Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman korosti puolustuksen vahvistamista ja perheiden tukemista KD:n eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän kesäkokouksessa Espoossa tiistaina.

Ensi viikon budjettiriihen alla Östman linjasi KD:n keskeiset tavoitteet: ei leikkauksia perhe-etuuksiin, sosiaaliturvaan, koulutukseen tai maatalouteen. Myöskään kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavaa kehitysyhteistyötä ei tulisi hänen mukaansa supistaa.

– Meidät tunnetaan hallituksen sisällä kompromissien rakentajina, mutta myös siitä, että emme ole mielipiteissämme tuuliviirejä ja poliittisen pokerin pelaajia, Östman kiteytti.

Puheessaan Östman nosti esiin kotimaan turvallisuushaasteet, kuten nuorten levottomuuden, huumekokeilut ja jengirikollisuuden. Hän suhtautui myönteisesti oikeusministeriön esitykseen, joka antaisi poliisille mahdollisuuden ottaa rikosepäilystä kiinni myös alle 15-vuotias kasvatuksellisena keinona, ei rangaistuksena.

Nuorten tulevaisuudenuskoon liittyen Östman viittasi tuoreeseen kyselyyn, jonka mukaan monet nuoret kokevat turvallisuuden heikkenevän. Hän painotti, että politiikan on luotava viesti: perheen voi perustaa rohkeasti, sillä yhteiskunta tukee. KD on hallituksessa puolustanut lapsiperheiden etuuksia, lapsilisien korotuksia ja kotihoidon tukea.

***Lue puhe kokonaisuudessaan:

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän kesäkokous Espoossa 26.8.2025

Tervetuloa kesäkokoukseen Espooseen. On mukava aloittaa työpäivä täällä, sillä Espoo on ollut viimeiset 10 vuotta kuin toinen kotini. Eihän tämä Suomen kristillisdemokraattisinta kuntaa, Luotoa, tietenkään voita, mutta on vallan mukava paikka täällä etelässä tällaiselle pohjalaiselle rantaruotsalaiselle.

Espoo yhdistää ainutlaatuisella tavalla urbaanin elämän ja luonnonläheisyyden ja tarjoaa upeat ulkoilumahdollisuudet ja merelliset maisemat. Espoo on paikka, jossa voi elää, oppia ja innovoida – luonnon keskellä, mutta lähellä kaikkea.

Kun katsomme ympärillemme, näemme kahdenlaista todellisuutta. Näemme Suomen, jossa ihmiset tekevät työtä, rakentavat perheitä ja kantavat vastuuta lähimmäisistään. Toisaalta näemme Suomen, jossa velka kasvaa, syntyvyys laskee ja turvattomuus lisääntyy. Saimme jälleen viikonvaihteessa Porin puoluekokouksessa kuulla KD:n kenttäväen evästyksiä.

Elämme aikaa, jossa talouden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kysymykset kietoutuvat yhteen tavalla, joka vaatii paljon viisautta ja pitkäjänteistä vastuunkantoa. Mitä haastavammaksi tämä maailman aika menee, sitä enemmän tarvitsemme tietynlaista kylmäpäisyyttä ja kestäviä hermoja.

On myös hyvä katsoa historiassa taaksepäin. Sitä, miten Suomea on rakennettu aikoinaan vaikeissa oloissa. Meitä edeltäneet sukupolvet ovat halunneet rakentaa yhteiskuntaa, joka on kaikin tavoin vauraampi ja vahvempi kuin se, jonka he ovat saaneet hoitaakseen. Heidän ajattelunsa fokus ei ole ollut siinä, mistä itse saa nauttia, vaan millainen Suomi lapsille ja lastenlapsille jää.

Joudumme poliittisissa puheissa kerta toisensa jälkeen muistuttamaan – niin itseämme kuin toisiakin – siitä, että velaksi rahoitettu hyvinvointi ei ole kestävällä pohjalla. Vastuuton varojen käyttö ei ole vain talousasia, vaan ennen muuta moraalinen kysymys: millaisen perinnön jätämme. On vastuutonta ajatella vain seuraavia vaaleja, kun kyse on isänmaan tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä.

Orpon hallitus ei ole jatkanut edellisen vasemmistohallituksen tiellä, jossa pakoiltiin välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ja laajennettiin yhteiskunnan kustantamia palveluja. Hallitusohjelman tavoitteena on kääntää velkasuhde laskuun ja luoda pohjaa kestävälle kasvulle. Olosuhteet ja tavoitteen toteutus on kuitenkin ollut vaikeampaa kuin kaksi vuotta sitten arvioitiin.

Olemme joutuneet tekemään päätöksiä, jotka koskettavat kipeästi monia. Tämän hallituskauden aikana olemme joutuneet sopeuttamaan valtion budjettia eri vaiheissa yli 10 miljardin edestä. Eli kaikki kivet on käännelty.

Mutta yksistään sopeutukset eivät riitä. Tarvitaan positiivista talouden dynamiikkaa. On uskallettava uudistua, sillä paikalleen jääminen ei ole vaihtoehto.

