KD:n puheenjohtaja Sari Essayah korosti puheessaan puoluekokouksessa Porissa 23.8., että Suomen tulevaisuus rakentuu talouden kestävyyden, turvallisuuden vahvistamisen ja perhepolitiikan uudistamisen varaan. Hän muistutti, etteivät seuraavatkaan hallitukset pääse talouden tasapainottamisessa helpolla.

– Seuraaviakin hallituksia odottaa jopa 10 miljardin sopeutustarve, sillä olemme kansakuntana eläneet kroonisesti yli varojemme, kun kasvua ei lähes pariin kymmeneen vuoteen ole ollut, mutta menoja on enenevästi lisätty. Tulevien eduskuntavaalien löysistä vaalilupauksista ovat ilmat ulkona jo nyt.

– Julkisia menojamme on pystyttävä painamaan alemmas, sillä niiden suhde BKT:hen on EU:n huippua, lähes 58 prosenttia. Naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa ja koko EU:ssa keskimäärin selvitään alle 50 prosentilla.

Essayah vakuutti, että KD pitää kuitenkin kiinni arvovalinnoistaan.
– Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Kristillisdemokraatteina pidämme edelleen kiinni lapsilisistä, kotihoidon tuesta ja muista lapsiperheiden etuuksista sekä pienimmistä eläkkeistä, emmekä halua leikata ruokaa tuottavasta maataloudesta.

Väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys haastavat Suomea enemmän kuin monia muita Euroopan maita.
– Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on ratkaisevaa, otammeko väestöpolitiikan tosissamme.

– Perhepolitiikkaan tarvitaan isoja avauksia: esimerkiksi perhekohtaiset lainat, porrastettu perheverotus ja lapsivähennys yksinhuoltajille voisivat olla osa uusia ratkaisuja.

Essayah muistutti, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut hallituspolitiikan keskiössä koko ajan.
– Suomi on nopeasti kasvanut Naton porstuasta keskeiseksi liittokunnan turvallisuuden tuottajaksi, ja myös Ukrainan rauhan rakentamisessa Suomea kuunnellaan suurissa pöydissä. Ukraina tarvitsee oikeudenmukaisen rauhan ja realistisen tien EU:n jäseneksi.

– Suomi on ollut merkittävästi tukemassa Ukrainaa koko sodan ajan, ja haluamme myös tukea rauhan rakentamisessa ja sen turvaamisessa. Samalla on ymmärrettävä, että pitkä rajamme Venäjän kanssa tarkoittaa sitä, että omasta turvallisuudesta ja varautumisesta ei voi tinkiä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja arvosteli oppositioryhmien epäselviä kantoja.
– Rajalakiäänestykset ovat osittaneet eräiden oppositiopuolueiden olevan suorastaan riski Suomen turvallisuudelle. Kansalaisten kannattaa miettiä, voiko ensi kaudella hallituksessa istua puolueita kuten Vihreät ja Vasemmistoliitto, jotka olivat valmiita avaamaan itärajan hybridivaikuttamiselle, tai SDP:n kaltainen puolue, joka on ylintä johtoaan myöden jakautunut asiassa.

Lähi-idän kestävän rauhan toteutumiseksi Essayah korosti Oslon sopimusten periaatteiden merkitystä ja varoitti symbolisista ratkaisuista.
– Symbolisten ratkaisuehdotusten sijaan olisi ymmärrettävä pitkään jatkuneen konfliktin perimmäiset syyt ja etsittävä samalla ratkaisua, joka toisi alueelle kestävän rauhan. Tätä ei valitettavasti tarjoa syyskuun YK-viikolle Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla sorvattu ns. New Yorkin julistus. Olen ilmoittanut, että Kristillisdemokraatit eivät kannata Suomen liittymistä julistukseen.

Essayah totesi, että EU:lla on tärkeä rooli turvallisuudessa, rikollisuuden torjunnassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä.

