Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tarkasteli hallituskauden viimeisiä vuosia vakavana mutta toiveikkaana ajanjaksona.

Puheessan KD:n puoluehallitukselle Essayah painotti, että Kristillisdemokraatit tunnistavat taloustilanteen vakavuuden, mutta torjuvat opposition yksinkertaistavat syytökset. EU:n alijäämämenettely ei hänen mukaansa ole seurausta nykyhallituksen politiikasta vaan pitkään jatkuneesta talouden alakulosta. Hän kiteytti hallituksen linjan sanomalla, että “ilman hallituksen uskottavaa talouspolitiikkaa olisimme päätyneet ‘tarkkikselle’ jo vuosia aikaisemmin”. Opposition vaihtoehdot hän kuvasi puutteellisiksi ja vastuuttomiksi.

Vaikka työttömyysaste on korkea, Essayah muistutti, ettei kokonaiskuva ole yksiselitteisen synkkä. Työllisten määrä on kasvanut ja ennusteet lupaavat käännettä parempaan. “Synkkyyteen ei silti kannata vajota,” hän totesi ja korosti työn merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan perustana. Kristillisdemokraattien linja on hänen mukaansa selkeä: “KD:n linja on työn ja yrittämisen linja.” Konkreettisina toimina hän nosti esiin nuorten työllistymissetelin sekä mahdollisuuden opiskella avoimessa korkeakoulussa työttömyysturvalla.

Essayah torjui väitteet hyvinvoinnista leikkaamisesta luettelemalla toimia, joilla turvaa on vahvistettu: eläkkeisiin ei ole kajottu, omaishoitajien asemaa on parannettu ja lasten, nuorten sekä ikäihmisten palveluihin on panostettu. Hyvinvointialueiden tilanteesta hän totesi, että suunta on oikea, vaikka haasteita riittää. Tärkeänä arvokysymyksenä hän nosti esiin ihmisarvon: “Meidän on yhteiskuntana turvattava jokaisen ihmisarvoinen kohtelu läpi elämän aina luonnolliseen kuolemaan asti.”

Koulutuspolitiikassa Essayah painotti osaamistakuuta, perusopetuksen vahvistamista ja uskonnon opetuksen merkitystä. Hänen mukaansa polarisoituneessa maailmassa tarvitaan enemmän ymmärrystä, ei vähemmän. “Tänä aikana uskonnonlukutaitoa tarvitaan enemmän, ei vähemmän,” hän sanoi ja puolusti oman uskonnon opetusta sekä koulun perinteitä. Samassa yhteydessä hän toi esiin huolen lasten ja nuorten somenkäytöstä ja korosti periaatetta “rajot ja rakkaus”.

Essayah kuvasi maatalouden investointien kasvua ja nuorten viljelijöiden määrän lisääntymistä merkkeinä tulevaisuuden uskosta. Ruokaturvasta hän totesi Suomen olevan maailman kärkeä ja painotti, ettei maatalouteen ole kohdistettu leikkauksia vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Myös biokaasuun liittyvä pitkän aikavälin työ sai tunnustuksen konkreettisena esimerkkinä kärsivällisestä politiikasta.

Ympäristö- ja metsäpolitiikassa Essayah vaati tietopohjaista realismia. Ilmastotavoitteista on voitava keskustella, jos lähtötiedot muuttuvat. Hänen mukaansa “tärkeää on nähdä metsä puilta – tavoitteena tulee olla ilmaston, ei ilmastolain, suojelu.” Hän varoitti metsäteollisuuden alasajosta ja korosti metsien taloudellista, alueellista ja turvallisuuspoliittista merkitystä. Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseksi.

EU:n on Essayah´n mukaan uudistuttava purkamalla liiallista sääntelyä ja vahvistamalla kilpailukykyä. Erityisen kriittisesti hän suhtautui ennallistamisasetuksen kustannuksiin ja totesi, että “tuhlaamisen tie se kyllä on”, ellei sääntelyä yksinkertaisteta.

