Suomi tarvitsee rohkeita ja käytännönläheisiä uudistuksia, jotka tukevat sekä perheiden arkea että ikääntyvien hoivaa, totesi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah katsauksessaan puoluevaltuustolle.

– Ehdotamme porrastetun perheverotuksen käyttöönottoa sekä mahdollisuutta luovuttaa vanhempainrahapäiviä isovanhemmille. Perheiden arkea on helpotettava, ei vaikeutettava.

– Ikäihmisten palveluasumisessa on ruuhkaa, ja hoitoon pääsee usein vasta liian heikossa kunnossa. Siksi esitämme hoitajapooleja, joissa sama hoitaja luo pysyvän hoito- ja hoivasuhteen asiakkaisiinsa. Malli olisi asiakkaalle edullisempi, hoitajalle inhimillisempi ja toisi matalan kynnyksen palvelut kotiin.

– Hoitajapoolit loisivat yhteyden hyvinvointialueiden palveluihin ja antaisivat mahdollisuuden räätälöidä hoitotyöt yksilöllisiin tarpeisiin. Samalla mallin kiireettömämpi työtahti voisi houkutella alalle takaisin heitä, jotka ovat poistuneet liian suurten työpaineiden vuoksi.

Perhepolitiikassa Essayah näkee toivoa väestökehityksen suunnan kääntymisessä.
– Perhepuolueena iloitsemme siitä, että lapsia syntyy nyt enemmän kuin viime vuonna. Vaikka syntyvyys on edelleen matalalla, laskutrendi näyttää vihdoin taittuvan. Poliittiset päätökset eivät yksin ratkaise syntyvyyttä, mutta niillä voidaan vahvistaa perhemyönteisyyttä.

Essayah muistutti, että hallitus on jo toteuttanut joukon toimia, jotka tukevat perheiden toimeentuloa.
– Työtulovähennyksen lapsikorotuksen palautus, äitiyspakkauksen arvon nousu ja lapsilisien korotukset ovat konkreettisia esimerkkejä. KD haluaa jatkaa samaa linjaa ja vahvistaa perheiden arjen sujuvuutta.
Essayah painotti myös opiskelijaperheiden asemaa.
– Ministeri Poutalan johdolla käynnissä oleva opintotuen uudistus lisää kannustavuutta ja huomioi perheelliset opiskelijat paremmin.

Essayah korosti, että hallituksen talouspolitiikan syvin tarkoitus on turvata hyvinvointiyhteiskunta.
– Hallituskauden keskeisin tavoite on julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen. Ilman hallituksen toimia velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti.

– Turvallisuudestamme emme tingi, sillä olemme nähneet, kuinka herkkä turvallisuusympäristömme on. Siksi oppositiolta toivoisi realismia, mutta tarkkailuluokalle päätyminen ei näyttäisi herättävän ruususen unesta.

Hän muistutti, että myös seuraavalla vaalikaudella sopeutuksen tarve on merkittävä. Opposition vaihtoehtobudjetit eivät Essayahin mukaan tuo lohtua.

– Toivon todella, että viimeistään tämä Suomen päätyminen tarkkailuluokalle herättää unisimmatkin opposition edustajat ruususen unesta todellisuuteen.
– Mitään ei ole opittu, ja holtiton velkalinja jatkuisi. Tuoreesta velkajarrusopimuksesta huolimatta tarjolla on veronkorotuksia, kaksinkertaistuvaa kasvua ja esityksiä, jotka nostaisivat ruoan, lääkkeiden ja polttoaineiden hintaa. Yrittäjille ja maataloudelle luvataan kylmää kyytiä.
Erityisen huolestuttavana Essayah pitää Keskustan linjaa.
– Puolue kutsuu itseään maatalouden puolustajaksi, mutta ei esitä ainoatakaan toimenpidettä viljelijöiden tukemiseksi. Sanaa sopeutus ei löydy esityksestä lainkaan. Lisäksi Keskusta paikkaa budjettiaan kuvitteellisilla säästöillä, koska se peruu veromuutoksen, jota ei ole edes esitetty ensi vuodelle.