– Ulkoisten kriisien myötä unioni on palannut massiivisesta sääntelynäpertelystä niiden asioiden äärelle, jota varten se alun perin perustettiin. Yhteistyötä tarvitaan turvallisuuspolitiikassa, rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjunnassa, mutta myös talouskasvun edistämisessä. Tähän kaikkeen ei edelleenkään tarvita massiivista byrokratiaa, epämääräisesti perusteltuja tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa.

*** Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah
Poliittinen katsaus KD:n puoluekokoukselle Porissa 23.8.2025

Arvoisat kristillisdemokraatit, hyvä puoluekokousväki,

ennen viime eduskuntavaaleja, kaksi ja puoli vuotta sitten puolueemme vaaliristeilyllä sanoin puheessani: ”Tulevasta eduskuntakaudesta tulee varmuudella vaikea.” No sen toteamiseen ei silloisista lähtökohdista tarvittu varsinaisia ennustajan lahjoja.

Suomen talous oli holtittomassa velkaantumiskierteessä, turvallisuustilanne lähialueillamme Venäjän brutaali hyökkäyssodan takia nopeasti kiristynyt ja Nato-jäsenyytemme vasta aluillaan, lisäksi vaikutukset mm. elintarvike- ja energiapolitiikkaan ja sitä kautta maailmantalouteen ylipäätään oli jo nähtävissä.

Siitä huolimatta kannustin puoluettamme hallitusvastuuseen, koska haasteellisessakin tilanteessa pystymme vaikuttamaan vahvemmin hallituksesta kuin oppositiosta käsin. Tavoitteemme vuoden 2023 eduskuntavaaleihin oli vaalivoitto ja hallitusvastuu, jotka molemmat saavutimme.

Samoin muistutin kertomuksesta, jossa hallitsijan linnaan noussutta orpotyttöä rohkaistiin vaikeana aikana ja vaarallisen tehtävän edellä: ”Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?”

Meillä puolueena on nyt menossa tällainen momentum; tärkeä vaikuttamisen paikka juuri tänä haasteellisena aikana.

Ja haasteita ei hallitustaipaleelta ole puuttunut; suhdannetilanne on ollut heikko ja maailmantalous vieläkin epävarma. Turvallisuusuhat lähialueillamme eivät nekään ole hellittäneet ja kriisit Lähi-idässä ovat eskaloituneet.

Kristillisdemokraatit eivät kuitenkaan ole koskaan pelännet haasteita. On kyseessä sitten maailmansotien jälkeisen Euroopan jälleenrakentaminen tai nykyhetken tilanne, kristillisdemokraatit ovat aina olleet ja yhä edelleen olemme valmiita vastaamaan kutsuun ja kantamaan vastuuta – aikana, jolloin vastuunkantajia ja sillanrakentajia mitä kipeimmin kaivataan. Tähän vastuunkantoon saimme myös viime vaaleissa äänestäjiltä vahvan tuen.

Hyvät kuulijat,

Hallitusohjelmaan nähden olemme joutuneet sopeuttamaan pian yli 4 miljardia euroa enemmän mm. kasvaneiden korkomenojen takia, ja samaan aikaan satsaamme puolustukseen 3 miljardia lisää tulevina vuosina. Tavoitteestamme taittaa velkaantuminen hallituskauden lopussa emme ole luopuneet, ja ilman kasvaneita korko- ja puolustusmenoja tavoite olisi jo käsillä.

Sen sijaan opposition tilannekuva taloudesta on edelleen hyvin hämärän peitossa. Sekä keskusta, että SDP ovat antaneet hiljattain omat höttöiset sopeutusehdotuksensa. On toki edistystä, että keskustakin nyt tarjoaa tyhjän A4:n sijaan mustetta paperille, mutta kantaa tulevan vaalikauden sopeutustarpeen suuruuteen puolue ei ota lainkaan. SDP taas esittää sopeutustarpeen olevan vain noin puolet valtiovarainministeriön asiantuntijoiden kannasta, mikä johtaisi velkasuhteen kasvuun ja luottoluokituksen laskemiseen entisestään. SDP:n konkreettiset ehdotukset jäävät yhteen ainoaan, eli maatalouden kurittamiseen, jolla ajettaisiin alas suomalaista ruoan tuotantoa.