Työllisyys ei parane poppakonstein. Uudet työpaikat eivät synny vasemmiston ajatuspajoissa tai Hakaniemen kabineteissa, vaan pitämällä huolta kilpailukyvystämme.

Tässä taloustilanteessa toteuttamiskelpoiset ideat talouden piristämiseksi ovat ilmeisesti melko vähissä, kun toisinaan kuulee opposition peräänkuuluttavan kasvutoimia, jotka hallitus on jo toteuttanut tai on toteuttamassa.

Kun muistamme 90-luvun alkua, julkinen keskustelu tuomitsi joka ikisen toimenpiteen, joka tehtiin. Päätökset oli silti pakko tehdä, ne vietiin maaliin ja niiden ansiosta kasvua alkoi syntyä.

Talous kasvaa sitkeällä työnteolla siellä, missä on rohkeutta yrittää ja investoida. Kun kysyntä kasvaa, yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä tuotannon ja palveluiden laajentamiseksi. Kuluttajien ostaessa enemmän ja tilausten kasvaessa yritykset palkkaavat uutta henkilöstöä ja niin edelleen. Siksi hallitus on alentanut työn ja yritystoiminnan verotusta, panostanut tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä uudistanut työmarkkinoita joustavammiksi.

KD on hallituksessa puolustanut voimakkaasti alkutuotantoa. Haluamme turvata kotimaisen ruoantuotannon. Suomalainen ruoka ei saa olla uhanalainen laji. Olemme vahvistaneet ruokavientiä ja pitäneet esillä huoltovarmuuden merkitystä. Työtä kuitenkin riittää. Esimerkiksi pankkien tiukat lainaehdot ja lyhyet takaisinmaksuajat vaikeuttavat tilojen sukupolvenvaihdoksia, ja viljelijän asema ruokaketjussa on liian heikko.

Hyvät ystävät,

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset ovat nykyisin joka päivä meidän päättäjien agendalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo kolme ja puoli vuotta. Toiveikkuuden ja epäilysten vuorotellessa seuraamme, kuinka ykkösrivin johtajat käyvät neuvotteluja rauhan saamiseksi Ukrainaan.

Rauha ei kuitenkaan synny toiveista, vaan todellisesta voimasta. Siksi koko Euroopan on vahvistettava puolustustaan ja kasvatettava puolustusteollisuuden kapasiteettia. Suomessa tehdyt päätökset puolustusmenojen nostamisesta uudelle tasolle osoittavat, että me otamme tämän vakavasti. Emme ole päätöksillämme lietsomassa sotahysteriaa ja pelkoa, vaan tekemässä sen mikä on tehtävä.

Nato-maana meillä ei ole ollut eikä tule olemaan hetkeäkään varaa ruususen uneen. Suomen on ylläpidettävä vahvaa omaa puolustuskykyä, panostettava reserviin, varusmieskoulutukseen ja kokonaisturvallisuuteen. Kansallista puolustusteollisuutta on kehitettävä, ja varautumista on vahvistettava niin kunnissa kuin kotitalouksissakin.

Turvallisuus ei kuitenkaan koske vain ulkopolitiikkaa ja puolustusta. Se on myös sisäistä luottamusta ja yhteiskunnallista eheyttä.

Kotimaassa näemme alaikäisten kasvavaa levottomuutta ja pahoinvointia, yhä nuorempien kohdalla myös huumekokeiluja, jengirikollisuutta ja väkivaltaa. Kouluissa tarvitaan selkeämpiä toimivaltuuksia. Kännykkävapaat koulupäivät toivon mukaan vaikuttavat myönteisesti. Rikoksista on seurattava oikeasuhtaiset seuraamukset myös nuorille.

Äskettäin julkaistu Oikeusministeriön selvitys ehdottaa, että poliisi voisi ottaa rikosepäilystä kiinni alle 15-vuotiaan lapsen enintään 12–24 tunniksi teon vakavuudesta riippuen mutta ilman mahdollisuutta pidättämiseen. Tavoitteena olisi selkeyttää nykyistä tilannetta ja vahvistaa poliisin sekä lastensuojelun yhteistyötä, jotta lapsen tilanne ja tarvittavat tukitoimet arvioitaisiin nopeasti. Kiinniottoa käytettäisiin kasvatuksellisena keinona, ei rangaistuksena. Malli korostaa lasten oikeuksia ja lastensuojelun ensisijaista roolia, eikä rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa ehdoteta alennettavaksi.

On tärkeää, että alaikäisten rikos- ja päihdekokeiluihin kyettäisiin puuttumaan nopeasti ja tehokkaasti, jotta sellaiset kierteet, jotka pilaavat nuoren koko oman elämän, ja pahimmillaan myös toisten elämän, pystytään katkaisemaan jo alkuunsa. Valitettavasti tässä on paljon tekemistä.

