Hallitus on vastannut opposition välikysymykseen hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta. Välikysymys oli jo 18:sta tällä vaalikaudella. Tällä kertaa mukana olivat kaikki oppositiopuolueet eli SDP, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja Liike nyt. Ne jättivät välikysymyksen vappuaattona.
Opposition suurimman puolueen ja gallupien kärjessä olevan SDP:n mukaan hallituksen talouspolitiikka on ollut Euroopan huonointa.
– Hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan ja joutunut hylkäämään kaikki keskeiset tavoitteensa yksi toisensa perään. Tosiasia on, että Orpo-Purran hallituksen talouspolitiikka on Euroopan epäonnistuneinta, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Typpurainen sanoi.
Kristillisdemokraattien puheenvuoron Päivi Räsänen oli yhtä mieltä opposition kanssa siitä, että Suomen taloudellinen tilanne on ollut vaikea.
– Suomi ei kuitenkaan ajautunut tähän tilanteeseen vuonna 2023. Julkisen talouden velkaantuminen, heikko tuottavuuskehitys, investointien vähäisyys ja työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat kasautuneet pitkän ajan kuluessa.
– Suomen julkinen talous on syvästi ja ollut jo pitkään alijäämäinen. Velkasuhde lähestyy 90 prosenttia bkt:sta ja vuosittaiset korkomenot kasvavat. Velkataakka kasvaa samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työssä käyvä kantaa vastuuta yhä useamman tarvitsemista palveluista. Talouden kestävyyttä rapauttaa erityisesti romahtava syntyvyys, Räsänen kertasi.
Myös toimintaympäristö viime vuosina on ollut poikkeuksellisen vaikea. Koronakriisin negatiiviset vaikutukset olivat tuskin tasaantuneet, kun korkojen voimakas nousu, turvallisuuspoliittinen epävarmuus ja hidas talouskasvu alkoivat vaikuttamaan laajasti koko Eurooppaan, myös Suomeen. Viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet ja energian hinnan vaihtelu ovat entisestään heikentäneet näkymiä.
– Tällaisessa tilanteessa mitataan vastuullisen politiikan kykyä toimia. On helppoa esittää vaatimuksia ilman vastuuta kokonaisuudesta. Vaikeampaa on tehdä päätöksiä, jotka eivät tuo nopeaa suosiota, mutta vahvistavat Suomen kestokykyä pitkällä aikavälillä, Räsänen sanoo.
Velan kasvun taittaminen on Räsäsen mukaan Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Ilman tehtyjä päätöksiä velka kasvaisi vielä nykyistä nopeammin.
– Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen mittavia sopeutustoimia, uudistanut rakenteita ja vahvistanut työmarkkinoiden toimivuutta. Näiden vaikutukset eivät synny yhdessä yössä, mutta ilman niitä lähtötilanteemme olisi heikompi.
Työllisyyskehitys on sen aijaan ollut valitettavan heikkoa. Jokainen työttömyyspäivä on liikaa, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta.
Hallitus on tehnyt määrätietoisia toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettu, työn kannustimia lisätty ja osaamiseen panostettu. Kehysriihessä tätä jatkettiin, kun kohdennettiin toimia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, vahvistettiin osaamisen päivittämistä sekä lisättiin käytännön mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään.
– Kestävä työllisyys syntyy yrityksissä. Siksi hallitus on vahvistanut yritysten kasvun edellytyksiä, keventänyt työn ja yrittämisen verotusta sekä parantanut investointiympäristöä. Tavoitteena on, että yhä useampi yritys voi kasvaa, investoida ja palkata.
Sopeutustoimilla on ollut vaikutuksia ihmisten arkeen. Siksi Kristillisdemokraateille on ollut tärkeää varmistaa päätösten oikeudenmukaisuus ja heikoimmassa asemassa olevien huomioiminen.
– Osa julkisen talouden sopeutuspäätöksistä on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin, ja tarvitaan myös korjausliikkeitä, Räsänen arvioi.
Hän muistuttaa, että kehysriihessä tehtiin myös ratkaisuja, joilla tuetaan perheitä ja helpotetaan asumisen kustannuksia. Opintotukea uudistetaan kannustavammaksi, perheellisten opiskelijoiden asemaa vahvistetaan ja huoltajakorotusta kehitetään huomioimaan paremmin lasten määrä. Lisäksi asumisen kustannuksiin puututaan muun muassa kotitalousvähennyksen muutoksilla, ASP-järjestelmän kehittämisellä ja korjausrakentamisen tukemisella.
Räsänen kertoi ymmärtävänsä, että opposition tehtävä on arvostella hallitusta.
– Mutta samalla kysyn oppositiolta: mikä on teidän vaihtoehtonne? Lisää velkaa? Vähemmän uudistuksia? Siirretäänkö vaikeat päätökset jälleen seuraaville hallituksille? Uskottavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty. Suomessa tarvitaan päätöksiä, ei pelkkiä vastalauseita.