Tällä hetkellä juuri elintarvikeala on maamme kasvun veturi. Maa- ja metsätalousministerinä voin olla tyytyväinen, että toimialalla tehdään nyt mittavia investointeja, joita ei voi rakentaa epävarman ruokaketjun varaan. Kotimainen ruoantuotanto on huoltovarmuuden ja turvallisuuspolitiikan ydintä, jonka kannattavuus on meille elinehto.

Olemme ministeriössä uudistaneet elintarvikemarkkinalakia, jotta tuottajan asema ruokaketjussa paranee. Olemme panostaneet ruokavientiin, nostaneet nuorten tuottajien aloitustukea ja jakaneet lisää korvauskelpoisuuksia ja investointien valtiotakauksia on nostettu.  Samoin hallitus hankintalain uudistuksella mahdollistaa kotimaisen ruuan osuuden kasvamisen julkisen sektorin hankinnoissa.  Tulostakin alkaa tulla: elintarvikevienti kasvoi kuusi prosenttia, teimme viime vuonna 20 % enemmän sukupolvenvaihdoksia ja investoinnit ovat myös piristyneet, samoin tuottajahinnat nousseet sekä lihassa että maidossa. Tämä on erittäin tervetullut suunnanmuutos!

Hyvät kuulijat,

Kasvun aikaansaaminen ja työllisyyden parantaminen ovat nyt välttämättömyyksiä, ja onneksi orastavaa kasvua on nyt jo nähtävissä, kuluttajien luottamus on vahvistumassa, samoin kulutuskysyntä käynnistymässä.

Silti seuraaviakin hallituksia odottaa jopa 10 miljardin sopeutustarve, sillä olemme kansakuntana eläneet kroonisesti yli varojemme, kun kasvua ei lähes pariin kymmeneen vuoteen ole ollut, mutta menoja on enenevästi lisätty. Tulevien eduskuntavaalien löysistä vaalilupauksista ovat ilmat ulkona jo nyt.

Menosäästöjä on siksi tämänkin syksyn budjettiriihessä välttämätöntä etsiä. Julkisia menojamme on pystyttävä painamaan alemmas, sillä niiden suhde BKT:hen on EU:n huippua, lähes 58 prosenttia. Naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa ja koko EU:ssa keskimäärin selvitään alle 50 prosentilla.

Hallitustyössä olemmekin säästäneet hallinnosta satoja miljoonia euroja ja purkaneet turhaa byrokratiaa. Jo viime vuoden loppuun mennessä oli purettu yhteensä 133 normia, joilla kustannukset vähenivät 120 miljoonaa euroa. Tämä työ jatkuu. Kuntapuolella puretaan vielä noin 100 erilaista normia, sote-puolellakin kymmeniä. Myös lupapalvelujen uudistamisella on iso merkitys yritysten arjessa.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Kristillisdemokraatteina pidämme edelleen kiinni lapsilisistä, kotihoidon tuesta ja muista lapsiperheiden etuuksista sekä pienimmistä eläkkeistä, emmekä halua leikata ruokaa tuottavasta maataloudesta.

Nämä kristillisdemokraattien linjaukset hallitustyöskentelyssä siitä – mistä voi tai ei voi säästää, tai mihin halutaan satsata – eivät synny tyhjiössä.

Puolueemme ideologian kulmakivet ovat kristillisessä ihmiskuvassa ja perheessä yhteiskunnan perusyksikkönä, sosiaalisessa markkinataloudessa eli työn ja yrittämisen kunnioittamisessa ja samalla heikommista huolehtimisessa, lähipäätösperiaatteessa ja viljelyssä ja varjelussa.

