Kansanedustaja Sari Tanus totesi, että valtioneuvoston kansallinen energia- ja ilmastostrategia korostaa pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta, investointeja ja varautumista.
– Energiapolitiikan elämän ja kuoleman kysymys on, olemmeko tehneet kaiken voitavamme varautumisessa. Energiaturvallisuus ja huoltovarmuus sekä puolustuskykymme ovat saman kolikon kaksi puolta. Tasapainoinen energiapolitiikka tukee sekä turvallisuutta että kilpailukykyä, Tanus muistutti pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.

– Energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisuissa ei ole kyse vain ilmastotavoitteista, vaan samalla on turvattava pitkän aikavälin kilpailukyky, energiajärjestelmän toimintavarmuus sekä ihmisten perustarpeisiin vastaavan alkutuotannon ja biotalouden kehitys sekä terveysturvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tanus painotti kohtuuhintaisen sähkön turvaamista.
– Tarvitaan toimia, joilla turvataan kohtuuhintainen sähkö niin kotitalouksille kuin yrityksille, etenkin kun sähköntarve jatkuvasti kasvaa.

Tanus muistutti, että globaali ilmastopolitiikka on synnyttänyt uusia teollisuuden aloja, joiden arvoketjut tuovat kansantalouksiin merkittävää lisäarvoa.
–  On tärkeää, että Suomi panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Aktiivisella teollisuuspolitiikalla voimme edelleen vahvistaa kilpailukykyämme ja kasvattaa vientiä.

– Kansainvälisen ilmastohyödyn eli hiilikädenjäljen kasvattaminen tulee asettaa Suomen ilmastopolitiikan tavoitteeksi päästöjen vähentämisen ohella. Etusija tulisi antaa toimille, jotka auttavat tuottamaan maailmalle uusia kilpailukykyisiä ratkaisuja ja joiden mahdollisuudet maailmanlaajuisesti ovat erityisen suuria.

*** Lue koko puheenvuoro:

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta
KD:n ryhmäpuheenvuoro kansanedustaja Sari Tanus 17.2.2026

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta on Orpon hallituksen tärkein energia- ja ilmastopoliittinen asiakirja. Se vaikuttaa oleellisesti koko Suomen tulevaisuuteen. Strategia korostaa muun muassa pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta, investointeja ja varautumista.

Tämän hetken energiapolitiikan kolme tärkeintä kysymystä ovat: resilienssi, resilienssi ja resilienssi. Olemme sivilisaationa tehneet itsestämme täysin riippuvaisia sähkö- ja tietoliikenneverkon toimivuudesta.

Ukrainasta näemme, että hyökkäyssota on sotaa energiainfrastruktuuria vastaan. Kaupungin autioittamiseen ei tarvita massapommituksia tai strategisia ydinaseita, vaan kyberisku ja muutama halpa drooni. Tai ehkä pelkkä ohjelmointivirhe. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan energiaverkkoja vastaan tehdyt kyberiskut ovat globaalisti kolminkertaistuneet neljässä vuodessa. Myös muuttuva ilmasto lisää paineita energiaverkoille.

Energiapolitiikan elämän ja kuoleman kysymys on, olemmeko tehneet kaiken voitavamme varautumisessa? Energiaturvallisuus ja huoltovarmuus ja puolustuskykymme ovat saman kolikon kaksi puolta. Tasapainoinen energiapolitiikka tukee sekä turvallisuutta että kilpailukykyä.

Lenkkeillessä Töölönlahden ympäri törmää Linnunlaulun luona seisovaan muistomerkkiin, häpeäpaaluksikin nimettyyn paasiin. Siihen on kaiverrettu ydinvoiman puolesta äänestäneiden silloisten kansanedustajien nimet. Taitaa siinä olla myös kovasti arvostamamme kansanedustaja Ben Zyskowiczin nimi… Olisikohan jo aika poistaa tämä suomalaista demokratiaa halventava muistomerkki?  Varsinkin kun ymmärtääksemme myös vihreät ovat kääntyneet kannattamaan ydinvoiman rakentamista juuri sen ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Tämä esimerkki kuvaa hyvin sitä ongelmaa, joka energia- ja ilmastokysymyksiä vaivaa. Ei ole olemassa energiamuotoa, johon ei sisältyisi joitain ongelmia, haittoja tai riskejä. Kukaan ei halua takapihalleen tuulimyllyä, sähkötolppaa, kaivosta, alumiinisulattoa, ydinvoimalaa tai valtavaa vesiallasta. Puhdas luonto ja seesteinen maisema ovat suomalaisille luovuttamattomia asioita. Hallitus on etsinyt tasapainoa koetun haitan sekä energiaturvallisuuden ja kilpailukyvyn välillä. Prosessi on ollut vaikea, eivätkä nämä kysymykset ole helppoja tulevaisuudessakaan.

Energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisuissa ei ole kyse vain ilmastotavoitteista, vaan samalla on turvattava pitkän aikavälin kilpailukyky, energiajärjestelmän toimintavarmuus sekä ihmisten perustarpeisiin vastaavan alkutuotannon ja biotalouden kehitys sekä terveysturvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarvitaan myös toimia, joilla turvataan kohtuuhintainen sähkö niin kotitalouksille kuin yrityksille, etenkin kun sähköntarve jatkuvasti kasvaa.

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Keskeistä on teollisuuden energiasiirtymän ja investointien edistäminen. Suomi on usein nimetty EU:n mallioppilaaksi erilaisten asetusten ja säädösten noudattamisessa. Tässä maailmantilanteessa myös kansallisen edun ajaminen on kuitenkin erityisen tärkeää. Ei voi olla niin, että kilpailijamaidemme mittausmenetelmät esimerkiksi hiilipäästöjen suhteen eroavat merkittävästi omistamme.

Kristillisdemokraatit pitää hyvänä, että hallitusohjelman mukaisesti huolehditaan metsien kasvusta ja hiilinieluista pitkäjänteisesti, huomioiden vaikutusten osittain hidas realisoituminen, huolehditaan teollisuuden puun saatavuudesta eikä metsien käyttöä rajoiteta.

Globaali ilmastopolitiikka on synnyttänyt uusia teollisuuden aloja, joiden arvoketjut tuovat kansantalouksiin merkittävää lisäarvoa. On tärkeää, että Suomi panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Aktiivisella teollisuuspolitiikalla voimme edelleen vahvistaa kilpailukykyämme ja kasvattaa vientiä.

Kansainvälisen ilmastohyödyn eli hiilikädenjäljen kasvattaminen tulee asettaa Suomen ilmastopolitiikan tavoitteeksi päästöjen vähentämisen ohella. Etusija tulisi antaa toimille, jotka auttavat tuottamaan maailmalle uusia kilpailukykyisiä ratkaisuja ja joiden mahdollisuudet maailmanlaajuisesti ovat erityisen suuria.