Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että kasvun merkkejä on taloudessa näkyvissä. Inflaatio on hidastunut, palkat nousseet ja elinkeinoelämässä on vireillä isoja investointeja.

– Olemme kasvun kynnyksellä. Elintarvikeala on ollut kasvun veturina, ja nopeutuva kasvu helpottaa velkasuhteen taittamista.

Hän muistutti, että Fitch laski kesällä Suomen luottoluokitusta ja korkomenojen riski kasvaa. Kasvavat puolustusmenot ja kasvavat korkomenot ylläpitävät alijäämää valtion taloudessa.
– Ilman tehtyjä sopeutuksia valtion velka olisi noussut vuoteen 2029 mennessä jo sataan prosenttiin BKT:sta.

Essayah arvosteli opposition linjauksia. Keskustan ehdotukset hän torjui ”potilasta heikentävinä lääkkeinä” ja SDP:n hän katsoi jääneen ilman sopeutusesityksiä. Ehdotus työttömien terveystarkastuksista sai Essayahilta tuen. Hän painotti, että pysyvästi työkyvyttömät tulisi siirtää eläkkeelle.

KD eduskuntaryhmä esittää startup-vyöhykkeiden perustamista korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.
– Vyöhykkeet loisivat kevyemmällä sääntelyllä ja nopeammilla luvilla otollisen maaperän uusille yrityksille, Essayah kuvaili.

Lisäksi KD haluaa, että selvitetään yrittäjätilin käyttöönottoa Viron mallin mukaan. Sen avulla pienimuotoisen työn laskutus olisi yksinkertaisempaa.

Essayah korosti hallituksen sitoutumista maatalouteen.
– Viljelijätukeen ei ole koskettu, ja olemme edistäneet muun muassa ruokavientiä ja alkuperämerkintöjä.

Hän nosti esiin myös nuorten viljelijöiden tukemisen: Viime vuonna sukupolvenvaihdoksia tehtiin reilusti yli tavoitteen, mikä kertoo positiivisesta suunnasta.

Essayah vastasi oppositiolta tulleeseen kritiikkiin muistuttamalla Itä-Suomen hankkeista. Hän luetteli pitkän listan panostuksia, muun muassa Savon radan kehittämisen, maakuntalentojen turvaamisen ja Kajaanin supertietokoneinvestoinnit.

– Tälle hallitukselle koko Suomen tasapainoinen kehittäminen on tärkeää, Essayah painotti.

*** Lue koko puheenvuoro:

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah
Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokoukselle 26.8.2025

Valtiontalous on edelleen erittäin haastavassa tilanteessa, ja siksi uusia säästöjä jälleen etsitään. Ilman lisäsopeutusta velkasuhteen tasaantumisen tavoite ei ole toteudu. Tästä tavoitteesta on välttämätöntä pitää kiinni, jos aiomme tulevaisuudessa huolehtia kansalaisten tärkeistä palveluista ja maamme puolustuksesta.

Luottoluokittaja Fitch laski luottoluokituksemme kolmanneksi parhaaseen luokkaan kesällä, ja korkojen nousun riski kasvaa sitä mukaa, jos uusia luottoluokituksen laskuja vielä tulee. Hallituksen tähän mennessä tehdyt sopeutustoimet hidastavat kuitenkin merkittävästi velan kertymistä. Ilman päätettyjä sopeutuksia valtion velka olisi noussut vuoden 2029 tienoilla jo 100 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kasvavat puolustusmenot ja kasvavat korkomenot ylläpitävät alijäämää valtion taloudessa. Mikäli näitä lisäyksiä ei olisi, julkisyhteisöjen talouden tasapaino olisi jo käsillä. Hallituksen toimenpiteet selkeästi vahvistavat valtion taloutta, vaikka ne eivät helppoja olekaan. Olemme eläneet yli varojen lähes 20 vuotta, eikä tämän yhä kasvaneen vajeen paikkaaminen ole helppoa, mutta vastuullinen hallitus on etsinyt ja tulee etsimään siihen keinot.