Nämä kulmakivet näkyvät siinäkin, mihin mm. kasvutoimia tai pieniä lisäyksiä on suunnattu. Näkyvimpänä työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus, lapsilisien ja omaishoidon alimpien palkkioiden korotukset, satsaukset koulutukseen, oppimisen tukeen ja tutkimukseen, sekä maa- ja biotalouden kasvutoimet.

Tämä hallitus etenee sanoista tekoihin. Siitä, miten puhelimet ja mobiililaitteet häiritsevät kouluissa opetusta, on puhuttu jo pitkään. Nyt siihen on puututtu rajoittamalla laitteiden käyttöä. Lisätunteja on tullut lukemiseen ja laskemiseen, eikä vain voivoteltu pisa-tulosten laskua. Lasten ja nuorten terapiatakuusta edelliset hallitukset kyllä puhuivat, me toteutimme sen. Opintotuen takaisinperintää manattiin opiskelijapiireissä joka kevät, joten nostimme tulorajoja; niinpä opiskelijoiden tienestit voivat olla suuremmat opintososiaalisia etuja menettämättä. Ikäihmisten lääkäriin pääsyä on iät ajat tuskailtu; nyt valinnanvapauskokeilu nopeuttaa hoitoon pääsyä juuri eniten terveyspalveluita käyttävillä eli yli 65 vuotta täyttäneillä.

KD:n kannattajissa ja teissä puolueaktiiveissa on paljon pienyrittäjiä. Työmarkkinoiden uudistamisessa meille läheisintä on ollut edistää mm. paikallista sopimista, sekä yrittäjien eläketurvan uudistamista. Sosiaaliturvaa uudistetaan muutoinkin KD:n kannustavan perusturvan mallin pohjalta, joka omalta osaltaan parantaa työnvastaanottamisen kannustetta ja vähentää byrokratiaa. Samalla työllisyyspalveluja tehostetaan ja joustavoitetaan tarvetta vastaaviksi. Kuntouttavan työtoiminnan siirto kuntiin tulee auttamaan osatyökykyisten tilannetta.

Muidenkin kasvutoimien – kuten verojen alentamisen – tärkein tehtävä on ollut antaa talouteen signaali siitä, että Suomessa kannattaa edelleen elää, asua ja yrittää. Verotuksessa on myös edetty KD.n pitkän linjan tavoitteen mukaisesti: verotetaan vähemmän sitä mikä on hyödyllistä kuten työ ja yrittäminen, ja enemmän sitä mikä on haitallista eli painotusta on siirretty haittaveroihin. Talouslinjamme sosiaalisen markkinatalouden eetos heijastuu siinä, kuinka ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus vahvistaa kaikkien ostovoimaa, mutta suhteessa eniten pienituloisten, joilla ruoka ja lääkkeet ovat isompi osa kulutusmenoja. Myös polttoaineiden hintojen aleneminen helpottaa monen arkea. Olen myös tyytyväinen, että kasvutoimilla halutaan huolehtia koko maasta mm. liikenneväyliin panostamalla ja Itäisen ja Pohjoisen Suomen – ohjelmien edistämisellä.

Tällä hallituskaudella olemme toteuttaneet meidän kristillisdemokraattien pitkäaikaiset tavoitteet seurakuntien ja järjestöjen kautta annettavan ruoka-avun tuen vakinaistamisesta ja kristillisten koulujen valtionosuuden täysimääräisyydestä.