– Opposition pitäisi päättää, mitä se tavoittelee: toisaalla huudetaan, että hallitus leikkaa liikaa, ja samanaikaisesti, että velka kasvaa liikaa. Viesti on sekava. Hallitus ja Kristillisdemokraatit tarjoavat paremmat ja realistisemmat suuntaviivat.

Yrittäjyyden osalta Essayah muistutti, että työllisyys syntyy yritysten menestyksestä.
– Selvityksessä on KD:n esittämä Viron yrittäjätilimalliin pohjautuva aloittavan yrittäjän malli, joka tarjoaa matalan kynnyksen tien pienimuotoiseen yrittäjyyteen. Lisäksi yritysten sukupolvenvaihdoksia helpotetaan KD:n yrittäjyysohjelman mukaisesti. Kun perheyritys siirtyy isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle, sen tulee olla sujuvaa ja kestävää.

Katsaus kokonaisuudessaan alla ja streamattuna KD:n FB-sivulla

Puolueen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah
Poliittinen katsaus Kristillisdemokraattien puoluevaltuustolle 29.11.2025 Jyväskylä

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet, hyvät kuulijat,

Elämme aikaa, joka haastaa ja kutsuu luokseen vastuunkantajia. Aikaa, jossa tarvitaan arvoihin juurtunutta suuntaa ja rohkeita rakentajia. Kristillisdemokratia ei mielistele ajan henkeä, vaan nousee ja kasvaa vakaasta perustasta. Tällaiselle pitkäjänteiselle ja vakaalle päätöksenteolle ja yhteiskunnan rakentamiselle on nyt tarvetta ja tilausta. Hallitusvastuussa olemme tarttuneet haasteisiin rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti. Meidän tehtävämme ei ole vastata vain tämän päivän haasteisiin, vaan rakentaa menestyvää maata ja hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Se vaatii taitoa ja tahtoa tehdä päätöksiä, jotka kantavat yli ajan.

Tällä hallituskaudella puhetta on riittänyt monesta asiasta, muttei kenties mistään niin paljoa kuin taloudesta – ja aivan syystä. Velkamme on kasvanut vuodesta 2008 yli 130 miljardilla eurolla. Taloutemme ei ole kasvanut pian 18 vuoteen. Ajatelkaa: tänään täysi-ikäistyvä nuori ei ole koskaan nähnyt taloutemme kasvavan!

Korkomenomme ovat nousseet lähes 3,5 miljardiin euroon vuodessa, ja vuosikymmenen lopussa niiden arvioidaan ylittävän viisi miljardia. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut hurjaa vauhtia.

EU:n tarkkailuluokalle päätyminen on pian kaksi vuosikymmentä jatkuneen talouspolitiikan suora seuraus. Opposition huuteluista huolimatta tämän hallituksen toimet eivät ole johtaneet alijäämämenettelyyn – itse asiassa päinvastoin. Tämä hallitus on ensimmäisestä päivästä lähtien ottanut esille vaikean taloustilanteen, sopeuttamisen välttämättömyyden, ja olemme myös sopeuttaneet yli 10 miljardilla eurolla valtion taloutta. Ainoa syy sille, ettemme ole päätyneet tarkkailuluokalle jo aiemmin, on hallituksen toteuttama talouspolitiikka.

Näin pitkään jatkuneen ja rakenteisiin ulottuvan velkaantumisen kääntäminen ei kuitenkaan käy käden käänteessä. Se vaatii pitkäjänteistä ja päämäärätietoista työtä. Tilanne on vakava, mutta ei toivoton. Suunnan on muututtava, ja sen eteen tämä hallitus on tehnyt työtä kaksi ja puoli vuotta.

