Sisäisen turvallisuuden selontekokeskustelussa puhunut kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen.
– Kansalaisten luottamus viranomaisiin sekä arjen turvallisuuspalveluiden saatavuus määrittävät, kuinka hyvin Suomi kestää ulkoista painetta ja häiriötilanteita.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitänyt Räsänen muistutti, että usein sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivaste ulkoisten uhkien torjunnassa. Hän kiitti hallitusta sisäisen turvallisuuden valmiuspaketista sekä poliisin ja rajavartiolaitoksen toimintakyvyn vahvistamisesta. Itärajan esteaita ja moderni rajavalvonta ovat hänen mukaansa välttämättömiä varautumistoimia välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Räsänen nosti esiin myös huolen järjestäytyneen rikollisuuden ja huumetilanteen kärjistymisestä.
–  Huumeiden vastaisessa työssä tarvitsemme tehokasta viranomaisyhteistyötä erityisesti poliisin, tullin ja sosiaalipalveluiden välillä. Uusien vaarallisten aineiden luokittelua huumeeksi on nopeutettava, jotta ne saadaan kiinni jo ennen leviämistä katukuvaan ja kehitettävä lainsäädäntöä, joka mahdollistaa suostumukseen perustuvan tahdosta riippumattoman huumevierotushoidon.

Myös nuorten väkivaltarikollisuuden kasvu ja jengiytyminen huolestuttavat. Räsänen painotti perheiden tukemista ja varhaista puuttumista lasten ja nuorten ongelmiin.
– Syrjäytymisen juuret ulottuvat usein varhaiseen lapsuuteen. Lastensuojelulakia uudistettaessa on vahvistettava keinoja puuttua ajoissa myös alle 15-vuotiaiden rikolliseen käyttäytymiseen, Räsänen sanoi.

***Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus ovat vahvistaneet tarvetta ennakoida ja varautua niin ulkoisen kuin sisäisen turvallisuuden uhkiin. Samalla niiden välinen raja on hämärtynyt. Uhat ovat yhä monimuotoisempia ja vaikeammin ennakoitavia. Usein sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivaste ulkoisten uhkien torjunnassa. Kansalaisten luottamus viranomaisiin sekä arjen turvallisuuspalveluiden saatavuus määrittävät, kuinka hyvin Suomi kestää ulkoista painetta ja häiriötilanteita.

Viranomaisosaamisemme on korkeatasoista arjen turvallisuudesta aina poikkeusoloihin. Kevään kehysriihessä hallitus sopi laajasta sisäisen turvallisuuden valmiuspaketista, jotta laaja-alaisiin uhkiin voidaan varautua. Poliisin toimintakykyä on vahvistettu.

Rajavartiolaitoksen määrärahoja on lisätty ja rajaturvallisuuden lainsäädäntöä uudistettu, jotta maahantuloa voidaan paremmin hallita ja tarvittaessa rajoittaa. Modernilla laitteistolla sekä rajavalvontaa tukevilla rakennushankkeilla – kuten itärajan esteaidalla varaudutaan mahdolliseen välineellistettyyn maahantuloon.

Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista uhkakuvista olemme valitettavasti saaneet jo tuntumaa. Energia-, tieto- ja viestintäverkkojen, liikenne- ja logistiikkajärjestelmän sekä vesi- ja jätehuollon toiminnan turvaaminen on arjessa selviytymisen välttämättömiä edellytyksiä.

Vakava järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut, koventunut ja kansainvälistynyt kytkeytyen vahvasti huumekauppaan, ampuma-aserikollisuuteen ja väkivaltaan. Sillä on jalansijaa jopa suomalaisessa elinkeinoelämässä. Samoin terrorismin uhka on edelleen olemassa – uhka-arvio on jopa hieman kohonnut. Ennakoivaa reagointia mahdollistetaan näihin kattavalla tiedustelulainsäädännöllä ja viranomaisyhteistyöllä.

Suomessa leviävän uuden muuntohuumeen, alfa-PVP:n käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti osin siksi, että sitä valmistetaan jo Suomessa. Peukkuhuume aiheuttaa aggressiivisuutta ja vainoharhaisuutta ja se on yhdistetty useisiin vakaviin rikoksiin. Emme voi katsoa sivusta, kun nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ajautuvat yhä syvemmälle syrjäytymiseen ja rikoskierteeseen.

Huumeiden vastaisessa työssä tarvitsemme tehokasta viranomaisyhteistyötä erityisesti poliisin, tullin ja sosiaalipalveluiden välillä. Uusien vaarallisten aineiden luokittelua huumeeksi on nopeutettava, jotta ne saadaan kiinni jo ennen leviämistä katukuvaan ja kehitettävä lainsäädäntöä, joka mahdollistaa suostumukseen perustuvan tahdosta riippumattoman huumevierotushoidon. Peukkuun tai amfetamiiniin ei ole käytettävissä korvaushoitoja, ainoa vapautus on täysi irrottautuminen huumeesta.

Alle 21-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten määrä on kasvanut voimakkaasti, erityisesti alle 15-vuotiaiden kohdalla. Vaikka nuorten rikollisuus kokonaisuutena on vähentynyt, vakavat väkivaltarikokset kasaantuvat pienelle joukolle nuoria, ja yhä useammin nämä kytkeytyvät jengeihin. Poliisi on tunnistanut Suomessa toimivan aktiivisesti jo noin kymmenen rikollisjengiä.

Nuorisorikollisuutta torjutaan parhaiten tukemalla perheitä. Syrjäytymisen juuret ulottuvat usein varhaiseen lapsuuteen. Joka viides nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä, ja joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma.

Lastensuojelulakia uudistettaessa tulee vahvistaa keinovalikoimaa, jolla voidaan puuttua ajoissa nuorten, myös alle 15-vuotiaiden rikolliseen käyttäytymiseen. Ankkuri-toiminta on hyvä esimerkki vaikuttavasta moniammatillisesta tuesta. Uudet toimet rikollisjengejä vastaan ehkäisevät myös nuorten hyväksikäyttöä rikosten tekijöinä.

Vihamielisellä informaatiovaikuttamisella pyritään ulkopuolelta horjuttamaan yhteiskunnan toimintaa sekä vaikuttamaan mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintaan. Tämän torjumiseksi tarvitaan avointa, rehellistä ja selkeää viestintää. Kansalaisten perusoikeuksista, kuten sananvapaudesta ei tule tinkiä informaatiovaikuttamisenkaan paineissa.

Turvallisuus rakentuu arjen luottamuksesta, toimivista palveluista ja siitä, että jokainen suomalainen voi luottaa saavansa apua silloin, kun sitä tarvitsee. Tarvitaan ajantasaista lainsäädäntöä, riittäviä viranomaisresursseja, vahvaa yhteistyötä sekä tahtoa puolustaa jokaisen ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa isänmaatamme.