Hyvät kuulijat,

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut hallituspolitiikan keskiössä koko ajan. Suomi on nopeasti kasvanut Naton porstuasta keskeiseksi liittokunnan turvallisuuden tuottajaksi, ja myös Ukrainan rauhan rakentamisessa Suomea kuunnellaan suurissa pöydissä. Ukraina tarvitsee oikeudenmukaisen rauhan, ja realistisen tien EU:n jäseneksi. Suomi on ollut merkittävästi tukemassa Ukrainaa koko sodan ajan, ja haluamme myös tukea rauhan rakentamisessa ja sen turvaamisessa.

Samalla on ymmärrettävä, että pitkä rajamme Venäjän kanssa tarkoittaa sitä, että omasta turvallisuudesta ja varautumisesta ei voi tinkiä. Erilaisiin turvallisuusjärjestelyihin osallistumista on linjattava näistä lähtökohdista. Tosin pelkään pahoin, että olemme vielä kaukana tilanteesta, jossa rauhaa päästäisiin edes turvaamaan.

Pahin skenaario olisi, että Venäjä hyökkääjänä voittaa alueita ja pääsee kuin koira veräjästä ilman vastuuta sotasyyllisyydestä tai jälleenrakentamisesta. USA puolestaan saa mineraalisopimuksensa ja eurooppalaiset ostamaan aseet heiltä ilman vahvaa sitoutumista Euroopan rinnalla turvatakuisiin.

Tämä skenaario ei saa tapahtua, ja siksi USA pitää sitoa vahvasti Euroopan rinnalle, ja saada transatlantinen yhteys toimimaan, siinä tasavallan presidentti Stubb on toiminut ansiokkaasti sillanrakentajana.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala on kuvannut maailman politiikan muutosta monenkeskisen sääntöpohjaisuuden murenemisesta saalistavien suurvaltojen aikakauteen siirtymiseksi. EU-maille jäisi tässä jälleen maksajan rooli heikkenevässä turvallisuusympäristössä – olisimme taas ”payer, not player” kuten EU:sta on niin monessa kriisissä todettu.

Hyvät kuulijat,

Suomella Venäjän naapurissa ei ole vara herpaantua mahdollisen rauhankaan koettaessa, pikemminkin päinvastoin. Puolustus tulee nielemään tulevina vuosina huomattavia summia, mutta samalla suomalainen puolustusteollisuus voi löytää momentuminsa ja saada kasvua koko Euroopan vahvistaessa omaa sotilaallista varautumistaan. Suomen intressi on, että koko Eurooppa panostaa omaan turvallisuuteen, se ei voi jäädä vain meidän tehtäväksi rajavaltiona.

Tässä tilanteessa, kun muita Euroopan maita yritetään saada ymmärtämään vastuunsa oman puolustuksen kehittämisestä, on huolestuttavaa, että oppositioissa arvuutellaan sitoutumista yhdessä sovittaviin panostuksiin. Toiminta ei ole vastuullista, sillä se antaa viestin rajavaltio Suomen empimisestä, joten miksi muutkaan, vaikkapa Etelä-Euroopan maat, sitoutuisivat. Myös rajalakiäänestykset ovat osittaneet eräiden oppositiopuolueiden olevan suorastaa riski Suomen turvallisuudelle. Kansalaisten kannattaa miettiä, voiko ensi kaudella hallituksessa istua puolueita kuten Vihreät ja Vasemmistoliitto, jotka olivat valmiita avaamaan itärajan hybridivaikuttamiselle, tai SDP:n kaltainen puolue, joka on ylintä johtoaan myöden jakautunut asiassa.

Hyvä puolueväki,

Lähi-idän tilannetta on seurattu puolueessamme tarkasti. Elokuun puoluehallituksessa linjasimme, että Gazan siviilien apu on varmistettava, mutta Palestiinan tunnustamiseen ei ole edellytyksiä

Terroristijärjestö Hamasin ja Israelin armeijan sotatoimet sekä siviilien kärsimys on jatkuvasti niputettu yhteen vaatimuksena palestiinalaisalueiden itsenäisyyden tunnustamisen kanssa. Israel-Palestiina keskustelusta on tullut osa identiteettipolitiikkaa, jossa ihmiset leimataan pahoiksi ja julmiksi, jos he eivät kannata terroristien osin hallitsemien alueiden symbolista tunnustamista.