Samalla 10 miljardin sopeutukset on haettu niin, että ne kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen. Sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin ei esimerkiksi kohdistu tulevan vuoden budjetissa uusia säästöjä.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen ehdotetaan lähes miljardin lisäystä, ja vuodesta 2023 rahoitus on kasvanut lähes 4 miljardia euroa. Lisäksi lisäaikaa vanhojen alijäämien kattamiseen tulevat saamaan kymmenkunta uutta HVA:t niiden alun perin kaavailtujen 3-4 lisäksi, rahoituslakia korjataan ja velvoitteita kevennetään.

Hallituksen talouspolitiikan syvin tarkoitus on turvata hyvinvointiyhteiskunta nykyisille ja tuleville sukupolville. Julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä on hallitusohjelman keskeisin finanssipoliittinen tavoite. Ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti.

Ensi kauden sopeutustarpeet ovat samansuuruisia, muun muassa kasvavien velan korkojen ja puolustusmenojen vuoksi. Turvallisuudestamme emme kuitenkaan tingi, sillä olemme nähneet, kuinka herkkä turvallisuusympäristömme on.

Toivon todella, että viimeistään tämä Suomen päätyminen tarkkailuluokalle herättää unisimmatkin opposition edustajat ruususen unesta todellisuuteen. Tällä viikolla julkaistut opposition vaihtoehtobudjetit eivät kuitenkaan toivoa sen suhteen juurikaan nosta. Mitään ei ole opittu, vaan viime kaudelta tuttua, budjettia holtittomalla velkaantumisella paisuttavaa linjaa, oltaisiin valmiit jatkamaan.

Tuoreesta velkajarrusopimuksesta huolimatta sopeuttamisen tarvetta vähätellään, talouden lääkkeiksi tarjotaan korotettuja ja uusia veroja sekä ihmeenkaltaisesti kaksinkertaistuvaa talouskasvua. Demarit ovat valmiita korottamaan ruoan, lääkkeiden ja polttoaineiden hintoja. Lisäksi kotihoidontuen asemaa heikennetään. Myös yrittäjille ja maataloudelle tarjotaan erittäin kylmää kyytiä.

On erikoista ja silmiin pistävää, että maatalouden puolustajaksi itseään kutsuva Keskusta ei esittänyt vaihtoehtobudjetissaan yhtä ainoaa toimenpidettä maatalouden tai viljelijöiden aseman tukemiseksi. Se kertoo karulla tavalla, missä puolueen todelliset painotukset tällä hetkellä ovat. Sanaa sopeutus ei Keskustan vaihtoehtobudjetista myöskään löydy ja se kuvaakin esitystä hyvin. Vastuullisen taloudenhoidon sijaan puolue on teoillaan valmis lisäämään velanottoa yhtä tahtia vasemmiston kanssa.

Kirsikkana kakun päällä Keskusta vielä kikkailee yhteisöveron alennuksen kanssa. Puolue rahoittaa talouspakettiaan perumalla hallituksen yhteisöveron alennuksen – veromuutoksen, jota ei ole edes esitetty ensi vuoden budjettiin ja joka tulisi voimaan vasta vuonna 2027. Keskusta siis paikkaa budjettiaan kuvitteellisilla säästöillä sen sijaan, että esittäisi todellisia ratkaisuja nyt.

Opposition pitäisi osata nyt muutenkin päättää, mitä he todella tarjoavat kansalle: yhtäällä huudetaan siitä, että hallitus leikkaa liikaa, ja toisaalla taas siitä, että velka kasvaa liikaa. Viesti on kovin sekava ja sitä sekavuutta nämä vaihtoehtobudjetitkin viestivät. Kansa ansaitsee parempia ja realistisempia suuntaviivoja ja sitä hallitus ja Kristillisdemokraatit tarjoaa.

On selvää, että sopeuttamisen lisäksi tarvitsemme myös talouskasvua. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2026 tukee ratkaisuillaan viriävää talouskasvua. Suomalaisten ostovoimaa on vahvistettu muun muassa verotusta keventämällä. Opposition viesti siitä, että veroja lasketaan vain hyvätuloisilta, on väärä – hallitus laskee pieni ja keskituloisten verotusta yhteensä 620 miljoonalla ensi vuonna. Hyvätuloisten verotuksen lasku kohdistuu marginaaliveroasteen laskuun, ja voi myös kysyä, onko 52 prosenttia veroja tuloista liian vähän.

