– Kun tuemme perheitä, tuemme samalla tulevaa työvoimaa, veropohjaa ja koko suomalaisen yhteiskunnan jatkuvuutta. Siksi lasten ja perheiden hyvinvointi on sekä perhepolitiikkaa että talouspolitiikkaa, Östman totesi Lahden kaupungintalolla median edustajille.
Tietenkään perhepolitiikkaa ei tehdä vain tulonsiirroilla. Östmanin mukaan perhemyönteistä politiikkaa on sekin, että mahdollistetaan vanhemmille enemmän aikaa lastensa kanssa. Tämä onnistuu esimerkiksi joustavammilla työelämäratkaisuilla.
Myös asuntopolitiikkaa on muokattava perhemyönteisemmäksi.
– Tarvitaan lapsiperheiden asumiskustannusten hillitsemistä sekä kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamista alueilla, joissa perheasunnoista on pulaa.
Östman näkee lasten kasvattamisen investointina Suomen tulevaisuuteen. Sen pitäisi näkyä nykyistä vahvemmin myös lapsiperheiden verotuksessa.
Julkisessa keskustelussa muista hallituspuolueista on väläytelty suomalaisten perhetukien heikentämistä tulevalla vaalikaudella. Kristillisdemokraateille tämä ei Östmanin mukaan käy.
Viime viikolla kokoomuksen ministeriryhmä esitti kotihoidontuen lakkauttamista. Pääoppositiopuolue SDP on esittänyt aiemmin samaa.
– Onko Kokoomus alkanut flirttailla Sosialidemokraattien kanssa, Östman kysyy.
Monet Suomen johtavat perhetutkijat ja lasten kehityksen asiantuntijat ovat puolestaan korostaneet, että lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana turvallinen ja tiivis suhde vanhempiin on erittäin tärkeä lapsen kehitykselle.
– Vasta tämän jälkeen on päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vuoro. Näin suomalaisista lapsista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia kansalaisia. Lasten kasvatus on ensisijaisesti vanhempien ja lähiyhteisön vastuulla, johon yhteiskunta tarjoaa tukeaan.
Östman pitää KD:ta Suomen johtavana perhe- ja hyvinvointipuolueena.
– Toteutamme perhepolitiikkaa, joka antaa aidosti perheille mahdollisuuden arvioida itse, miten lapset on parasta hoitaa: kotihoidon tuki tulee säilyttää ja vanhempainpäivärahaa tai siihen myönnettäviä päiviä on lisättävä talouden niin salliessa.
– On myös kiinnitettävä tarkempaa huomiota niihin maahanmuuttajaperheisiin, joissa kotihoidontuki on usein monen äidin ainoa mahdollisuus saada toimeentuloa. Tarvitsemme isien ja äitien parempaa integroitumista Suomeen, sekä kotimaisten kielten oppimista, jotta myös maahanmuuttajaperheet kotoutuvat saumattomammin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Hallitus onkin tarttunut tähän asiaan edistämällä kotihoidon tuen Norjan mallia, jossa edellytys kotihoidon tuen saamiselle olisi kolmen vuoden asuminen Suomessa.
– Tämä kannustaa kielen oppimiseen ja suojaa yhteiskuntarakennetta segregaatiolta. Parempi kotoutuminen myös vie pohjan myös mahdolliselta syrjäytymiseltä työelämästä sekä nuorisojengien ääriajattelulta.
– On kiinnitettävä tarkempaa huomiota erityisesti koulujen ja opettajien tukemiseen. Lasten lukutaitoon ja kotimaisten kielten oppimiseen on panostettava sekä mahdollistettava perheille parempi liikkuvuus perheen ja työelämän välillä.