Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen kertoo, että kristillisdemokraatit eivät ole olleet innostuneita sosiaali ja terveysministeriön selvityshenkilöiden esityksestä uudeksi lapsilisäjärjestelmäksi. He ehdottivat järjestelmän muuttamista niin, että lapsilisä olisi jatkossa tasasuuruinen jokaisesta lapsesta.
Nykyisessä järjestelmässä lapsilisään sisältyy kohdennettuja korotuksia kuten sisarkorotukset ja yksinhuoltajakorotus. Ne ovat Räsäsen mukaan oikeutettuja, vaikka lapsilisät eivät katakaan kaikkia lapsista koituvia kustannuksia. Esimerkiksi 5 lapsen perheessä menot vastaavat jo puolta keskituloisen bruttotuloista.
– Tälläkin hetkellä nimenomaan monilapsissa perheissä on enemmän lapsiköyhyyttä kuin pienemmissä perheissä. Lapsilisäjärjestelmän sisaruskorotus perustuu nimenomaan siihen, että lapsiluvun kasvaessa myös nettokustannukset kohoavat ja perheessä on kuitenkin korkeintaan kaksi tulonsaajaa. Heidän tulonsa eivät nouse, vaikka lapsilukumäärä nousee. Kasvava tuen määrä kompensoi ikään kuin tätä.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on kannattanut aina myös perheen valinnanmahdollisuuksia kuten kotihoidontukea. Monille muille puolueille, kuten Kokoomukselle, se ei ole ollut tärkeää.
Kristillisdemokraateille se on kuitenkin tärkeä osa perhepolitiikkaa. Kotihoidon tuki kohdistuu hyvin pieniin lapsiin eli alle kolmevuotiaiden lastenhoitoon. Räsäsen mukaan se on viisasta jo siitä näkökulmasta, kun tarkastellaan vaikkapa infektioriskejä.
Lapsilisäjärjestelmää on pystytty nykyisen hallituksen aikana hiukan jopa parantamaan. Räsänen näkee siinä kristillisdemokraattien perhemyönteisyyden vaikutusta.
– Monissa näistä asioista on ollut leikkauspaineita, mutta kaikissa neuvotteluissa me olemme pitäneet aivan ensisijaisen tärkeänä, että näihin tärkeisiin perhetukiin ei puututa.
Lisäksi verotukseen onnistuttiin ujuttamaan takasin huoltajavähennyksen eli lapsiperheelle osoitettu verokevennys. Niin ikään opiskelijaperheet saivat lapsikohtaisen huoltajakorotuksen, mikä päätettiin aivan hiljattain kehysriihessä.
Silti uusiakin ehdotuksia tarvitaan, sillä syntyvyys on aivan ennätyksellisen alhaista. Räsänen pitää innovatiivisena Väestöliiton ehdotusta, jossa jokaiseen Suomessa syntyvään lapseen sijoitettaisiin 5000 euroa. Varat vapautuisivat käyttöön sitten, kun henkilö on jo aikuinen ja saa itse oman lapsen.
– Perhepolitiikkaa täytyisikin katsoa pitemmällä perspektiivillä kuin pelkästään neljän vuoden tähtäimellä.