Ulkopolitiikassa Essayah korosti Suomen sitoutumista sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään, Ukrainan tukemiseen ja Euroopan turvallisuuteen. Hän nosti esiin myös Iranin ihmisoikeustilanteen ja kritisoi kansainvälistä hiljaisuutta. Ukrainan osalta hän oli selkeä: “Euroopan tuki Ukrainalle on tukea koko Euroopan turvallisuudelle.”

Puheensa lopuksi Essayah käänsi katseen puolueen tulevaisuuteen. Kristillisdemokraattien ohjelmatyö jatkuu, ja tavoitteena on ratkaisukeskeinen politiikka myös seuraavalla kaudella. Hän muistutti, että puolue oli valmis kantamaan vastuuta vaikealla hetkellä – ja on sitä edelleen. Työ jatkuu yhdessä, sillä “tähän työhön tarvitsemme jokaista mukaan.”

***
Puolueen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah
Katsaus KD:n puoluehallitukselle 31.1.2026 Helsinki

Olemme istuneet hallituksessa pian kolme vuotta. Nämä vuodet ovat olleet monella tavalla tuulisia, sillä niin kotimaassa kuin maailmalla on tapahtunut ja tapahtuu tälläkin hetkellä valtavan paljon.

Tässä vaiheessa hallituskautta voidaan hyvällä syyllä sekä katsoa kaikkea jo tehtyä että nostaa esille vielä loppukauden aikana toteutettavia ja työn alla olevia linjauksia. Samalla epävakaa maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa myös Suomeen. Ja vaalittomasta vuodesta huolimatta katsetta on suunnattava jatkuvasti myös tuleviin eduskuntavaaleihin.

***

Kristillisdemokraatteina ymmärrämme talous-, työllisyys- ja yleisen maailmantilanteen vakavuuden ja vaikeuden ja teemme työtä hartiavoimin sen eteen, että taloutemme kasvu voimistuu ja työttömyys kääntyy laskuun.

Taannoinen alijäämämenettelyyn päätyminen on seurausta pitkään jatkuneesta talouden alakulosta. Oppositio on joko poliittisten irtopisteiden perässä tai täysin kyvytön ymmärtämään taloutemme isoa kuvaa väittäessään, että EU:n tarkkailuluokalle päätyminen johtuu nykyisestä hallituksesta. Ilman hallituksen uskottavaa talouspolitiikkaa olisimme päätyneet “tarkkikselle” jo vuosia aikaisemmin. Opposition vaihtoehdot ja ratkaisut ovat olleet olemattomia, ja keskittyminen onkin mennyt suunsoittoon, uhkakuvien maalailuun sekä sisäisten ongelmien ratkomiseen ja mutapainiin. Ovatko nämä tahot todella sellaisia, joiden käsiin Suomen johtamisen uskaltaisi jättää?

***

Hallituksessa jatkamme päättäväisesti työtä työllisyyden vahvistamiseksi. Työn ja toimeliaisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme ylläpitää hyvinvointipalveluitamme. Suhtaudumme vakavasti uusimpiin lukuihin Suomen heikosta työttömyysasteesta, joka on seurausta erityisesti haastavasta ja vaikeasti hallittavissa olevasta suhdannetilanteesta sekä työvoiman määrän kasvusta. Synkkyyteen ei silti kannata vajota: työ- ja elinkeinoministeriö on ennustanut, että työttömyys kääntyy laskuun tämän vuoden aikana ja lasku kiihtyy ensi vuonna.

Työttömyysastetta tuijotettaessa helposti unohdamme, että työllisten määrä on itse asiassa kasvanut vuodessa hieman. Käännettä myönteiseen siis tapahtuu ja eri alueilla tilanne vaihtelee. Esimerkiksi Satakunnassa työllisyys on ollut selvässä nousussa ja korkeimmat työllisyysasteet ovat Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Samalla hallitusta syyttävälle oppositiolle on syytä muistuttaa, että esimerkiksi Vihreiden ja Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetit lisäisivät entisestään työttömien määrää ja vähentäisivät työnteon kannattavuutta. SDP:n talous- ja työllisyyslinjaa joudutaan sen sijaan yhä edelleen odottamaan. Paljon puhuvaa on se, että siinä missä aiemmin historiassa poliittinen vasemmisto ja työväenliike vaati työtä – nyt vaatimuslistan kärjessä ovat sosiaalituet.

