Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Kesäkokouksen kannanotot 26.8.2025

Startup-yritysten kasvualueet Suomeen

Suomi tarvitsee rohkeita ratkaisuja talouskasvun vauhdittamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ehdottaa startup-yritysten kasvualueiden perustamista eri puolille Suomea vauhdittamaan yrittäjyyttä ja talouskasvua.

Kasvualueilla uudet yritykset syntyvät ja kasvavat kevyemmällä sääntelyllä ja nopeammilla lupaprosesseilla. Alueille voitaisiin myös soveltaa kannustavampaa verotusta, mikäli se on EU-sääntelyn puitteissa mahdollista.

Kasvualueet sijaitsisivat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteydessä, jotta ideat, osaaminen ja rahoitus kohtaisivat mahdollisimman tehokkaasti. Rahoitus perustuisi julkisen ja yksityisen pääoman kumppanuuteen, mikä houkuttelisi sijoittajia ja tukisi uusien kasvuyritysten syntymistä. Alun kokeilun jälkeen kasvualueiden toimintamallit voitaisiin laajentaa koko maata koskeviksi.

Startup-yritysten kasvualueet tekisivät Suomesta houkuttelevamman paikan yrittäjille ja sijoittajille, toimisivat osaajien pito- ja vetovoimatekijänä sekä loisivat uusia kasvun väyliä. Kyseessä olisi uudenlainen avaus ja investointi tulevaisuuteen, joka voisi merkittävästi nostaa Suomen asemaa kasvuyritysten kotimaana.

Yrittäjyyteen uusi itsensä työllistämisen malli

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esittää uudenlaista itsensä työllistämisen mallia helpottamaan työllistymistä ja lisäämään verotuloja. Avauksen tarkoituksena on tuoda olemassa olevien yrittäjyyden muotojen rinnalle uusi erityisen helposti toteutettava malli, joka kannustaisi hyödyntämään osaamista, synnyttäisi lisää työllisyyttä ja tervehdyttäisi valtion taloutta.

Mallissa valtio tarjoaisi helpon ja turvallisen väylän pienimuotoiseen yrittäjyyteen esimerkiksi nuorille tai muille heikommassa työmarkkina-asemassa oleville. Työntekijä voisi laskuttaa suorituksensa suoraan verohallinnon kautta, ja kiinteällä pidätysosuudella hoidettaisiin verot, vakuutukset ja eläkemaksut. Loput tulosta maksettaisiin työn suorittajalle ilman monimutkaista paperityötä.

Tässä valtion ylläpitämässä mallissa kaikki suoritukset maksettaisiin yhteen valtakunnalliseen verohallinnon tilinumeroon, ja palkka ohjautuisi oikealle henkilölle henkilökohtaisen laskutustunnuksen avulla. Tämä tunnus olisi sidottu suoraan henkilötunnukseen, mikä takaisi maksujen turvallisen ja oikean kohdentumisen.

Rahaliikenteen seurantaan voitaisiin käyttää esimerkiksi mobiilisovellusta, jonka kautta työntekijä näkisi reaaliaikaisesti palkkasuoritustensa etenemisen. Sovellus näyttäisi myös tulevien maksujen kokonaissumman, mikä helpottaisi oman talouden suunnittelua.

Malli nousee kristillisdemokraattiselta arvopohjalta, jossa työn tekeminen nähdään paitsi toimeentulon myös ihmisarvon ja yhteiskunnallisen osallisuuden lähteenä. Kun työnteosta tehdään kaikille saavutettavaa ja oikeudenmukaista, vahvistuvat niin perheet, yhteisöt kuin koko Suomi.

Tämä esitys olisi vastaus myös hallitusohjelmakirjaukseen, jossa ”selvitetään muissa maissa käyttöön otettujen yrittäjyyttä edistävien mallien soveltuvuutta Suomeen (esimerkiksi Viron yrittäjätili)”. KD eduskuntaryhmä esittää, että tätä mallia voitaisiin pilotoida jo tämän hallituksen aikana esimerkiksi osana nuorten työllistämistoimia.

Lähikoululisästä apua lähikouluille

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esittää, että perusopetuslain perusteella määräytyviin valtionosuuksiin lisätään erillinen lähikoululisä. Nykyinen lainsäädäntö turvaa oppilaan oikeuden lähikouluun, mutta ei tarjoa kunnille erillistä tukea niiden ylläpitämiseen. Lähikoululisän avulla kunnat voisivat turvata lähikoulujen säilymisen ja varmistaa, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen mahdollisimman lähellä kotia.

Jo pidempään jatkunut suuntaus, jossa etenkin maaseudun kouluja on lakkautettu ja oppilaita kuljetettu pitkiä matkoja suuriin kouluyksiköihin, on lyhytnäköistä politiikkaa. Se ei palvele lasten hyvinvointia ja oppimista. Lisäksi kunnille luvatut säästöt jäävät usein toteutumatta muun muassa kuljetuskustannusten kasvaessa.

Lähikoulujen säilyminen sen sijaan säästää lasten voimavaroja, vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä tukee kuntataloutta. Lyhyet koulumatkat tarjoavat myös enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille.

Kristillisdemokraateille lähikoulu on lapsen oikeus, ei säästökohde. Teemme työtä sen eteen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan tasa-arvoinen mahdollisuus käydä koulua asuinpaikasta riippumatta.

Lukutaitoon panostettava

Lukutaito on oppimisen edellytys ja kansalaistaito, jonka pohja luodaan jo ennen kouluikää. Kouluissa on lisättävä päivittäistä lukemista kaikilla luokka-asteilla ja tarjottava monipuolisia, kiinnostavia tekstejä sekä yksilöllistä tukea niille oppilaille, joilla on lukemisen vaikeuksia.