Olemme kasvun kynnyksellä. Kotitalouksien tilanne on helpottunut, sillä inflaatio on hidastunut, korot alentuneet, palkat ovat nousseet yhtä aikaa verojen alentumisen kanssa, ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroa alennetaan ja polttoainekulut ovat pienentyneet. Säästämisaste on poikkeuksellisen korkea, mikä vielä jarruttaa kulutuskysynnän kasvua, mutta tilanne näyttäisi olevan muuttumassa.

Kotitalouksien ja elinkeinoelämän kuva tulevaisuudesta on kohentunut. Teollisuudesta saamme uutisia täysistä tilauskirjoista ja useat suuren mittaluokan investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Maa- ja metsätalousministerinä olen iloinen, että erityisesti elintarvikeala on tässä toiminut kasvun veturina. Talouden nopeutuva kasvu pienentää alijäämiä ja helpottaa velkasuhteen taittamista. Tullisopimukset vakauttavat vientimarkkinoita. Mittavat toimenpiteet kasvun vauhdittamiseksi tulevat toimimaan, ja todennäköistä on, että käänne on jyrkkä, kun se pääsee käyntiin.

Vaikka opposition ymmärrys talouden tilanteesta voi olla parantunut, konkretia jää heikoksi. Keskustan kesäkokouksen lääkkeistä moni heikentäisi potilaan eli kansantaloutemme tilaa. Keskustan tavoite leikata asumistuesta on raaka kaikkein pienituloisimmille. Keskusta esittää myös paljon toimenpiteitä, jotka käytännössä lisäisivät valtion velkaa. Keskustan lääkkeillä ei velkaantumista saada taitettua. Sosiaalidemokraattien potilas jää kokonaan ilman lääkkeitä. SDP:n Antti Lindtman ei esitä ainuttakaan sopeuttamistoimenpidettä kesäkokouspuheessaan. Ei ainuttakaan, ellei sellaisena pidetä viittausta sähköistämistuen lakkauttamiseen, joka loppuu tänä vuonna ja josta hallitus jo totesi puoliväliriihessä ettei sitä jatka. Vastuun kantaminen vaatii rohkeutta ja viisautta sanoa, mistä sopeutetaan. Haukkua osaa jokainen. Johtavien oppositiopuolueiden on pystyttävä parempaan.

SDP:n Tytti Tuppurainen ehdottaa työttömien terveystarkastuksia työllistymisen tueksi. Tätä kannatamme, mutta ennen kaikkea pysyvästi työkyvyttömien vuoksi. Työttömien joukosta tulisi päästää eläkkeelle pysyvästi työkyvyttömät työnhakijat, joita on paljon. Liian moni roikkuu työllisyyspalvelujen piirissä turhaan. Tässä tarvitaan vahvaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä, jotta inhimilliset päätökset saadaan tehtyä.

Hyvät kuulijat,

Suomi tarvitsee rohkeita ratkaisuja talouskasvun vauhdittamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Esitämmekin startup-vyöhykkeiden perustamista eri puolille Suomea.

Vyöhykkeet olisivat alueita, joissa uudet yritykset voivat syntyä ja kasvaa kevyemmällä sääntelyllä, nopeammilla lupaprosesseilla ja kannustavammalla verotuksella. Vyöhykkeet sijoitettaisiin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteyteen, jotta ideat, tutkimus ja rahoitus kohtaisivat mahdollisimman tehokkaasti. Julkinen sektori voisi osallistua startupien rahoitukseen yhdessä yksityisen pääoman kanssa. Alun kokeilun jälkeen vyöhykkeiden toimintamallit voitaisiin laajentaa koko maata koskeviksi.