Samalla unohdetaan, että siviilien hätä ei ole tähänkään asti huolestuttanut Hamasia, joka on ollut valmis käyttämään alueen siviilejä ihmiskilpinään. On myös muistettava, että Hamasilla on kaikki mahdollisuudet päättää sota, vaikka heti vapauttamalla panttivangit.

Oslon rauhansopimuksessa aikoinaan viisaasti linjattiin, että osapuolet sopivat kiistakysymyksistä keskenään ja niitä ei tule sanella ulkoapäin. Tämä sama kohta on kirjattu tuoreeseen, koko eduskunnan hyväksymään UTP-selontekoon: ratkaisun on perustuttava osapuolten kesken neuvoteltuun malliin, eikä sellaista ole näköpiirissä. Lisäksi valtaosa naapurimaista ei tänäkään päivänä tunnusta Israelin oikeutta olemassaoloon, ja alueella toimii useita Israelin hävittämiseen tähtääviä terroristijärjestöjä.

Symbolisten ratkaisuehdotusten sijaan olisi ymmärrettävä pitkään jatkuneen konfliktin perimmäiset syyt ja etsittävä samalla ratkaisua, joka toisi alueelle kestävän rauhan. Tätä ei valitettavasti tarjoa syyskuun YK-viikolle Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla sorvattu ns. New Yorkin julistus, joka rikkoo yksipuolisella tekstillään useita Oslon sopimuksen kohtia, ja kyseessä on ulkoapäin saneltu malli.  Olen ilmoittanut, että kristillisdemokraatit eivät kannata Suomen liittymistä julistukseen.

Hyvät kuulijat,

Kristillisdemokraatteina olemme mukana suurimman ja vaikutusvaltaisimman eurooppalaisen puolueen, Euroopan Kansanpuolueen, EPP:n työssä. Itselläni on etuoikeus johtaa yhdessä kreikkalaisen kollegani kanssa kahdentoista EPP:läisen maatalousministerin aamiaiskokouksia, joissa vaikutamme yhteistyössä poliittisiin linjauksiin. Mukana istuvat niin Saksan, Ranskan kuin Puolankin ministerit, ja nämä maat on saatu tukemaan linjauksiamme aina järkevästä luonnonvarapolitiikasta tolkulliseen petopolitiikkaan.

Ulkoisten kriisien myötä unioni on palannut massiivisesta sääntelynäpertelystä niiden asioiden äärelle, jota varten se alun perin perustettiin: eurooppalaisen yhteistyön rakenteeksi tuottamaan olennaista lisäarvoa niihin haasteisiin, joihin jäsenmaiden voimavarat eivät yksin riitä. Yhteistyötä tarvitaan tänäänkin erilaisten uhkien edessä kuten turvallisuuspolitiikassa, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjunnassa, mutta myös tuottamaan hyvinvointia sisämarkkinoiden kehittämisen ja talouskasvun kautta.

Tähän kaikkeen ei edelleenkään tarvita massiivista byrokratiaa, epämääräisesti perusteltuja tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa, verotusoikeutta tai tukipaketteja.

Siksi neuvotteluissa tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä on torjuttava budjetin koon lähes kaksikertaistuminen, eikä EU:n lainanotolla rahoitettava kriisirahasto ole kannatettava. Maataloutta on jatkossakin voitava harjoittaa kannattavasti myös Suomessa, ja pitkä itärajamme tarvitsee erityistä huomiota paitsi rajaturvallisuuteen niin myös elinvoiman turvaamiseen.

Kristillisdemokratian ideologinen kulmakivi lähipäätösperiaate on pidettävä kunniassaan. Brysseliin ei pidä viedä päätöksiä, jotka kuuluvat kansalliseen päätäntävaltaan kuten vaikkapa metsäpolitiikka.

