Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2026 perustuu vastuullisuuteen, vakauteen ja uudistumiseen vaikeassa taloustilanteessa.
– Haastavissa talouden olosuhteissa hallitusta ovat kantaneet yhteiset tavoitteet, selkeä päämäärä ja kyky tehdä vaikeitakin päätöksiä, totesi Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman budjetin palautekeskustelussa.

Östmanin mukaan budjetin keskeinen tavoite on valtion velkakierteen katkaiseminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen. Hän muistutti, että osa aiempien hallitusten koronakriisin varjolla tekemistä lisämenoista jäi pysyviksi rakenteiksi ilman todellista kriisiperustetta.

Kristillisdemokraateille talouden tasapainottaminen ei tarkoita heikoimmassa asemassa olevien unohtamista. Budjetissa vahvistetaan lapsiperheiden asemaa säilyttämällä kotihoidon tuki, korottamalla lapsilisiä ja kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa. Lisäksi verotusta kevennetään erityisesti lapsiperheiden osalta.
– Perheiden arki ja heikoimmassa asemassa olevien tuki on turvattava, Östman korosti pitämässään ryhmäpuheessaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion menoista ja alueiden talouden eriytyminen on vakava haaste.
– Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja sopeutustoimia, jotta kustannusten kasvu saadaan hallintaan ja peruspalvelut pysyvät laadukkaina koko maassa.

Turvallisuustilanteen kiristyminen näkyy vahvasti budjetissa. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kuuden miljardin euron tilausvaltuudet, ja huoltovarmuutta vahvistetaan kotimaisen maatalouden tukemisella.
– Hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja rajaturvallisuus edellyttävät jatkuvaa varautumista.

Kasvun ja työllisyyden osalta budjetti tukee investointeja, yrittäjyyttä ja työntekoa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan muun muassa rekrytointituen, työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön avulla.

Puheensa lopuksi Östman korosti vastuullisen talouspolitiikan merkitystä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
– Vastuullinen talouspolitiikka on perusta sille, millaisen Suomen jätämme lapsillemme.

Hän muistutti, että syksyllä yhdessä sovittu velkajarru osoittaa laajaa yhteistä huolta Suomen talouden suunnasta.
– Olemme sitoutuneet julkisen velan taittamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Tämä on tärkeä viesti siitä, että yhteinen päämäärämme on palauttaa Suomen talous terveelle ja kestävälle pohjalle.

***Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026
KD:n ryhmäpuheenvuoro 15.12.2025 eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Takana on pitkä ja työntäyteinen syksy. Haastavissa talouden olosuhteissa hallitusta ovat kantaneet yhteiset tavoitteet, selkeä päämäärä ja kyky tehdä vaikeitakin päätöksiä.

Ensi vuoden budjetissa korostuvat vastuullisuus, vakaus ja uudistuminen. Jatkamme määrätietoisesti kurssilla, jonka tavoitteena on kääntää valtion velkakierre laskuun ja turvata kestävä tulevaisuus.

Korjaamme yhä aiempien hallitusten tekemiä velkavetoisia ratkaisuja. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti osoittaa, että osa koronakriisiin vedoten tehdyistä lisämenoista jäi pysyviksi rakenteiksi, eivätkä kaikki edes liittyneet välttämättömään kriisinhoitoon.

Kristillisdemokraateille on keskeistä, että taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisesti. Perheiden arki ja heikoimmassa asemassa olevien tuki on turvattava. Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan säilyttämällä kotihoidon tuki, korottamalla lapsilisiä ja kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa. Verotusta kevennetään, erityisesti työtulovähennyksen lapsikorotuksen merkittävällä nostolla. Koulutukseen ja oppimisen tukeen kohdennetaan lisäresursseja. Näillä toimilla luodaan vakaammat edellytykset lasten hyvinvoinnille ja perheiden arjen sujuvuudelle. Odotamme edelleen väestöpoliittisen selonteon tuomista eduskuntaan, jotta voimme käydä laajemman keskustelun lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta.

Kristilliset opistot ja järjestöt tekevät korvaamatonta työtä erityisesti niiden ihmisten parissa, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Näiden toimijoiden rahoituksen turvaaminen vahvistaa osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee yhteiskunnan eheyttä.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion menoista. Valiokunnan esiin nostama alueiden talouden eriytyminen on vakava haaste. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja sopeutustoimia, jotta kustannusten kasvu saadaan hallintaan ja peruspalvelut pysyvät laadukkaina ja saavutettavina koko maassa.

Hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja rajaturvallisuus edellyttävät jatkuvaa varautumista. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan 6 miljardin euron tilausvaltuudet. Tällä vahvistamme puolustuskykyä, viemme puolustusmenot kohti Nato-tasoa ja samalla tuemme suomalaista teollisuutta, työllisyyttä ja vientiä. Huoltovarmuuden ja ruokaturvan osalta panostamme kotimaisen maatalouden kestävyyteen ja tuotantopanosten saatavuuteen.

Budjetti tukee kasvua, investointeja ja yrittäjyyttä. Työn verotusta kevennetään, mikä vahvistaa ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Yrittäjyyttä tuetaan, jotta Suomi säilyy houkuttelevana investointikohteena.

Lisäksi panostamme infrastruktuuriin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, joilla luodaan edellytyksiä uusille työpaikoille ja vahvistetaan vientiä.

Suomalaisessa kone- ja meriteollisuudessa tilauskannat ovat kasvaneet, meriteollisuuden tilauskirjat vahvistuneet uusien laivahankkeiden myötä ja konepajateollisuus hyötyy sekä kotimaisista että kansainvälisistä tilauksista.

Työllisyyspolitiikassa on erityisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät nuoret putoa yhteiskunnan rattaista. Ensi vuonna käyttöön tuleva 18–29-vuotiaiden rekrytointituki, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat keskeisiä keinoja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Osaamistason nostamiseksi hallitus osoittaa lisärahoitusta uusiin korkeakoulujen aloituspaikkoihin.

Arvoisa puhemies,

Vastuullinen talouspolitiikka on perusta sille, millaisen Suomen jätämme lapsillemme.

Vaikka oppositiosta ei ole tullut paljon kiitosta vaikeista mutta välttämättömistä päätöksistä, syksyllä yhdessä sovittu velkajarru – vasemmistoa lukuun ottamatta – osoittaa, että huoli talouden tilanteesta on laajasti jaettu. Olemme sitoutuneet julkisen velan taittamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Tämä on tärkeä viesti siitä, että yhteinen päämäärämme on palauttaa Suomen talous terveelle ja kestävälle pohjalle.