KD:n ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman korosti eduskunnan julkisen talouden suunnitelman palautekeskustelussa, että Suomen on tehtävä talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta ratkaisevia päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

–  Suomen talouskasvu on viivästynyt jo useiden vuosien ajan. Nyt on ratkaisevan tärkeää saada aikaan käänne talouden ja tuottavuuden kehityksessä.

Östman painotti hallituksen pitkäjänteistä talouslinjaa, jonka tavoitteena on tasapainottaa julkista taloutta, parantaa työllisyyttä ja turvata palvelut kaikissa olosuhteissa.
– Tiedostamme, että hallituksen toimet tuntuvat monista vaikeilta, mutta pitkällä tähtäimellä ne koituvat kaikkien eduksi.

Kristillisdemokraatit ovat vaikuttaneet siihen, että lapsiperheiden etuudet ja palvelut säilyvät leikkausten ulkopuolella. Veropolitiikassa puolue korostaa sekä kasvun edellytyksiä että oikeudenmukaisuutta:

–  KD korostaa veropolitiikassa oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta etenkin pienituloisten ja lapsiperheiden osalta. Lapsiperheiden verotus kevenee: Työtulovähennyksen lapsikorotus nousee 50 eurosta 105 euroon. Ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus vahvistaa suhteessa eniten pienituloisten ostovoimaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus sekä hoitoon pääsy ovat keskeinen huolenaihe.
–  Vuoden 2025 lähes 1,5 miljardin euron lisäpanostus edesauttaa, ettei sotepalveluiden laatu heikkene kriittisissäkään tilanteissa.

Östman tiivisti puheenvuoronsa muistutukseen vastuullisen taloudenpidon ja hyvinvoinnin yhteydestä:
– Hyvinvointi ja vastuullisuus eivät ole toistensa vastakohtia. Ne ovat toistensa edellytyksiä. Siksi alijäämäistä taloutta tasapainotetaan haastavissakin olosuhteissa. Me tuemme tätä suunnitelmaa ja teemme työtä sen onnistumisen eteen.

*** Puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Julkisen talouden suunnitelman palautekeskustelu 10.6.2025
Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Suomen talouskasvu on viivästynyt jo useiden vuosien ajan. Nyt on ratkaisevan tärkeää saada aikaan käänne talouden ja tuottavuuden kehityksessä.

Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkakehitys. Tarvitaan kannustimia ja rohkeutta investoida pääomaan ja osaamiseen.

Hallituksen pitkäjänteinen linja rakentaa vakaata, hyvinvoivaa Suomea – ei vain seuraavaksi vuodeksi, vaan tuleville sukupolville.

Kireää ansiotulojen ja yritysvoittojen verotusta pidetään yleisesti talouskasvulle haitallisena. Siksi hallituksen kasvutoimissa veronalennuspäätökset keskittyvät juuri niihin. Kevennykset parantavat työn kannustimia ja ostovoimaa.

Myös yhteisöveron alentamisella on kasvua tukevia vaikutuksia, joskin niiden suuruusluokka on tutkimusten mukaan epäselvempi.

Kasvutoimia on syytä katsoa kokonaisuutena, joka parhaimmillaan luo positiivisen kierteen, jossa tuottavuuden kasvu kiihtyy, työllisyys paranee, verotulot nousevat ja elintaso paranee.

Tiedostamme, että hallituksen toimet tuntuvat monista vaikeilta, mutta pitkällä tähtäimellä ne koituvat kaikkien eduksi. Julkisen talouden suunnitelmassa on myös konkreettisia parannuksia arkeen.

KD:n tavoitteena on ollut, ettei lapsiperheiden etuja ja palveluja leikata. Olemme tyytyväisiä nuorten mielenterveyspalvelujen ja päihdetyön vahvistamiseen. Terapiatakuu on toteutettu, ja sen rinnalle tarvitaan toimiva palveluketju. Omaishoidon tuen alaraja ja perhehoidon palkkiot nousevat. Helpotamme kodin hankintaa nuorille ja perheille kevyemmällä asuntolainasääntelyllä.

KD korostaa veropolitiikassa oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta etenkin pienituloisten ja lapsiperheiden osalta. Lapsiperheiden verotus kevenee: Työtulovähennyksen lapsikorotus nousee 50 eurosta 105 euroon. Ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus vahvistaa suhteessa eniten pienituloisten ostovoimaa.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa KD painottaa, että palvelutarpeen kasvu huomioidaan. Vaikka valtion rahoitus alueille hieman laskee vuoteen 2028 mennessä, vuoden 2025 lähes 1,5 miljardin euron lisäpanostus edesauttaa, ettei sotepalveluiden laatu heikkene kriittisissäkään tilanteissa.

Myös valtiovarainvaliokunta painottaa, että palvelutarveperusteisuus säilyy rahoituksen keskiössä ja että hyvinvointialueiden taloutta seurataan tarkasti. Tämä tukee hoitoon pääsyä ja vähentää alueiden välisiä eroja.

Talouskasvu syntyy ensisijaisesti yrityksissä. Valtio ei tee itse kasvua, mutta takaa toimintaympäristön, jossa se on mahdollista.

Suomessa on luotava rohkeasti uusia innovaatioita ja tuettava yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia ja työllistävä vaikutus. Hallituksen kasvutoimilla huolehditaan koko maasta mm. Itäisen ja Pohjoisen Suomen -ohjelmien edistämisellä.

Pohjanmaalle tulevat investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat erinomainen esimerkki siitä, miten kestävää yritystoimintaa saadaan liikkeelle eri puolilla Suomea. Haluamme mahdollistaa hankkeita, joilla lisäämme omavaraisuusastetta ja kokonaisturvallisuutta.

Hallitus haluaa varmistaa, että suomalainen ruoka, maatalous ja maaseutu voivat hyvin myös tulevaisuudessa. Puoliväliriihessä oli lukuisia toimenpiteitä, joilla jatkamme määrätietoista työtä viljelijöiden aseman parantamiseksi, alkutuotannon vahvistamiseksi ja ruokaviennin edistämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointi ja vastuullisuus eivät ole toistensa vastakohtia. Ne ovat toistensa edellytyksiä. Siksi alijäämäistä taloutta tasapainotetaan haastavissakin olosuhteissa. Me tuemme tätä suunnitelmaa ja teemme työtä sen onnistumisen eteen.