Siksi EU:n ilmastopolitiikka on saatava realistiseksi, ja raiteelleen. Nyt ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on nojauduttu liiaksi epävarmojen nielujen varaan, ja meillä on tahoja, joiden mielestä Suomen pitäisi mennä vielä satojen miljoonien eurojen nieluostoksille tai vähintään rajoitettava hakkuita ja puun käyttöä.

Väärille oletuksille perustuvien rajoitusten vaatiminen toisi väistämättä isoja seurauksia metsäelinkeinoihin ja koko kansantalouteen, mukaan lukien työpaikkoihin ja harvemmin asuttuihin alueisiin.  Suomen elinvoimalle metsä- ja biotaloudella on edelleen ratkaisevan suuri merkitys.

Viljelyn ja varjelun periaatteen mukaan pidetään hyvällä metsänhoidolla huolta meidän metsistämme ja niiden monihyötyisyydestä niin virkistykseen, suojeluun kuin talouskäyttöönkin. Tämän hallituksen aikana on tehty merkittävin vanhojen metsien suojelupäätös koskien jopa 90 000 hehtaaria valtion mailla. Samoin Metso- ja Nousu-hankkeet, joilla on tuettu vapaaehtoista luonnonsuojelua ja virtavesien vapauttamista ovat olleet valtavan suosittuja. Saaristomeri-ohjelmalla on edistetty alueen vesistön tilan paranemista.

Hyvä puolueväki,

Ensi kesä on 10 vuoteen vaaliton vuosi; ihan kuin olisin kuullut pienen jippii-huudon jostain😊. Kun 10 vuotta sitten tulin valittua puolueemme puheenjohtajaksi olemme käytännöllisesti katsoen vetäneet vaalivankkureita joka vuosi, kaksiakin parhaimpina kuten vaikka viime ja tänä vuonna. Olen kiitollinen teille ja koko meidän kenttäväellemme: olette tehneet pienin resurssein erinomaista työtä.

Vaikka kuukausigallupeissa kannatuksemme sahailee pienen marginaalin sisällä, niin olemme kasvattaneet kannatustamme niin eduskunta- ja aluevaaleissa, ja kuntavaaleissakin pitäneet asemamme. Erityisesti osaamisemme hyvinvointipuolueena on saanut tukea. Tämän teeman alleviivaamiseen meillä on entistä paremmat mahdollisuudet, nyt kun puolueellamme on historiallisesti kaksi ministerin pestiä ja Mika Poutalan salkussa ovat juuri liikunta, urheilu ja nuorisoasiat.

Hyvinvointipuolueen lisäksi olemme aina profiloituneet perhepuolueena, puolueena, joka on pienten puolella. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on ratkaisevaa, otammeko väestöpolitiikan tosissamme. Meidän on pystyttävä samanaikaisesti varautumaan muuta Eurooppaa nopeammin ikääntyvän kansankunnan tarpeisiin vastaamiseen heikoimman syntyvyyden demografialla.

Perhepolitiikkaan tarvitaan isoja avauksia: miten esimerkiksi perhekohtaiset lainat, jossa useampi sukupolvi voisi yhdessä vastata saman katon tai pihapiirin alueella asuvien asuntolainoista. Entä veromallit, joissa olisi käänteistä marginaalia lapsiluvun kasvaessa. Porrastettu perheverotus olisi mahdollinen perheille, joilla on alaikäisiä huollettavia lapsia, ja valinnainen yhteisverotus toteutuisi täysimääräisesti kolmen alaikäisen huollettavan kohdalla. Oikeudenmukaisuus yksinhuoltajia kohtaan varmistettaisiin lapsivähennyksellä.

