Parhaillaan kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, joka täsmentäisi kiihottaminen kansanryhmää vastaan-pykälää. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta muuttaa rikoslain 11.luvun 10 §:ää siten, että sen soveltamisala täsmennetään ja rajataan nykyistä selkeämmin.
– Sananvapauden ja uskonnonvapauden rajoitusten tulee olla tarkkarajaisia, välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, aloitteessa todetaan.
Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöt ovat Toni Haakila Costa Espoosta, Mari Ahola Tampereelta, Ville Kettunen Vantaalta, Aki Ruotsala Seinäjoelta sekä Tommi Terä Turusta.
Pykälää pitää heidän mukaansa täsmentää siten, että rangaistavuus sidotaan ilmaisun vahingollisuuteen. Pelkkä loukkaantumisen kokemus ei riittäisi rikosoikeudellisen vastuun perusteeksi.
– Rangaistavaa tulee olla vain sellainen ilmaisu, joka sisältää vakavaa uhkaamista, väkivaltaan yllyttämistä tai muuta selvästi ihmisarvoa loukkaavaa toimintaa ja joka on omiaan aiheuttamaan konkreettista vaaraa.
– Rangaistavaa tulee olla vain sellainen ilmaisu, joka sisältää vakavaa uhkaamista, väkivaltaan yllyttämistä tai muuta selvästi ihmisarvoa loukkaavaa toimintaa ja joka on omiaan aiheuttamaan konkreettista vaaraa.
Samalla kansalaisaloitteessa halutaan varmistaa, ettei tavanomainen yhteiskunnallinen keskustelu, uskonnollinen opetus, tieteellinen puhe tai moraalinen kannanotto joudu rikosoikeudellisen epävarmuuden piiriin vain siksi, että näkemykset herättävät ristiriitoja.
Perustelut ovat ajankohtaisia, sillä rikoslain 11 luvun 10 §:n soveltaminen on viime vuosina herättänyt laajaa huolta sananvapauden, oikeusvarmuuden ja lain tulkinnan ennakoitavuuden näkökulmasta. Erityisesti Päivi Räsästä koskenut oikeusprosessi on korostanut lain tulkintaan liittyviä epäselvyyksiä ja ennakoitavuusongelmia.
– Keskeinen ongelma liittyy siihen, että pykälää sovelletaan käytännössä kieltosäännöksenä. Tämä tarkoittaa, että ilmaisun rangaistavuutta voidaan arvioida ilman riittävää arviota sen todellisesta vahingollisuudesta. Tällöin rikosoikeudellinen vastuu voi syntyä tilanteissa, joissa ei ole osoitettavissa, että puhe aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa haittaa.
Aloitteen taustalla on huoli lain tulkinnan ennakoitavuudesta ja siitä, että epäselvät rajat voivat johtaa itsesensuuriin ja pitkiin oikeusprosesseihin ilman, että puheesta aiheutuu todellista yhteiskunnallista haittaa.
Yksi kansalaisaloitteen laatijoista, Toni Haakila Costa, korostaa, että kyse ei ole vihapuheen sallimisesta vaan selkeydestä.
– Lain tehtävä on suojella ihmisiä oikeasti haitalliselta puheelta. Mutta samalla tavallisen kansalaisen pitäisi pystyä ymmärtämään ennakolta, mikä on sallittua ja mikä ei. Epäselvyys ei suojele ketään, hän toteaa.
Aloitteen tekijöiden mukaan selkeämpi sääntely vahvistaisi sekä ihmisarvon suojaa että sananvapauden toteutumista ja parantaisi oikeusvarmuutta.
Kansalaisaloite on avoinna allekirjoitettavaksi kansalaisaloitepalvelussa.