Toinen työllisyyteen ja kasvuun liittyvä avaus kesäkokouksessamme pohjautuu hallitusohjelmakirjaukseen, jossa ”selvitetään muissa maissa käyttöön otettujen yrittäjyyttä edistävien mallien soveltuvuutta Suomeen (esimerkiksi Viron yrittäjätili).” Tähän tarvittaisiin verohallinnon tilinumero, jolle työn ostajat maksaisivat suoritukset töistä. Palkka kohdennettaisiin oikealle henkilölle käyttämällä henkilökohtaista työn laskutustunnusta, joka olisi sidottu henkilötunnukseen verottajan järjestelmässä. Työn suorittajan ja työn ostajan välisen rahaliikenteen seuraamiseen ja hallinnointiin käytettäisiin ohjelmistoa esim. mobiilisovellusta.

Työpaikat syntyvät tänäkin päivänä enimmäkseen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja näilläkin avauksilla päästäisiin hyvään alkuun.

Hyvät kuulijat,

Euroopan unioni antoi heinäkuun puolivälissä odotetun esityksensä EU:n monivuotisiksi rahoituskehyksiksi. Budjetti lähes kaksinkertaistuu, jos ehdotus 2 000 miljardista toteutuu. Esitetty budjetin kokonaistaso on ehdottomasti liian korkea. Neuvoteltavaa siis riittää, jotta se saadaan maltillisemmaksi. Rahaa budjetin paisuttamiseen hankittaisiin muun muassa suuryrityksiä verottamalla, jota emme KD:nä, kuten ei myöskään myös saksalainen sisarpuolueemme CDU, periaatteellisista syistä hyväksy. EU:lle ei tule antaa tällaista verotusoikeutta. Komissio ehdottaa myös uutta kriisimekanismia, josta EU voisi antaa jäsenmaille lainoja vakavissa kriiseissä. Tällaista yhteisvelkaa emme myöskään kannata.

Muutamia nostoja budjetista. Budjetissa näkyy muuttunut turvallisuustilanne. Puolustukseen ja avaruusteollisuuteen olisi tarkoitus panostaa 131 miljardia euroa. Tästä Suomelle suunnattaisiin 1,6 mrd euroa. Suomen tekemä vaikuttamistyö Venäjän rajan merkityksestä on tehonnut hyvin, sillä tämä on miljardin lisäys nykyiseen kauteen. Ukrainan tukemiseen esitetään erillistä 100 miljardin rahastoa, joka toki on tarpeellinen.

Euroopan kilpailukyvyn edistämiseen suunnattaisiin 451 miljardia euroa eli vajaa neljännes budjetista.

Vaikutuksia tulee olemaan myös maatalouteen, sillä uudessa budjetissa kahden pilarin ratkaisu on muutettu yhdeksi kokonaisuudeksi. Vaikka budjetin rakenne muuttuukin, suuri osa maaseudun kehittämistoimenpiteistä on edelleen mukana yhteisessä maatalouspolitiikassa.

Maatalouden tulonmuodostukseen vaikuttavat tukirahat on korvamerkitty maatalouden hyväksi. Tämä on ennakkovaikuttamisen tulosta ja erittäin iso voitto.

Maataloustukia ei ole jyvitetty vielä eri jäsenmaille, eli varsinainen taso selviää myöhemmin. Suomelle on myös keskeistä puolustaa niitä kokonaisuuksia, jotka eivät enää ole suorissa maataloustuissa vaan siirtyvät yhteiseen rahastoon. Meidän pitää voida huolehtia siitä, että ruoan tuotanto, ruokaturva ja omavaraisuus kehittyy myönteiseen suuntaan Suomessa ja koko EU:n alueella.

Hyvät kuulijat,

tämä hallitus on mittavien talouden sopeutustoimien keskellä pystynyt tukemaan maataloutta eikä viljelijätukiin ole koskettu. Sen sijaan kansalaisten on syytäkin tietää, miten kylmää kyytiä olisi maataloudelle tiedossa esimerkiksi sosiaalidemokraattien johdolla.