Hyvät ystävät,

Nuorisoala ry:n viime viikolla julkistettuun kyselyyn vastanneista 15–30-vuotiaista lähes kaikki uskovat Suomen turvallisuuden heikkenevän viiden vuoden sisällä. Joka kolmas kyselyyn vastannut nuori kertoo maailman turvallisuustilanteen vähentäneen hänen lapsihaaveitaan. Kieltämättä tämä on aihe, johon meidän päättäjien on vaikeaa vaikuttaa.

Kuitenkin on pakko tehdä kaikki voitava, sillä Suomi kuuluu jo maailman ikääntyneimpiin maihin, ja väestörakenteemme vääristyy erittäin nopeaa vauhtia. Tarvitsemme yhä vahvemmin ja näkyvämmin politiikkaa, joka viestii nuorille: ”Voit rohkeasti perustaa perheen, yhteiskunta on tukenasi.” Haluamme helpottaa perheellistymistä myös opiskeluaikana.

Me kristillisdemokraatit olemme hallituksessa tiukasti puolustaneet lapsiperheiden asemaa ja perhe-etuuksia. Olemme onnistuneesti ajaneet lapsilisien korotuksia, työtulovähennyksen lapsivähennyksen palauttamista ja sen tuplaamista ensi vuodesta sekä kevennyksiä nuorten perheiden asuntolainasääntelyyn. Olemme puolustaneet kotihoidon tukea ja varmistaneet terapiatakuun toteutumisen.

Hyvinvointialueet kamppailevat nyt suurten haasteiden kanssa. Väestön ikääntyessä hoidon tarve kasvaa ja resurssit ovat niukat. Olemme painottaneet, että palvelutarpeen on oltava rahoituksen lähtökohta. Meille tärkeitä ovat perusterveydenhuollon vahvistaminen sekä oikeus saattohoitoon ja arvokkaaseen elämään viimeisiin hetkiin saakka koko maassa.

Hallituksen budjettiriihi on viikon päästä. Kevään kehysriihen sopeutuspäätösten lisäksi joudutaan etsimään vielä miljardin euron lisäsopeutusta.

Meille kristillisdemokraateille keskeisen tärkeitä näissä neuvotteluissa ovat seuraavat linjaukset:

1. Ei leikkauksia perhe-etuuksiin.

2. On huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta – ei enää leikkauksia sosiaaliturvaetuuksiin tai sote-palveluihin.

3. Ei leikkauksia koulutukseen eikä vapaaseen sivistystyön.

4. Maatalouden toimintaedellytykset on turvattavana.

5. Mahdolliset lisäsäästöt kehy-rahoihin eivät saa kohdentua kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituvaan kehitysyhteistyöhön.

6. Emme pidä järkevinä sellaisia veronkorotuksia, joka haittaisivat kasvua ja työllisyyttä.

Aina välillä meiltä kysellään, onko tämä tai tuo kynnyskysymys KD:lle. Haluan sanoa: me emme neuvottele eri asioista julkisuuden kautta. Meillä on tietyt pelisäännöt, joita noudatamme. Meillä on puolueen ohjelmat, jotka toimivat ohjenuorana. Meidät tunnetaan hallituksen sisällä kompromissien rakentajina, mutta myös siitä, että emme ole mielipiteissämme tuuliviirejä ja poliittisen pokerin pelaajia.

Olemme päässeet vaikuttamaan moniin tärkeisiin asioihin. Usein on täytynyt sovittaa yhteen ristiriitaisia näkemyksiä, ja joskus myös taipua. Samalla on kuitenkin saatu maaliin ehdotuksia, jotka eivät olisi toteutuneet ilman KD:n osallisuutta hallitusyhteistyössä.

Tällaisia ovat esimerkiksi:

• kristillisten koulujen rahoituksen tasa-arvoistaminen
• ruoka-avun määrärahan vakinaistaminen
• työtulovähennyksen lapsikorotuksen palauttaminen ja sen tuplaus
• omaishoidon tukien ja perhehoidon palkkioiden nosto
• panostukset terapiatakuihin ja nuorten palveluihin

Ehkä kuitenkin suurimpia saavutuksiamme ovat ne monet päätökset, joita ei tehty ja joista ei ole myöskään julkisuudessa mölytty. Kyse on asioista, joita emme ole voineet hyväksyä tai joita olemme puolustaneet loppuun asti.

Vahva käsitykseni, että pääministeri Orpon johdolla tämä hallituskoalitio on kyennyt lukuisista ulkoisista haasteista ja ideologisista painotuseroista huolimatta varsin tasapainoiseen työskentelyyn. Iso kiitos siitä on annettava pääministerille itselleen, mutta myös meille hallituskumppaneille, jotka olemme ymmärtäneet, että elämme liian haastavaa aikaa sille, että olisi varaa juuttua kinasteluun.

Mitä Suomi tarvitsee? Se tarvitsee toivoa. Se tarvitsee luottamusta. Toivottomuus ei palvele ketään, ei myöskään silmien ummistaminen todellisuudelta. Poliittisina vastuunkantajina meidän tehtävämme on etsiä ja rakentaa tietä eteenpäin. Jatketaan siis rohkeasti ja sitkeästi työtä yhteisen hyvän puolesta.