KD:n linja sen sijaan on työn ja yrittämisen linja, jossa ihmisillä on mahdollisuus ansaita oma elantonsa ja toimeliaisuuteen kannustetaan.

Työllisyystilanne edellyttää laajasti toimenpiteitä ja siihen hallituksella on valmius. Nyt alkuvuoden aikana käyttöön otetaan uusi nuorten työllistymisseteli, johon on kohdennettu 30 miljoonan euron määräraha. Setelillä kannustetaan palkkaamaan nuoria ja avaamaan ovia työelämään. Tukea kohdennetaan nuorille, joille ei ole kertynyt työhistoriaa tai koulutusta. Samoin hallitus myös mahdollistaa työttömyysturvalla opiskelun avoimessa korkeakoulussa.

***

Haastavassa taloustilanteessa on haettu ratkaisuja, joilla pienenevää pottia kohdistetaan entistä oikeudenmukaisemmin, tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin. Suomen johtavana perhepuolueena olemme varmistaneet, että lapsiperheiden asemaan ja toimeentuloon on panostettu.

Opposition väitteistä huolimatta heikoimmista huolehtimista ei ole unohdettu. Eläkkeistä ei ole leikattu, omaishoitajien palkkiota korotettu, nuorten huumekuolemien ehkäisyyn on kohdennettu 10,9 M€, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutettu, turvakotien rahoitusta lisätty ja ruoka-aputoiminnan rahoitus vakinaistettu.

Hyvinvointialueiden rahoitusta on nostettu miljardeilla ja samalla edellisen hallituksen uudistuksen valuvikoja on saatu korjata. Työ hyvinvointialueiden kanssa ja toimesta tuottaa myös tulosta. Ennakkotietojen mukaan alueiden viime vuoden tilinpäätökset ovat noin 600 miljoonaa euroa ylijäämäiset. Alueiden väliset erot ovat toki edelleen suuria, mutta suunta on kiistatta oikea.

Syksyllä alkanut yli 65-vuotiaita koskeva valinnanvapauskokeilu on ollut suosittu ja kokeilun käyttäjiä on jo yli 20 000. Haluamme ihmiset jonoista hoitoon ja siinä työssä ovat kaikki toimijat, julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin, avuksi. Myös hoidon jatkuvuutta turvaavien omalääkäri- ja omahoitajamallien kehittäminen jatkuu.

Viime aikoina olemme lukeneet hoivakodeissa tapahtuneista järkyttävistä kuolemista. Tapaukset on tutkittava tarkasti ja väärinkäytösten seurausten oltava tuntuvia. Meidän on yhteiskuntana turvattava jokaisen ihmisarvoinen kohtelu läpi elämän aina luonnolliseen kuolemaan asti.

Mediassa on lisäksi ollut esillä tapauksia, joissa ikääntyneitä pariskuntia on erotettu toisistaan toisen heistä tarvitessa ympärivuorokautista hoivaa. Muistutan, että avio- ja avopuolisoilla on lakisääteinen oikeus asua yhdessä myös silloin, kun heidän palveluntarpeensa ovat erilaiset. Työskentelemme yhdessä yli 60 aluevaltuutettumme kanssa Suomen jokaisella hyvinvointialueella sen puolesta, että tämä oikeus myös käytännössä toteutuu.

***

Hallitus panostaa merkittävästi myös koulutukseen tämän vuoden budjetissa. Perusopetuksen rahoitusta vahvistetaan ja oppimisen tukea on uudistettu, samoin kristillisten koulujen kotikuntakorvaus on nostettu 100 prosenttiin.

KD:n koulutuspoliittisen ohjelman mukaisesti hallitus toteuttaa osaamistakuun. Vähimmäisosaamistason määrittelyllä haluamme varmistaa, että kukaan ei putoa opetuksesta ja kaikilla on riittävät taidot jatko-opintoja ja työelämää varten.