Teollisuudesta on kesästä lähtien kuulunut myönteisiä viestejä siitä, että kasvu on vähitellen alkanut ja investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Muun muassa jäänmurtajakaupat, datakeskushankkeet ja muut suurinvestoinnit vahvistavat viestiä, että talous on lähtenyt elpymään.

Kuluttajien luottamus talouteen on edelleen valitettavan heikko, ja ihmisillä on synkempi ajatus taloudesta kuin mikä on todellisuus. Joulukaupasta tosin odotetaan piristystä. On väliä sillä, miten me puhumme taloudesta, luommeko toivoa vai toivottomuutta. Nyt on tärkeää vahvistaa ihmisten luottamusta talouteen.

Hyvät kuulijat,

Nuorisoministeripuolueena KD:lle on tärkeää, että ensi vuoden budjetissa 30 milj. euroa on varattu nuorten palkkaamiseen kannustavaan työllistymisseteliin. Tukea kohdennetaan nuorille, joilla ei ole kertynyt työhistoriaa tai koulutusta. Samoin käyttöön tulee 30 opintopisteen seteli, jolla voi suorittaa ilmaiseksi avoimen yliopiston opintoja. Se puolestaan auttaa eteenpäin niitä nuoria, joilla opiskelupaikka jäi saamatta. Tarvitsemme nuorten tulevaisuususkoa vahvistavia toimia, eikä meillä ole varaa menettää yhtään nuorta syrjäytymiseen.

Tulevaisuuden työelämä vaatii myös merkittäviä panostuksia koulutukseen. Perusopetuksen rahoitusta vahvistetaan, erityisesti oppimisen tukea. Lisäksi korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ja yli 25-vuotiaille mahdollistetaan työttömyysturvalla opiskelu avoimessa korkeakoulussa.

Yksityisten koulujen, kuten esimerkiksi kristillisten koulujen, kotikuntakorvausta nostettiin jo elokuussa sataan prosenttiin. Tämä on KD:n pitkään ajama tavoite, jota on edistetty pitkäjänteisesti. KD oli nimittäin hallituksessa silloinkin, kun kotikuntakorvausta edellisen kerran nostettiin (90% → 94%).

Työllisyys ei nouse ilman menestyviä yrityksiä. KD:n ehdottamaa Viron yrittäjätilimallin mukaista aloittavan yrittäjän itsensä työllistämisen mallia selvitetään. Malli tarjoaisi helpon väylän pienimuotoiseen yrittäjyyteen esimerkiksi nuorille. KD:n yrittäjyysohjelman mukaisesti hallitus myös selvittää keinoja helpottaa yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia liiketoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Kun tulee aika siirtää perheyritys isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle, haluamme sen olevan mahdollisimman helppoa. Lisäksi työttömille työnhakijoille luodaan paremmat kannusteet yritystoimintaan.

Hyvät kristillisdemokraatit,

Perhe on yhteiskunnan sydän. Perhepuolueena iloitsemme siitä, että Suomeen syntyy nyt enemmän lapsia kuin viime vuonna. Syntyvyys on toki edelleen historiallisen matalalla tasolla, mutta ainakin laskutrendi näyttää tänä vuonna kääntyvän ja hieman useampi suomalainen yltää toivomaansa lapsilukuun.

Poliittiset päätökset eivät yksin ratkaise alhaisen syntyvyyden haastetta, mutta toimilla voidaan vaikuttaa yhteiskunnan perhemyönteisyyteen. Työtulovähennyksen lapsikorotuksen palautus, äitiyspakkauksen arvon nosto sekä lapsilisien korotus ovat esimerkkejä toimista, joilla hallitus on parantanut perheiden toimeentuloa ja hyvinvointia.

