Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää valtioneuvoston selonteon linjauksia Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026 selkeinä ja perusteltuina.

Selonteon keskeisin linjaus on Suomen osallistuminen Naton pysyviin merellisiin osastoihin. Suomi lähettää niihin kaksi alusta, ja suomalaisia upseereita palvelee osastojen esikunnissa.

– Itämeren alue on meille elintärkeä. Kauppamerenkulku on riippuvainen turvallisista merireiteistä, ja kansainvälinen kriittinen infrastruktuuri – kaasuputket, sähkökaapelit ja tietoliikenneyhteydet – kulkee merten pohjassa,  totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Östmanin mukaan osallistuminen Naton merellisiin tehtäviin vahvistaa samalla Suomen omaa puolustusta.
–  Merivoimamme saavat arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistoiminnasta, johtamisjärjestelmistä ja logistiikasta. Tämä lisää suorituskykyämme kotimaan puolustuksessa.

Selonteon mukaan vuonna 2026 Suomi ei osallistu maavoimien tai ilmavoimien tehtäviin muissa liittolaismaissa, vaan painopiste säilyy kansallisessa puolustuksessa.
–  Maavoimien harjoitus- ja koulutustoiminta on jatkossakin keskeistä kansallisen puolustuksen ylläpitämiseksi. Samalla ilmavoimien resurssit sitoutuvat F-35-hävittäjien käyttöönottoon, Östman muistutti.

Kristillisdemokraatit korostavat, että turvallisuus ei rajaudu vain sotilaalliseen puolustukseen. Selonteossa tuodaan esiin myös hybridivaikuttamisen, kyberuhkien ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen merkitys.

–  KD tukee selonteon linjauksia. Ne ovat sijoitus Suomen turvallisuuteen, Euroopan vapauteen ja koko transatlanttisen yhteisön yhtenäisyyteen, Östman tiivisti.

 

***Lue koko ryhmäpuheenvuoro:

Valtioneuvoston selonteosta Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026

KD:n ryhmäpuheenvuoro 10.9.2025
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Suomen Nato-jäsenyyden myötä emme enää tarkastele turvallisuuttamme vain rajojen sisäpuolella, vaan olemme osa yhteistä puolustusta, joka ulottuu Pohjois-Atlantilta Mustallemerelle.

Selonteon keskeisin linjaus on osallistuminen Naton pysyviin merellisiin osastoihin. Suomi lähettää niihin kaksi alusta, ja suomalaisia upseereita palvelee osastojen esikunnissa. Tehtävät vievät Itämerelle, Pohjanmerelle ja Pohjois-Atlantille – merialueille, joiden turvallisuus on suoraan yhteydessä meidän omaan turvallisuuteemme.

Merellinen osallistuminen on Suomen kannalta erityisen perusteltua. Itämeren alue on meille elintärkeä. Kauppamerenkulku on riippuvainen turvallisista merireiteistä, ja kansainvälinen kriittinen infrastruktuuri – kaasuputket, sähkökaapelit ja tietoliikenneyhteydet – kulkee merten pohjassa.

Viime vuosina olemme nähneet, kuinka haavoittuva tämä infrastruktuuri on. Nord Stream -putkien tuhoutuminen, kaapeleiden vaurioitumiset ja niin sanotun varjolaivaston toiminta muistuttavat siitä, että uhka voi kohdistua yhtä hyvin merenpohjaan kuin rajanylityspaikoille. Naton pysyvien merellisten osastojen tarkoituksena onkin osoittaa liittokunnan läsnäoloa, lisätä valvontaa ja luoda uskottava pelote, jotta vihamielisillä toimijoilla ei olisi houkutusta testata liittokunnan yhtenäisyyttä.

Suomen osallistuminen on myös osa omaa puolustustamme. Merivoimamme saavat arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistoiminnasta, johtamisjärjestelmistä ja logistiikasta. Tämä lisää suorituskykyämme kotimaan puolustuksessa. Harjoittelu kansainvälisissä esikunnissa kasvattaa osaamista, jota ei voida korvata pelkästään kansallisilla harjoituksilla. Yhtä tärkeää on liittolaissuhteiden syveneminen: kun suomalainen alus toimii yhdessä muiden Nato-maiden alusten kanssa, syntyy luottamusta ja yhteensopivuutta, jota tarvitaan kriisitilanteissa.

Arvoisa puhemies,

Selonteko linjaa, että vuonna 2026 Suomi ei osallistu maavoimien tai ilmavoimien tehtäviin muissa liittolaismaissa, vaan painopiste säilyy kansallisessa puolustuksessa. Tämä on viisasta.

Maavoimien harjoitus- ja koulutustoiminta on jatkossakin keskeistä kansallisen puolustuksen ylläpitämiseksi. Samalla ilmavoimien resurssit sitoutuvat F-35-hävittäjien käyttöönottoon. Tämä ohjelma on mittava investointi, ja se edellyttää sekä henkilöstön koulutusta että teknisen infrastruktuurin rakentamista. On viisasta keskittää resurssit tähän vaiheeseen, jotta voimme tulevina vuosina osallistua entistä vahvemmin myös Naton yhteisiin ilmapuolustustehtäviin.

Vaikka maavoimien ja ilmavoimien osallistumista ei vuonna 2026 laajenneta, yhteistyö jatkuu monella muulla tasolla. Suomalaiset sotilaat osallistuvat Naton esikuntatyöhön, koulutukseen ja harjoituksiin.

Turvallisuus ei kuitenkaan rajaudu vain sotilaalliseen puolustukseen. Selonteossa tuodaan esiin myös hybridivaikuttamisen, kyberuhkien ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen merkitys. Nykyajan kriisit eivät välttämättä ala aseellisella hyökkäyksellä, vaan ne voivat kohdistua energiahuoltoon, tietoverkkoihin tai kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Siksi meidän on rakennettava koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Tämä tarkoittaa viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä, varautumista sekä teknologista kehitystä. On vahvistettava myös henkistä kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä.

Arvoisa puhemies,

KD tukee selonteon linjauksia Suomen osallistumisesta Naton puolustustehtäviin. Ne ovat sijoitus Suomen turvallisuuteen, Euroopan vapauteen ja koko transatlanttisen yhteisön yhtenäisyyteen.