Suomalaislasten lukutaito on heikentynyt viime vuosina kaikilla koulutusasteilla, ja erot sukupuolten sekä kieliryhmien välillä ovat kasvaneet. PISA 2022 -tulosten mukaan lähes viidennes 15-vuotiaista ei saavuta vähimmäistasoa, joka tarvitaan opiskelussa pärjäämiseen. Koska lukutaito on portti kaikkiin oppiaineisiin, sen heikentyminen näkyy suoraan oppimistuloksissa ja myöhemmässä koulutuspolussa. Lukutaito kehittyy pitkin lapsuutta ja nuoruutta, kehittää ajattelua ja suojelee jopa informaatiovaikuttamiselta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa myös vanhempien vastuuta ja keskeistä roolia lasten lukutaidon kehittämisessä. Puolue kannustaa vanhempia lukemaan lapsilleen jo vauvaiästä alkaen. Tutkimustiedon mukaan lapsille, joille luetaan varhain, karttuu laajempi sanavarasto, paremmat kielelliset taidot sekä pysyvämpi lukemisen motivaatio. Olennaista on paitsi lukemisen sisältö, myös vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä.

KD pitää tärkeänä, että kunnat huolehtivat koululaisille jaettavan oppimateriaalin laadusta. Julkisuudessa on ilmennyt tapauksia, joissa koululaisille jaetut oppi- ja tehtäväkirjat ovat olleet valmiiksi täytettyjä, repaleisia tai muuten huonokuntoisia. Oppikirjojen kierrätys on perusteltua, mikäli ne ovat ajan tasalla ja hyväkuntoisia. Tehtäväkirjat sen sijaan tulee aina tarjota uusina tai uudenveroisina, jotta oppilailla säilyy mahdollisuus omatoimiseen työskentelyyn ja ratkaisujen oivaltamiseen.

KD:n eduskuntaryhmä ehdottaa ruoka-alan yhteiskuntasopimusta

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa, että koko suomalaiselle ruokaketjulle rakennetaan yhteinen yhteiskuntasopimus. Elintarvikesektori työllistää kerrannaisvaikutuksineen jopa lähes 300 000 suomalaista. Yhteiskuntasopimuksella varmistettaisiin tällä hetkellä keskittyvän ketjun lisäarvon ja hurjan tuloksen välittyminen myös ruokaketjun alkupäähän, tuottajille ja elintarviketeollisuudelle. Yhteiskuntasopimus tehtäisiin rikkomatta eri osapuolten sopimusvapautta

Eduskuntapuolueet ovat keväällä 2023 sitoutuneet Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin. Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah’n (kd.) johdolla toteutetaan näitä esityksiä, jotta ”alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan”. KD eduskuntaryhmä korostaa, että ruokasektori ansaitsee myös jatkossa parlamentaarisen, yli hallituskausien ulottuvan yhteisen sitoumuksen.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden pääpaino on oltava ruoan tuottaminen kannattavasti. Tuottajat tekevät paljon työtä ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin eteen, mikä ei tällä hetkellä välttämättä näy heille euroina.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä perää vastuullisuutta niin kaupalta kuin pankeilta, koska maataloustuottajat ovat viime vuosina olleet tiukoilla. Kaupan omat tuotemerkit ovat omalta osaltaan painaneet tuottajahintoja. Myös pankkien on tunnistettava yhteiskuntavastuunsa alan rahoittajana.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa, että koko suomalaiselle ruokaketjulle rakennetaan yhteinen yhteiskuntasopimus. Elintarvikesektori työllistää kerrannaisvaikutuksineen jopa lähes 300 000 suomalaista. Yhteiskuntasopimuksella pitäisi varmistaa tällä hetkellä kaupalle keskittyvän ketjun lisäarvon ja hurjan tuloksen välittyminen myös ruokaketjun alkupäähän, elintarviketeollisuudelle ja tuottajille. Yhteiskuntasopimus tehtäisiin rikkomatta eri osapuolten sopimusvapautta esim. viideksi vuodeksi. Yhteiskuntasopimus voisi kattaa sektorin kasvun ja viennin edistämisen lisäksi myös ympäristö- ja ilmastositoumuksen.

Eduskuntapuolueet ovat keväällä 2023 sitoutuneet Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin. Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah’n (kd.) johdolla on aloitettu välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi, jotta ”alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeuden­mukaisempaan suuntaan”.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden pääpaino on oltava ruoan tuottaminen, kannattavasti. Yhteiskuntasopimuksessa voitaisiin sopia esim. maatalouden sivuvirtana syntyvien ilmasto- tai biodiversiteettihyötyjen syntymisen rahoittaminen ruoantuotannon ulkopuolelta tulevalla rahoituksella esim. luontoarvokaupan kautta syntyvällä erillisellä rahasto- tai muulla rahoitusmallilla. Täten varmistettaisiin hyödyn siirtyminen myös maataloustuottajille ja elintarviketeollisuudelle. Suomessa suuri osa elintarviketeollisuudesta on tuottajien omistamaa, joten tuottajien ja teollisuuden menestys kulkevat käsi kädessä.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä perää vastuullisuutta niin kaupalta kuin pankeilta, koska maataloustuottajat ovat viime vuosina olleet tiukoilla. Kaupan omat tuotemerkit ovat omalta osaltaan painaneet tuottajahintoja. Myös pankkien on tunnistettava yhteiskuntavastuunsa alan rahoittajana.