– Emme saa jäädä pelkojen tai uhkien vangiksi. Asioita pitää voida sanoa ääneen. Samalla on tärkeää pyrkiä puhumaan toisia kunnioittavasti, lempeydellä ja armollisuudella, kansanedustaja Sari Tanus sanoo Kristillisdemokraattien Arvoistasi asiaa -podcastissa.
Sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeisimmistä perusoikeuksista. Sen merkitys korostuu aikana, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu käy usein kuumana, mielipiteet kärjistyvät nopeasti ja moni pohtii entistä tarkemmin, mitä uskaltaa sanoa ääneen.
Arvoistasi asiaa -podcastin jaksossa Tommi Terä keskustelee Sari Tanuksen kanssa sananvapaudesta, sen rajoista, keskustelukulttuurista, median vastuusta ja siitä, miksi avoin mielipiteiden vaihto on demokratialle välttämätöntä.
Tanuksen mukaansa sananvapaus, mielipiteenvapaus ja uskonnonvapaus muodostavat perustan, jonka varaan vapaa yhteiskunta rakentuu.
– Jokaisen pitää voida ilmaista ajatuksensa, mielipiteensä ja mietteensä vapaasti ilman pelkoa siitä, mitä siitä seuraa. Ilman tätä ei voida puhua aidosti demokraattisesta yhteiskunnasta, Tanus sanoo.
Tanus painottaa, että sananvapauteen kuuluu myös oikeus tuoda esiin ajatuksia, jotka eivät ole vielä valmiiksi hiottuja tai yleisesti hyväksyttyjä. Yhteiskunnallinen keskustelu ei voi olla elävää, jos siinä saa esittää vain valmiiksi hyväksyttyjä näkemyksiä.
– Keskusteluun täytyy voida tuoda erilaisia näkemyksiä. Myös sellaisia, joiden merkitys saatetaan ymmärtää vasta myöhemmin, Tanus toteaa.
Podcastissa nousee esiin huoli siitä, että sananvapaus voi kaventua myös ilman varsinaisia kieltoja. Jos ihmiset alkavat varoa sanojaan pelätessään voimakasta arvostelua, väärinymmärtämistä tai sosiaalisen median vyörytystä, seurauksena voi olla itsesensuuri.
– Jos alamme jatkuvasti miettiä, voiko jonkin asian sanoa tai mitä siitä seuraa, syntyy helposti kielteinen kierre. Silloin sananvapaus kaventuu käytännössä, vaikka se muodollisesti olisi edelleen olemassa.
Tanuksen mukaan moni kokee yhteiskunnallisen keskustelun aiempaa kärjekkäämmäksi. Erilaiset näkemykset tulkitaan helposti hyökkäyksiksi, ja keskustelu voi muuttua nopeasti leimaamiseksi tai syyttelyksi. Sosiaalisessa mediassa reaktiot tulevat usein nopeasti ja voimakkaasti. Silti hänen viestinsä ei ole vetäytyminen keskustelusta, vaan rohkaisu osallistua siihen.
Samalla Tanus korostaa, että sananvapauden käyttämiseen kuuluu myös vastuu tavasta, jolla asioita sanotaan. Hänen mukaansa yhteiskunnallinen keskustelu kaipaa enemmän pyrkimystä ymmärtää toista, ei vain halua voittaa väittelyä tai reagoida ensimmäisenä.
– Tarvitsemme enemmän sitä, että pysähdymme kuuntelemaan. Ennen kuin tuomitsemme toisen sanomiset, olisi hyvä kysyä, mitä hän oikeasti tarkoittaa.
Podcastissa keskustellaan myös siitä, missä sananvapauden rajat kulkevat. Tanus suhtautuu varauksella ajatukseen, että loukkaantuminen voisi itsessään olla peruste rajoittaa puhetta. Hänen mukaansa ihmisten on hyvä pyrkiä puhumaan sivistyneesti ja välttää toisten tahallista loukkaamista, mutta rangaistavuuden mittariksi loukkaantumista ei voi asettaa.
– Ihmiset voivat loukkaantua hyvin erilaisista asioista. Loukkaantuminen ei voi itsessään olla rangaistavuuden mittari, Tanus sanoo.
On tehtävä ero sen välillä, että jokin puhe koetaan epämiellyttäväksi tai loukkaavaksi, ja sen välillä, että puheessa yllytetään väkivaltaan tai konkreettiseen uhkaan jotakin ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Juuri siksi lainsäädännön on hänen mukaansa oltava selkeää. Epäselvät käsitteet ja tulkinnanvaraiset rajat voivat lisätä epävarmuutta ja johtaa siihen, että ihmiset alkavat varoa puheitaan enemmän kuin olisi tarpeen.
– Lainsäädännön pitää olla niin selkeää, että ihmiset tietävät, missä raja kulkee. Rangaistavuuden tulisi liittyä konkreettiseen vaaraan tai aktiiviseen yllyttämiseen, Tanus toteaa.
Keskustelussa käsitellään myös median merkitystä sananvapauden ja luottamusyhteiskunnan kannalta. Tanus korostaa, että median tehtävä ei ole vain nostaa esiin yksittäisiä lauseita tai kärjistää keskustelua, vaan auttaa kansalaisia muodostamaan mahdollisimman oikea kokonaiskuva käsiteltävistä asioista.
– Median vastuu on suuri. On helppo tehdä isoja otsikoita tai klikkiotsikoita, mutta silloin pitäisi pohtia, välittyykö asiasta oikea kokonaiskuva, Tanus sanoo.
Tanus pitää ongelmallisena, jos uutisointi antaa asioista yksipuolisen kuvan tai jos olennaisia näkökulmia jää kokonaan käsittelemättä.
– Tärkeää ei ole vain se, mitä uutisoidaan, vaan myös se, mitä jätetään uutisoimatta. Jos jokin asia esitetään hyvin yksipuolisesti, luottamus mediaan voi heikentyä, Tanus arvioi.
Tanus peräänkuuluttaa myös kansalaisilta kriittistä medialukutaitoa. Sosiaalisen median ja tekoälyn aikakaudella väärä tai harhaanjohtava tieto voi levitä nopeasti ja näyttää uskottavalta.
– Kaikkea ei pidä niellä sellaisenaan. On hyvä arvioida, mistä tieto tulee, mitä siinä sanotaan ja mitä mahdollisesti jää kertomatta.
Keskustelu on katsottavissa Kristillisdemokraattien YouTube-kanavalla.