Me Kristillisdemokraatit esitämme myös uusia perhemyönteisiä avauksia: ehdotamme esimerkiksi porrastetun perheverotuksen käyttöön ottamista sekä sen selvittämistä, voisiko isovanhemmille halutessaan luovuttaa osan vanhempainrahapäivistä perheen arjen joustavoittamiseksi ja helpottamiseksi.

Hallitusohjelman mukainen opintotuen kokonaisuudistus on käynnissä ministeri Poutalan johdolla. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa lisätä opintotuen kannustavuutta sekä huomioida perheelliset opiskelijat paremmin.

Kannamme myös huolta ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamisesta, ja korotamme omaishoidon tukea. Ikäihmisten määrä kasvaa ja sen myötä palvelujen tarve. Palveluasumisen paikoissa on ruuhkaa, eikä niiden pariin useimmiten pääse ennen kuin kunto on hyvinkin heikko. Ehdotamme otettavaksi käyttöön hoitajapooleja, joissa ikäihmisten joukko voisi yhdessä vastata yhden kodinhoitajan, lähihoitajan tai sairaanhoitajan palkkakuluista, ja saada siihen myös kotitalousvähennystä. Malliin kuuluisi näiden hoitajien kautta yhteys hyvinvointialueen palveluihin.

Mallin avulla luotaisiin pysyvä hoito- ja hoivasuhde yhteen hoitajaan, joka tuntisi asiakkaansa ja jonka tehtävät voitaisiin räätälöidä yhdessä muiden poolissa mukana olevien kanssa yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi. Hoitomalli olisi hoitajalle kiireettömämpi ja asiakkaalle edullisempi ja helpompi keino saada matalan kynnyksen palvelut kotiin. Samalla voitaisiin auttaa asiakasta myös muissa, kuin sairaanhoidollisissa tehtävissä, esimerkiksi kauppapalveluissa. Samalla inhimillisempi työtahti voisi houkutella takaisin hoitoalalle niitä, jotka ovat siitä luopuneet liian suuren työpaineen vuoksi.

Maa- ja metsätalousministeriössä on pitänyt kiirettä. Olemme onnistuneet edistämään todella monia, jo vuosia uudistamista odottanutta asiaa, esimerkkinä vaikkapa petopolitiikka.

Suden kannanhoidollinen metsästys kiintiömetsästyksenä alkaa ensi tammikuun alussa. Heti hallituskauden alusta alkaneella aktiivisella vaikuttamistyöllä saimme toteutettua viime keväänä Bernin sopimuksen ja EU:n luontodirektiivin liitesiirron suden suojeluaseman alentamiseksi. On tärkeää, että meillä Suomessa suurpetokannat pysyvät suotuisalla suojelun tasolla, mutta samanaikaisesti tulee myös huomioida sosiaalinen hyväksyttävyys eli se, että suden ihmisarkuus säilyy ja vahinkoja kyetään ehkäisemään.

Kotimainen maatalous ja ruoantuotanto on Suomen huoltovarmuuden, elinvoiman ja turvallisuuden perusta. Tämä on huomioitu myös hallituksessa, sillä huolimatta vaikeista taloudellisista ajoista, hallitus ei ole leikannut laisinkaan ruokaa tuottavasta maataloudesta. Me kristillisdemokraatit korostamme, että viljelijöiden työlle on turvattava oikeudenmukainen korvaus ja kotimaiselle ruoalle on luotava vakaat tuotantoedellytykset

Niinpä elintarvikemarkkinalain uudistus etenee: 1. vaiheessa annettiin lakia valvovalle elintarvikemarkkinavaltuutetulle lisää toimivaltaa. Kakkosvaiheen hallituksen esitys on parhaillaan lausunnolla. Esitämme lakiin muutoksia, joilla kaupan ja teollisuuden varsin keskittyneen rakenteen haittavaikutuksia voidaan taklata. Tarkastelussa ovat mukana myös kauppojen omat, ns. private label-merkit.