Opintotuen uudistus edistyy Mika Poutalan valmistelemana ja on määrä tuoda eduskuntaan syksyllä ja, kuten kaikissa uudistuksissa, joihin KD kädenjälkensä painaa, tällä halutaan vahvistaa perheellisten asemaa.

Uskonnon opetus herätti loppuvuodesta vilkasta keskustelua. KD kannattaa oman uskonnon opetusta, josta ei tulla tällä hallituskaudella luopumaan. Tänä aikana uskonnonlukutaitoa tarvitaan enemmän, ei vähemmän. Oman uskonnon osaaminen on avain muiden uskontojen tuntemiseen samalla tavalla kuin oman äidinkielen osaaminen luo pohjan muiden kielten osaamiselle. Tällaisena polarisaation ja konfliktien aikana tarvitsemme yhä enemmän uskontojen ymmärtämistä, eikä uskonnollisia teemoja tule kouluissa pelätä – oli sitten kyse uskonnon opetuksesta, Suvivirrestä tai koulun joulujuhlasta.

KD kannattaa rajoja ja rakkautta myös lasten ja nuorten somenkäyttöön. Hallitus on puuttunut tähän jo aikaisemmin koulupäivien suhteen, kun mobiililaitteiden käyttöä on rajoitettu oppitunneilla. ja hallitus selvittää myös sosiaalisen median kieltämistä alle 15-vuotiailta.

Rajojen ja rakkauden lisäksi tarvitsemme myös lisää liikettä tähän maahan. Eduskuntapuolueet ovat hyväksyneet yhteisen tavoitteen nostaa suomalaisten toimintakykyä 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. On hienoa, että Suomi on ensimmäinen maa, joka asettaa itselleen tällaisen tavoitteen. Tällä hallituskaudella on jo tehty historiallisen paljon toimia liikkeen lisäämiseksi, josta voimme liikuntaministeripuolueena olla ylpeitä. Olemme panostaneet Suomi liikkeelle -ohjelmaan, joka sisältää 35 toimenpidettä eri ikäisten liikuttamiseksi vauvoista vaareihin.

***

Maa- ja metsätaloussektorin suunnalta kuuluu myös paljon hyviä ja positiivisia viestejä. Viime vuonna maatalouden tuotantorakennusten rakennusinvestoinnit lähtivät kasvuun. Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2025 nuoren viljelijän aloitustuen sai 356 uutta maatalousyrittäjää ja 7 porotalouden elinkeinonharjoittajaa. Jokainen nuori yrittäjä on uusi ruokaturvan tulevaisuuden tekijä.

Vuoden 2024 tutkimuksen mukaan Suomi on ruokaturvalla mitattuna maailman ykkönen. Tämä hallitus on ymmärtänyt ruuan tuotannon merkityksen, eikä ruokaa tuottavaan maatalouteen ole vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kohdistettu leikkauksia.

Kansallinen ruokastrategia ja ruoka-alan kasvuohjelma, hankinta- sekä kilpailu- ja elintarvikemarkkinalain uudistukset ovat konkreettisia keinoja vastata maatalouden ja ruoka-alan kannattavuuden sekä kestävyyden kysymyksiin.

***

Toisinaan poliittisten tavoitteiden saavuttaminen vie aikaa. Kymmenen vuotta sitten kristillisdemokraattien puoluevaltuusto totesi, että ympäristöystävällisessä ja kotimaisessa biokaasussa on satojen miljoonien eurojen käyttämätön potentiaali. Valtuusto peräänkuulutti biokaasun tuotannon ja käytön lisäämiseksi muutoksia lainsäädäntöön. Vihdoin kaksi viikkoa sitten hallitus hyväksyi esittämämme muutoksen, jolla mahdollistetaan tuen myöntäminen biokaasutuotannon investointiin, josta tuotetusta energiasta enintään puolet myydään markkinoille. Biokaasun tuotanto hyödyttää sekä maataloutta että edistää päästöjen vähentämisen tavoitetta.