Puolueen varapuheenjohtaja Razmyar teki kesällä selväksi, että leikkaukset maatalouteen ovat heillä talouden tasapainottamislistan kärjessä. Toivottavasti moni punamultaa haikaileva viljelijä muistaa nämä kaavailut äänestyskopissa, ja toteaa, että meillä ei taidakaan olla sama suunta.

Olemme MMM:n hallinnonalalla pystyneet satsaamaan biotalouden arvonlisään, panostaneet ruokavientiin, valmistelleet salmonellarahaston pääomituksineen, kehittäneet alkuperämerkintöjä, uudistaneet Finnvera-lakia ja nostaneet investointien valtiotakauksia.

Terveet markkinat ovat maataloudessakin avainasemassa. Hallitus onkin uudistanut elintarvikemarkkinalakia ja valtuutetulle on annettu lisää toimivaltaa. Parhaillaan valmistelemme uudistuksen seuraavaa vaihetta ja muutoksia, joilla kaupan ja teollisuuden varsin keskittyneen rakenteen haittavaikutuksia voidaan taklata. Samoin hallitus hankintalain uudistuksella mahdollistaa kotimaisen ruuan osuuden kasvamisen julkisen sektorin hankinnoissa.

Täällä kesäkokouksessa otamme myös kantaa sen puolesta, että ruoka-alalle saataisiin yhteiskuntasopimus. Tuottajat tekevät paljon työtä ilmasto- ja luonnonmonimuotoisuushyötyjen eteen, mikä ei tällä hetkellä näy heille euroina. Peräämme myös vastuullisuutta niin kaupalta kuin pankeilta, koska maataloustuottajat ovat viime vuosina olleet tiukoilla, ja rahoituksen saaminen maatalouden investointeihin on ollut yhä vaikeampaa. Yhteiskuntasopimus olisi jatkoa parlamentaariselle MaKa-raportille, ja olisi yli hallituskausien menevä sitoumus yli puoluerajojen.

Pidän erityisen tärkeänä toimenpiteitä, joilla viljelijäuran alkuvaiheen tietä tasoitetaan. Niinpä nuoren viljelijän aloitustuen yrittäjätulovaatimusta on kevennetty ja yrittäjätulon saavuttamisen aikaa on pidennetty, EU:n kriisitukea on suunnattu nuorille viljelijöille ja uusimpana päätimme kehysriihessä myöntää nuorten viljelijöiden korvauskelvottomille pelloille korvauskelpoisuuden.

Tulostakin alkaa tulla: viime vuonna tavoite, 250 sukupolvenvaihdosta, ylittyi selkeästi, kun nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinoharjoittajan aloitustukia sai reilu neljännes enemmän tiloja kuin vuonna 2023. Tämä on erittäin tervetullut suunnanmuutos, samoin kuin investointien piristyminen.

Kaikki nämä ja monet muut päätökset kertovat hallituksen sitoutuneisuudesta ruoantuotannon ja maaseudun asiaan.

Hyvät kuulijat,

lopuksi totean, että tälle hallitukselle koko Suomen tasapainoinen kehittäminen on tärkeää. SDP:n pj. Lindtman piikitteli eilen, että ” ministereitä Essayah ja Häkkänen ei voi ainakaan kotiinpäin vetämisestä syyttää.” Kuulemma toivomme, ettei kukaan edes muistaisi, että olemme Itä-Suomesta. No tässä pienet muistinvirkistysterveiset:

1. Kajaanin LUMI-AI-supertietokoneeseen yhteensä 250 miljoonaa euroa vuosille 2025–2028

2. GTK Mintecin mineraalialan koetehdaskokonaisuuden loppuun saattamiseksi 37 miljoonan valtuus Outokummussa.

3. Savon radan nopeuttamiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen osoitetaan 42 miljoonan euron valtuus sekä vastaavat määrärahat vuosille 2026–2029.