Tarvitsemme uusia sukupolvia maatalouteen. Tunnistamme tämän haasteen ja tuemme nuoria viljelijöitä muun muassa korvauskelpoisuuksia myöntämällä ja aloitustuen yrittäjätulovaatimusta keventämällä. Iloitsen suuresti siitä, että olemme onnistuneet jopa ylittämään tavoitteemme 250 sukupolvenvaihdoksista; viime vuonna niitä tehtiin lähestulkoon 300 ja tänä vuonna todennäköisesti 350. Nuoret ovat löytäneet maatalouden, koska hallitus on pystynyt palauttamaan tulevaisuudenuskoa maataloustuotantoon. Parasta palautetta kentältä laajemminkin on, kun viljelijät kertovat, että ilmapiiri on tämän hallituksen aikana muuttunut. Syyllistämisen sijaan viljelijöiden työtä ruokaturvan takaajina arvostetaan.

Hyvät kuulijat,

Yksi tämän hallituksen painopisteistä on EU-vaikuttaminen. Suomi on ollut 30 vuotta EU:n jäsen. Sinä aikana Suomi, maailma, ja Euroopan unioni ovat muuttuneet monella tavalla. Uusia jäsenmaita on tullut mukaan ja päätöksentekomenettelyä on uudistettu.

Myös Euroopan poliittinen kartta on elänyt. Nykykuvassa huolestuttavaa on ääriliikkeiden kannatuksen kasvu. Sosiaalinen media on avannut uusia mahdollisuuksia kansalaisille vaikuttaa, mutta toisaalta myös mahdollistanut esimerkiksi disinformaation levittämisen tehokkaasti nettialustoilla. Kovenevat äänenpainot ovat vaarallisia. Antisemitismin kasvu, identiteettipolitiikan nousu ja rakentavan, kunnioittavan keskustelun puute eivät vie yhteiskuntia hyvään suuntaan.

Sekä Ukrainan että Lähi-idän tilanne näkyy EU:ssa. Lähi-idässä rauhan eteneminen antaa orastavaa toivoa sille, että myös sota Ukrainassa saataisiin päättymään. Rauhan ehtojen tulisi olla oikeudenmukaisia. Raa’alla hyökkäyssodalla ei saisi saavuttaa mitään positiivista – on kyse sitten Venäjästä tai Hamasista.

Suomen EU-vaikuttaminen ei ole näinä vuosikymmeninä täysin pysynyt mukana muutoksessa, ja välillä tuntuu, että olemme edelleen pienuutemme vankeja ja otamme nöyrästi asiat annettuina. Olen tyytyväinen siihen, että tämän hallituksen aikana asiaan on herätty, ja ennakkovaikuttamista tehdään aiempaa systemaattisemmin. Olen itse saanut olla eurooppalaisen kattopuolueemme EPP:n maatalousministereiden neuvostoa edeltävien aamiaiskokousten puheenjohtajana. Pienikin voi vaikuttaa, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja tekee kotiläksynsä kunnolla. Senhän me KD:ssä osaamme.

Ilahduin, kun tällä viikolla nobelisti, taloustieteilijä Bengt Holmström totesi, että EU sääntelee itsensä hengiltä. Olen täsmälleen samaa mieltä. EU:n suurimpia hyötyjä jäsenmailleen on yhteiset sisämarkkinat. Siksi sen kilpailukyvystä huolehtimisen pitäisikin ehdottomasti olla EU:n tärkeimpien tehtävien joukossa. Komission esittämä kilpailukykyrahasto on erinomainen, mutta sen rinnalla sääntelyn yksinkertaistamista pitäisi tehdä vielä paljon nykyistä rankemmalla kädellä. Pitäisi kellojen soida, kun EU tekee esimerkiksi metsäkatolainsäädännön kaltaista sääntelyä, jonka voimaantuloa nyt lykätään, koska mikään järjestelmä ei pysty käsittelemään sen edellyttämää tiedonkeruuta ja datamäärää.