***

Olemme lupaustemme mukaisesti ottaneet vakavasti kansalaisten kasvaneet huolet, jotka liittyvät kasvaneisiin susikantoihin. Suden kestävällä kannanhoidollisella kiintiömetsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti sekä varmistaa, että susikanta pysyy suotuisalla suojelutasolla, elinvoimaisena ja osana Suomen luontoa.

***

Suomen metsät ovat olleet taas alkuvuodesta hyvin paljon esillä, etupäässä hiilinielujen näkökulmasta.

Selvää on, että päättäessään Suomen hiilineutraaliudesta 2035, edellinen hallitus nojasi sen aikaisiin käsityksiin maankäyttösektorin hiilinielusta. Nämä tiedot eivät enää pidä paikkansa. Keskustelu ilmastolaista ja Suomen hiilineutraaliudesta tulee jatkumaan hallituskauden loppuajan ja myös seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Tietopohjainen päätöksenteko tarkoittaa myös sitä, että jos tietopohja muuttuu rajusti, on myös tavoitteista voitava keskustella. Maankäyttösektorin nielujen heikkeneminen on vienyt ilmastokeskustelua hakoteille: välillä tuntuu, ettei kukaan enää edes muista, että ilmastonmuutos jotenkin liittyi fossiilisiin polttoaineisiin. Tärkeää on nähdä metsä puilta – tavoitteena tulee olla ilmaston, ei ilmastolain, suojelu.

Metsäteollisuuden alasajo poliittisella päätöksellä tässä taloustilanteessa olisi kaikkea muuta kuin vastuullista Suomen asioiden hoitoa – unohtamatta metsäsektorin alueellista ja turvallisuuspoliittista merkitystä.

Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseksi. Metsälain ja kestävän metsänhoidon asetuksen päivitys vaikuttavat laajasti: uuden metsän perustamista tullaan valvomaan nykyistä tarkemmin ja harvennusvoimakkuuksiin puututaan. Maltillistenkin muutosten vaikutukset ovat merkittäviä, koska ne kohdistuvat valtavaan pinta-alaan vuosittain.

Tällä hallituskaudella metsien suojelu etenee enemmän kuin vuosikausiin. Vanhojen luonnontilaisten metsien kriteerien määrittelyn myötä suojeluun menee arviolta 90 000 hehtaaria valtion maita sekä lisäksi yksityismaita. Vapaehtoisen metsiensuojelun METSO-ohjelman jatkamisesta tehdään päätös valtioneuvoston istunnossa aivan pian.

***

Hyvät puoluehallituksen jäsenet,

Eurooppa on uuden edessä. Rauhan ylläpitämiseksi perustettu valtioiden yhteisö on muodostunut sääntelyn suurvallaksi. Nyt se kohtaa maailman, jossa sääntöpohjainen järjestelmä haastetaan, eikä länsi tarkoita enää samaa kuin ennen. Itsestäänselvyyksiä ei enää ole.

Euroopan unionin on pystyttävä uudistamaan toimintatapojaan. En tarkoita sillä yksimielisyysvaateesta luopumista ja jäsenmaiden vallan vähentämistä, vaan ennen kaikkea sääntelyn purkamista ja sitä kautta kilpailukyvyn vahvistamista. Uuden komission aikana yksinkertaistamispaketteja onkin tiputeltu tasaiseen tahtiin, mutta kunnianhimon tasoa on nostettava vielä reippaasti.

Neuvottelemme parhaillaan seuraavaa monivuotista rahoituskehystä eli EU:n budjettia. Komissio esittää budjetin tasoksi 2000 miljardia, mikä Suomen kaltaisen nettomaksajamaan näkökulmasta on aivan kestämätöntä. Sen lisäksi EU:n liiallisesta sääntelystä yrityksille aiheutuva kustannustaakka on kestämätöntä. Elämme aikaa, jolloin kaikki liikenevät eurot pitäisi mobilisoida tuottaviin investointeihin. Sen sijaan monet yritykset joutuvat lohkaisemaan huomattavia summia alati lisääntyvän EU-lainsäädännön täyttämiseen. Se syö terää eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyltä.