4. Hallitus turvaa maakuntalentojen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka.

5. Kuopioon poikkihallinnollinen toksikologisen osaamisen keskus

6. Tuleviin elinvoimakeskuksiin perustetaan Itä-Suomen ja Pohjoisen Suomen maakunnalliset investointitiimit

7. Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksien vahvistaminen, 4,8 miljoonaa euroa tieliikenneinvestointiin Mt 357 Hurukselantiellä

8. Lieksajoen silta 20 miljoonaa euroa

9. Mt 455 ja 15323 Joroisten Famifarmin risteys 2,2 miljoonaa euroa

10. Vt 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla 3,3 miljoonaa euroa

11. Kaavin Luikonlahden raakapuuterminaali 0,5 miljoonaa euroa

12. Valtatie 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola -hanke 122 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha.

13. Valtatie 23 Karvion kohdan hankkeelle esitetään 14 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.

14. Valtatie 5 Leppävirta–Kuopio-hankkeen käynnistämiseen vuodelle 2025 esitetään myönnettäväksi 11 miljoonan euron määräraha (valtuus 180 milj.).

15. Valtatie 12 Mankala–Tillola-hanke 92 miljoonan euron valtuus

16. Karjalanradan kehittämiseen esitetään 50 miljoonan euron valtuus

17. Investointiohjelman lisäksi hallitus esittää perusväylänpitoon 2,7 miljoonan euron määrärahaa Itä-Suomen pieniin liikennehankkeisiin, kuten Joensuu–Nurmes-rataosuuden kriittisimpien kohtien parantamiseen.

18. Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusosan vaatimiin välttämättömiin toimenpiteisiin kohdistetaan 200 000 euroa.

19. Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistuksen uusimisen vastaamaan arvokisojen vaatimuksiin.

20. Hallitus huolehtii Fingridin ja Gasgridin tarvitsemasta investointikyvystä kehysriihessä sovitulla tavalla, jotta energiaverkot eivät muodosta investoinneille pullonkauloja missään päin Suomea. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota Itä-Suomen mahdollisuuksiin toteuttaa energiaintensiivisiä investointeja.

Koulutus ja osaaminen

21. Lisärahoitus lääkärikoulutuksen pysyvään lisäämiseen 6/2024: Itä-Suomen yliopisto 2,6 milj. euroa (10 lisäaloituspaikkaa).

22. Lisärahoitus uusiin aloituspaikkoihin sosiaali- ja terveysalalle 2/2023: LAB-ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu.

23. Korkeakoulujen koulutusvastuiden laajentaminen: Kajaanin ammattikorkeakoulu; ensihoitaja (AMK) – koulutusvastuu syksystä 2024 alkaen, Itä-Suomen yliopisto; teknis-luonnontieteellinen ala, LUT-yliopisto; yhteiskuntatieteellinen ala, Karelia-ammattikorkeakoulu; tieto- ja viestintätekniikka, toimintaterapeutti, LAB-ammattikorkeakoulu; sähkö- ja automaatiotekniikka ja Savonia-ammattikorkeakoulu; tietojenkäsittely, tuotantotalous – kaikki em. 2023 alkaen.

24. Erityisavustus korkeakouluille itäisen Suomen opiskelijapaikkojen lisäämiseen ja tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen 2/2023. Rahoituksesta 6 milj. euroa noin 260 aloituspaikan lisäämiseen ja 4 milj. euroa tutkimusinfrastruktuurien päivittämiseen ja rakentamiseen Itä-Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

25. Lisärahoitus opettajankelpoisuuteen johtavien opintojen ja tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämiseksi vastaamaan Kainuun ja Ylä-Savon osaamistarpeisiin sekä helpottamaan varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien työvoimapulaa 3/2023

26. 2 474 000 euroa itäisen Suomen Metsäbiotalouden uudet avaukset -kasvuohjelman toimeenpanoon.

27. Kuopioon perustetaan poikkihallinnollinen toksikologisen osaamisen keskus, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa ihmiseen haitallisesti vaikuttavien kemikaalien tutkiminen, toksikologisten riskiarviointien kehittäminen ja ylläpito sekä uusien toksikologien koulutukseen osallistuminen yhteistyössä yliopistojen kanssa