Tällä hetkellä kuumin peruna EU:ssa on monivuotinen rahoituskehys, eli EU:n budjetti vuodesta 2028 eteenpäin. Komissio on esittänyt erittäin suuren rakenteellisen muutoksen budjettiin. Eniten muutos näkyy maatalouden, maaseudun kehittämisen ja aluekehityksen rahoissa, jotka on yhdistetty yhteen rahastoon. Se tarkoittaa, että jatkossa rahojenkäytöstä päätetään tältä osin enemmän jäsenmaissa. Maatalouden rahoitus on suojattu uudessakin rahastossa niin, että viljelijälle menevä raha on korvamerkitty, eikä sitä voi käyttää muuhun. Se on myös Suomelle merkittävä onnistuminen vaikuttamisessa.

Aivan purematta esitystä ei ole niellyt myöskään Euroopan parlamentti, ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin kirjelmöinyt parlamentille muutoksista, joita komissio olisi valmis suhteessa alkuperäiseen esitykseensä. Yhtenä huolena tässä on ollut maaseudun kehittämisen vahvistaminen budjetin sisällä, mikä tietysti Suomenkin kannalta olisi hyvä suunta, maaseutumainen maa kun olemme. Budjetin kokonaistaso on Suomen nettomaksuasemasta käsin katsottuna ehdottomasti liian suuri ja ajamme tietysti sen kohtuullistamista.

Hyvät puoluevaltuutetut, hyvät kristillisdemokraatit,

Edessämme on ensimmäinen vaaliton vuosi pitkään, pitkään aikaan. Vaikka vaalikentillä emme ensi vuonna kierräkään, vaalivankkureita on kuitenkin syytä ryhtyä jo valjastamaan kevään 2027 eduskuntavaaleja varten.

Työ̈ puolueen poliittisten ohjelmien uudistamiseksi on käynnissä̈ yhdessä̈ alakohtaisten työryhmien kanssa. Työn tuloksena on jo hyväksytty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma, ja tuoreet perhe- sekä senioripoliittiset ohjelmat. Ensi kesään mennessä̈ uudistamme kaikki puolueen keskeiset ohjelmat ja niiden pohjalta syntyy myös kevään 2027 eduskuntavaaliohjelma. Tässä työssä voi siis olla mukana jokainen siitä kiinnostunut puolueen jäsen.

Ympäri Suomen pidetyissä piirien syyskokouksissa on jo nimetty ensimmäisiä ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Nyt onkin aivan erinomainen hetki lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan tulevien vaalien kampanjaa. Toivotan viisautta päätöksiinne ja muistakaa, että puoluejohto, puoluetoimisto, eduskuntaryhmä ja Ajatushautomo Kompassi ovat teidän tukenanne.

Kristillisdemokraatit vaikuttaa nyt eduskunnassa viiden kansanedustajan ja historiallisesti kahden samanaikaisen ministerin voimin. Olemme näkyneet kokoamme suurempina sekä̈ hallitusohjelmassa että̈ päätöksenteossa. KD ei liene juuri koskaan vaikuttanut näin vahvasti yhteiskuntamme tulevaisuuteen – ja se näkyy muun muassa jo aiemmin mainituissa lukuisissa toimissa.

Mutta emmehän me tähän tyydy. Haluamme vaikuttaa jatkossakin ja entistä vahvemmalla mandaatilla. Emme valtapyrkyreinä, vaan siksi, ettei kristilliseen ihmiskäsitykseen ja arvoihin pohjaavaa kristillisdemokratiaa parempaa poliittista liikettä ole olemassa. Historiakin nimittäin osoittaa, että kristillisdemokratia on ollut parhaimmillaan aina tiukan paikan tullen. Tämä aate, jonka johdolla maailman sotien raunioittama Eurooppa jälleenrakennettiin, kykenee vastaamaan myös nykyajan haasteisiin.

Meillä on vahva perusta ja suunta, jota yhdessä määrätietoisesti rakennamme. Meillä on myös maamme rakentamisesta selvä visio, jonka eteen jatkamme kristillisdemokraatteina työtä. Pidetään huolta siitä, että sanomamme kuuluu ja näkyy – sillanrakentajina sekä toivon ja vastuunkannon puolueena. Yhdessä teemme sen, mihin meidät on kutsuttu – nyt ja tulevaisuudessa.