Toiseksi sääntelyssä pitäisi aiempaa paremmin huomioida jäsenmaiden taloudellinen kantokyky ja lainsäädännön kerrannaisvaikutukset. Suomi ei ole ainoa maa, joka kamppailee julkisen talouden haasteiden ja heikkenevän huoltosuhteen kanssa. Siksi EU-lainsäädännön toimeenpanokustannuksiin on saatava rotia.

Kauhuesimerkki tästä on ennallistamisasetus, jonka toimeenpanokustannusten komissio on arvioinut yksistään Suomen osalta olevan yli 900 miljoonaa euroa vuodessa aina vuoteen 2050 saakka. Luonnosta huolehtiminen on tärkeää. Pelkään kuitenkin pahoin, etteivät nuo eurot asetuksen ohjaamalla tavalla käytettynä tuota tavoiteltua luontohyötyä. Tuhlaamisen tie se kyllä on. Hallitus ajaa siksi ennallistamisasetuksen yksinkertaistamista, luontoarvoista tinkimättä.

***

Ulkopolitiikan talvea ovat värittäneet lukuisat muutkin kysymykset. Iranissa kansa on vaatinut vapautta, demokratiaa ja muita perusoikeuksia vuosikymmenten sorron jälkeen. Tähän Iranin islamistinen hallinto on vastannut väkivaltaisin sortotoimin rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. Iranin hallinnon epäillään tappaneen viime viikkoina ainakin 3 000, mutta joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 30 000 kansalaista.

Iranin hallinnon harjoittamasta sorrosta on vuosien ajan oltu ja ollaan edelleen yllättävän hiljaa Suomessakin. Esimerkiksi viimeisen kahden vuoden ajan Israelia kovin sanoin kritisoineiden ja syyllistäneiden tahojen hiljaisuus on ollut korvia huumaavaa, kuten eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Peter Östman taannoin kannanotossaan huomautti.

EU on reagoinut Iranin hallinnon sortotoimiin asettamalla EU-maiden ulkoministerien päätöksellä Iranin vallankumouskaartin EU:n terroristijärjestöjen listalle. Tämä jo pitkään vaadittu toimenpide on oikea, mutta vaikuttaminen Iranin kansan oikeuksien ja vapauden toteutumiseksi on jatkuttava.

Grönlannista näytti hetkeksi tulevan arktisen alueen suurvaltapolitiikan pelikenttä. Presidentti Trump näki Grönlannin hallitsemisen arktisen alueen turvallisuustekijänä ja uhkasi tulleilla, mikäli ei saa Grönlantia hallintaansa. Suomen linja on selkeä: Grönlanti on osa Tanskaa ja Pohjoismaita, ja Suomi tukee Tanskaa ja Grönlantia suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden pohjalta.

Viime viikolla saavutettu sopimus ei tarkoita mitään dramaattista tai uutta Suomen näkökulmasta. Tilanteen eskaloituminen vältettiin, vaikka loppuun käsitelty kysymys ei vielä olekaan. Arktisella alueella sopimus voi tarkoittaa lisääntyvää harjoitustoimintaa, laajempaa läsnäoloa ja pitkän aikavälin strategista varautumista arktisen alueen merkityksen kasvuun. Arktisen turvallisuuden vahvistaminen on prioriteetti Natolle ja myös Suomi on ollut siinä aktiivinen.

Suomelle tärkeää on pitää kiinni monenkeskisestä, sääntöperustaisesta kansainvälisen yhteistyön järjestelmästä. Meidän on voitava luottaa siihen, ettei länsimaisessa demokratiassa valloiteta alueita sotilaallisin keinoin, sekä siihen, että jokainen NATO-maa on yhteisen liittoumamme puolella, eivätkä missään tilanteessa hyökkää toistensa kimppuun. Grönlantia koskeva keskustelu ravisteli näitä fundamentteja, mutta ainakin toistaiseksi järki näyttäisi voittavan.

