisin 360 asteen lähestymistapaa ja nostaa Venäjän ohella esiin muun muassa terrorismin, Iranin ja Pohjois-Korean ydin- ja ohjusohjelmat sekä Kiinan kasvavan sotilaallisen yhteistyön Venäjän kanssa.
Suomen tulee vaikuttaa Natossa siihen, että uhka-arvioissa huomioidaan nykyistä selkeämmin Iranin, Pohjois-Korean ja terroristijärjestöjen muodostamat uhat sekä niiden yhteistyö Venäjän kanssa. Erityisesti Pohjois-Korean ja Iranin sotilaallinen yhteistyö Venäjän kanssa osoittaa, etteivät Euroopan turvallisuus ja kauempana sijaitsevat konfliktit ole enää toisistaan irrallisia.
Suomen tavoitteena tulee olla uhkien nimeämisen sijasta niiden vaikutusten tunnistaminen: ydin- ja ohjusuhat, terrorismi, kyber- ja hybridioperaatiot sekä kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset. Myös autoritaaristen valtioiden välinen sotilaallinen yhteistyö on huomioitava Naton puolustussuunnittelussa.
Meidän on pystyttävä vastaamaan myös globaalien toimitusketjujen haasteisiin, jotta Suomessa riittää vastaisuudessakin ruokaa, lääkkeitä ja muita Suomelle tärkeitä resursseja.
Kokonaisturvallisuudessa ensisijaisen tärkeää on ruoan saatavuus. Kotimainen ruoantuotanto on paljon enemmän kuin elinkeino. Se on huoltovarmuutta, turvallisuutta ja maaseudun elinvoimaa. Siksi sitä on puolustettava myös vaikeina taloudellisina aikoina. Suomalainen maatalous on huoltovarmuutemme tärkeä kivijalka.
Suomen tulevaisuus on kasvussa ja yrityksissä, ei jatkuvassa leikkauskierteessä. Tarvitsemme enemmän investointeja, vientiä, yrittäjyyttä, työtä ja tuottavuutta. Talouspolitiikan onnistumista ei pidä mitata vain sillä, kuinka paljon leikataan, vaan myös sillä, kuinka paljon syntyy uusia työpaikkoja, investointeja ja kasvua. Siinä on tie ulos velkakierteestä.
Jos talous kehittyy ennusteiden mukaisesti, meidän on käytettävä nyt hitaasti mutta varmasti parantuva taloustilanne viisaasti: vahvistettava julkista taloutta, panostettava kasvuun ja pidettävä huolta heistä, joiden sosiaalinen ja taloudellinen kantokyky on heikoin.
Jos kasvu jää odotettua hitaammaksi, meidän on oltava valmiita uusiinkin päätöksiin. Silloin jokaisen ratkaisun kohdalla on kysyttävä kolme asiaa: Säästääkö tämä oikeasti? Vahvistaako tämä Suomen kasvua? Onko tämä oikeudenmukaista?
Hyvät ystävät, julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta samalla on huolehdittava siitä, etteivät sopeutuksen kustannukset kasaannu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Nykyinen politiikka voi vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä, mutta se ei yksin riitä. Rinnalle tarvitaan vahvempaa talouskasvua, työllisyyttä ja investointeja. Keskeinen kysymys on, pystymmekö palauttamaan talouden tasapainon niin, että samalla säilytämme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimen ja pidämme huolta niistä, jotka eivät itse pysty asemastaan huolehtimaan.
SDP ja Vasemmisto haluavat ratkaista asiaa kiristämällä yritysverotusta. Jos samaan aikaan nostetaan yhteisöveroa ja kiristetään osinkoverotusta, yritysten ja omistajien verorasitus kasvaa kahdesta suunnasta. Se heikentää kannustimia investoida, kasvattaa yrityksiä ja ottaa riskiä Suomessa.
Talouskasvua ei synny jakamalla yritysten voittoja uudelleen, vaan kannustamalla yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja palkkaamaan. Suomessa pitäisi verottaa kasvua mahdollisimman vähän ja keskittyä siihen, miten saamme lisää investointeja, työpaikkoja ja tuottavuutta.
Mutta emme halua Suomea, jossa jokainen ongelma ratkaistaan uudella velalla tai veronkorotuksilla. Me haluamme Suomen, jossa talous on kunnossa, jotta yhteiskunta voi pitää huolta ihmisistä. Suomen, jossa työnteko kannattaa, yrittäminen kannattaa, perhe kannattaa, lasten saaminen kannattaa ja kotimainen ruoka kannattaa. Siksi meidän tehtävämme on pitää molemmat kädet ratissa:
Toisella kädellä uudistamme Suomen taloutta. Toisella kädellä rakennamme kasvua ja pidämme huolta ihmisistä. Se on vastuuta. Se on välittämistä. Se on aitoa kristillisdemokraattista politiikkaa.