Lasten hoivamuotoihin olemme esittäneet jo vuosia taaperobonusta, joka toisi eri hoitomuodot aidosti samalle viivalle ja lisäisi perheiden valinnanvapautta. Meille ikäihmiset eivät ole kustannusrasite, vaan haluamme jokaiselle arvokkaan vanhuuden, meidän kehittämästä hyvän hoivan neljän takuun mallista – ruokailu, ulkoilu, hygienia ja sosiaalisten suhteiden takuu – on tullut tavoitestandardia.

Uudistamisen tarvetta on myös hyvinvointialueilla. Kannustan jokaista aluevaltuuston jäsentä rohkeisiin ratkaisuihin ja tukemaan palvelujen uudistamista siirtämällä palvelujen painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja tukeviin palveluihin. Hyvänä esimerkkinä toimii lastensuojelu, jossa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta panostaa lasten ja perheiden varhaiseen tukeen, perhetyöhön ja kotipalveluun. Näin voidaan vähentää kalliita erityistason kustannuksia. Vastaavaa painopisteen muutosta tarvitaan niin ikäihmisten hoivassa kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tuetaan lähiverkostoja hoivaamistehtävässään, esimerkiksi omaishoitajia työssään. Se on sekä taloudellista, mutta ennen kaikkea oikein ja inhimillistä.

Tilanteessa, jossa globaali kauppapolitiikka ja turvallisuustilanne on kiristynyt, Suomen on pidettävä kiinni vahvuuksistaan. Puhdas luonto, makean veden varastot, uusiutuvan energian suuri määrä ja harvinaiset mineraalit ovat isoja vahvuuksiamme. Maailmassa, jossa isoja aloja muuttuu viljelykelvottomaksi, meidän on pidettävä hyvä huoli viljelykelpoisesta alasta, sillä roolimme globaalissa ruojaturvassa kasvaa. Puolueena teimme viime vaaleihin ohjelman sata keinoa ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi. ja tämä painopiste meillä on oltava jatkossakin.

Puolueenakin suuntaamme kohti kasvukautta. Kaksi ministeriä mahdollistaa enemmän näkyvyyttä, mutta jokaisen KD-toimijan pitää parantaa tässä juoksuaan niin paikallis- kuin piiritasolla, ja viestinnän tehostamiseen myös puolueessa tehdään lisäsatsauksia. Ohjelmatyö on alkanut, ja teemaryhmät tuovat kentän asiantuntemusta entistä enemmän esille. Porissa valittavalla puoluejohdolla kipparoimme sitten yhdessä täysin purjein kohti eduskuntavaaleja!

Täällä Porissa puolueemme Ajatushautomo Kompassin tuore kirja ”Kristillisdemokratia – kolmas tie” on saatavilla. Se ei ole vain katsaus menneisyyteen, vaan ennen kaikkea puntarointia siitä, mitä aatteemme tarjoaa tässä ajassa ja tulevaisuudessa. Haluankin lopettaa puheeni rohkaisevaan sitaattiin kirjasta:

”Kristillisdemokraatti voikin rohkaistua siitä, että aate, jonka johdolla maailmansotien raunioittama Eurooppa jälleenrakennettiin, kykenee vastaamaan myös nykyajan haasteisiin. Ne arvot ja periaatteet sekä ihmiskäsitys, jonka pohjalta länsimainen hyvinvointi, kulttuuri ja sivistys ovat rakentuneet, tarjoavat yhä kestävän ja tasapainoisen tavan rakentaa yhteiskuntaa. Ainutlaatuiselle, luovuttamattomalle ja läpi elämän jatkuvalle ihmisarvolle, heikoimmista huolta pitävälle, ihmisen vapauteen ja vastuullisuuteen perustuvalle sekä ahkeruutta, armollisuutta ja perheiden tärkeyttä korostavalle aatteelle on kysyntää niin tänään kuin tulevaisuudessakin.”

Joten jatketaan rohkeasti hyvää työtä!