Ukrainan rauhan tavoittaminen on edelleen Suomen ulkopolitiikan tärkein tavoite. Suomi tulee jatkamaan Ukrainan tukemista sekä merkittävillä taloudellisilla panostuksilla että edistämällä rauhanprosessia. Valitettavasti Venäjän imperialistiset pyrkimykset eivät pääty Ukrainaan, vaan sen tavoitteena on laajentuminen Ukrainan jälkeenkin. Tulevat rauhanehdot määrittävät siksi Suomen turvallisuuden lähtökohtia vuosikymmeniksi. Euroopan tuki Ukrainalle on tukea koko Euroopan turvallisuudelle.

Sekä Ukrainan että Lähi-idän tilanne näkyy EU:ssa. Lähi-idässä rauhan eteneminen ja viimeisenkin israelilaisen panttivangin jäännösten palauttaminen Israeliin antavat orastavaa toivoa sille, että myös sota Ukrainassa saataisiin päättymään. Rauhan ehtojen tulee olla oikeudenmukaisia. Raa’alla hyökkäyssodalla ei saisi saavuttaa mitään positiivista – oli kyse sitten Venäjästä tai Hamasista.

Hallitus tulee antamaan ajankohtaisselonteon kaiken tämän ulkopolitiikan kuohunnan ja muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi. Kyse ei ole uudesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, vaan selontekoa päivitetään tarvittavin osin. Selonteon päivityksessä tullaan kuvaamaan globaalin geopoliittisen tilanteen muutosten vaikutuksia Suomelle. Päivitystyö on aloitettu ulkoministeriössä yhdessä muiden relevanttien ministeriöiden kanssa. Ajankohtaisselonteon myötä mahdollistetaan asian laajempi käsittely täysistunnossa ja valiokunnissa.

***

Kuten voimme lopuksi huomata, paljon on tapahtunut ja paljon on tehty, mutta paljon on vielä työn alla. Sama pätee myös puolueeseemme. Viime vuoden loppupuolella hyväksyimme perhe- ja senioripoliittiset ohjelmat ja nyt on vuorossa maahanmuuttopoliittinen ja yksin asuvien ohjelma.

Ohjelmamme ovat ennen kaikkea ratkaisukeskeisiä, sillä esitämme kaikissa ohjelmissa tukun toimenpiteitä, joilla ratkaistaan yhteiskuntamme haasteita. Olemme aiemmin esittäneet muun muassa perheverotuksen käyttöönottoa ja mahdollisuutta siirtää vanhempainrahapäiviä isovanhemmille.

Nyt esitämme muun muassa työasuntovähennyksen yhdenvertaistamista yksinasuvien kohdalla, puuttumista ulkomaisille opiskelijoille suunnattuun harhaanjohtavaan markkinointiin sekä kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamista.

Tällä kaudella aloitettu suunnanmuutos ja työ Suomen pelastamiseksi jatkuu tulevalla kaudella. KD oli keväällä 2023 valmis vastuunkantoon vaikealla hetkellä ja mikään ei ole tuosta muuttunut. Tätä työtä meidät on kutsuttu tekemään ja sitä haluamme myös jatkaa.

Teemme työtä tulevia eduskuntavaaleja varten, jotta voimme varmistaa kristillisdemokraattisen äänen kuulumisen kotimaan päätöksenteossa tämänkin kauden jälkeen. KD:n kestävät arvot ja periaatteet sekä niistä kumpuava vakaa poliittinen linja tuo turvaa erityisesti epävarmoina ja haastavina aikoina. Tällaiselle politiikalle on tarvetta ja tilausta nyt ja tulevaisuudessa.

Tähän työhön tarvitsemme jokaista mukaan. Siksi onkin niin tärkeää, että meistä aivan jokainen kantaa kortensa yhteiseen kekoon – tapahtuu se sitten piirin puheenjohtajana, paikallisena luottamustoimijana, eduskuntavaaliehdokkaana tai kenttäaktiivina.

Tehtävää siis riittää, mutta sitä emme kavahda. Päinvastoin: siksi olemme tällä paikalla.