Essayah kritisoi hallitusta ryhmäpuheessa: Lisätään surutta pysyviä kustannuksia ja ajetaan maamme talous ja työllisyys kuoppaan
Essayah kritisoi hallitusta ryhmäpuheessa: Lisätään surutta pysyviä kustannuksia ja ajetaan maamme talous ja työllisyys kuoppaan
11.2.2020 klo 14:59 Uutiset
– Työryhmien ja tiekarttojen piirtelyn aika on ohitse. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla rakennetaan 2020-luvun haasteisiin valmista Suomea, totesi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah KD:n ryhmäpuheenvuorossa valtiopäivien avajaiskeskustelussa.
Kristillisdemokraatit esittävät, että hallituksen tulisi pohtia sähköveron alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti. Uhkana on, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat asumisessa, liikenteessä ja yrittämisessä hallituksen päästövähennystalkoiden maksumieheksi.
– Päästöjen vähentäminen tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon. Uusiutuvan energian tuotantovaje uhkaa, kun meillä saman aikaisesti oikeuslaitos linjaa, että bioenergiaa tuottavia uusia sellulaitoksia ei saa rakentaa, eikä edes tuulipuistoa Kainuuseen pystyttää susien elinpiirin suojelemiseksi. Susien vai ihmistenkö ehdoilla meinataan rakentaa maakuntien tulevaisuutta Suomessa, Essayah kyseli.
Perhevapaauudistus ja vanhuspalvelulain hoitajamitoitus ovat molemmat tarpeellisia vauvapulasta kärsivässä ikääntyvässä Suomessa. KD:n mielestä on myös hyvä, ettei kotihoidontukeen kosketa.
– Mallien rahoitus tuntuu vain olevan epäselvää ja kustannusten kattaminen aiotaan kipata seuraavan hallituksen huoleksi, Essayah kritisoi.
KD peräänkuuluttaa paremman perhepolitiikan lisäksi yhteiskunnallista asennemuutosta lapsikadon pienentämiseksi.
– Puheet siitä, että lapset ovat esteenä työelämän tasa-arvon toteutumiselle tai että lapsettomuus olisi ilmastoteko pitää lopettaa. Pidetään myös isät ja äidit lakitekstissä mukana, Essayah totesi.
Kestävyysvaje suurenee syntyvyyden laskiessa ja ikäsidonnaisten menojen kasvaessa. Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa. KD esittää, että osana sosiaaliturvan uudistusta Suomessa otetaan käyttöön kielikoe, joka kannustaa parantamaan kielitaitoa osana työmarkkinavalmiuksia.
– Yksi keskeisimpiä uudistuksia, joilla voitaisiin parantaa julkisen talouden kestävyyttä, on aidosti toimiva sote-uudistus ilman poliittisia kytkykauppoja tehottomiin maakuntarakenteisiin, muistutti Essayah.
KD:n mielestä tärkeää on saada työllisyystoimet vauhtiin. Kuitenkin vaikean työmarkkinatilanteen takia hallitus aikoo tehdä hankalat päätökset vasta kesällä.
– Tämä on vaarallista ajanpeluuta, sillä hallitus on jo lisännyt pysyviä kustannuksia samoin kuin velkaa ennen kuin tuloista on tietoakaan.
Essayah´n mielestä näyttää siltä, että nykyiset hallituspuolueet ovat jo asemoituvassa seuraavan vaalikauden oppositioasemaan.
– Ensin hallitusasemassa lisätään surutta pysyviä kustannuksia ja samalla ajetaan maamme talous ja työllisyys kuoppaan. Sitten ensi kaudella oppositiossa voidaan haukkua seuraavaa hallitusta, jonka tehtäväksi jää epäkiitollinen tehtävä konkurssipesän hoitajana, Essayah ennustaa.
Lue koko puhe *****
Kansanedustaja Sari Essayah (kd)
KD ryhmäpuheenvuoro
Valtiopäivien avajaiskeskustelu 11.2.2020
Arvoisa puhemies,
Näiden valtiopäivien aikana hallitukselta odotetaan oikeita toimia, jos se aikoo saavuttaa ohjelmassaan asetetut tavoitteensa. Työryhmien ja tiekarttojen piirtelyn aika on ohitse. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla rakennetaan 2020-luvun haasteisiin valmista Suomea.
Alku ei vaikuta järin lupaavalta. Esimerkiksi hallituksen julkistama hiilineutraaliustiekartta sisältää toistaiseksi varsin niukasti konkretiaa. Sentään yksi selkeä ja hyvä päätös saatiin aikaiseksi eli teollisuuden sähköveron lasku EU-minimiin. Kristillisdemokraatit esittävät, että hallituksen tulisi samassa yhteydessä pohtia sähköveron alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti. Muutoinkin on koko ajan uhkana, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat asumisessa, liikenteessä ja yrittämisessä hallituksen päästövähennystalkoiden maksumieheksi.
Hallitus koko lailla sivuutti sen keskeisen haasteen, että energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen hiilipäästöjen vähentäminen tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon. Uusiutuvan energian tuotantovaje uhkaa, kun meillä saman aikaisesti oikeuslaitos linjaa, että bioenergiaa tuottavia uusia sellulaitoksia ei saa rakentaa eikä edes tuulipuistoa Kainuuseen pystyttää susien elinpiirin suojelemiseksi. Susien vai ihmistenkö ehdoilla meinataan rakentaa maakuntien tulevaisuutta Suomessa?
Entä sitten ratkaisut väestöpolitiikkaan? Perhevapaauudistus ja vanhuspalvelulain hoitajamitoitus ovat molemmat tarpeellisia vauvapulasta kärsivässä ikääntyvässä Suomessa. Hyvä myös, ettei kotihoidontukeen koskettu. Mallien rahoitus tuntuu vain olevan epäselvää ja kustannusten kattaminen aiotaan kipata seuraavan hallituksen huoleksi. Paremman perhepolitiikan lisäksi tarvitsemme yhteiskunnallista asennemuutosta lapsikadon pienentämiseksi. Puheet siitä, että lapset ovat esteenä työelämän tasa-arvon toteutumiselle tai että lapsettomuus olisi ilmastoteko pitää lopettaa. Pidetään myös isät ja äidit lakitekstissä mukana.
Väestöpolitiikka on talouspolitiikan kovaa ydintä, sillä kestävyysvaje suurenee syntyvyyden laskiessa ja ikäsidonnaisten menojen kasvaessa. Tarvitsemme toki työperäistä maahanmuuttoa, mutta maahan muuttaneiden työllisyysasteen kokonaisuudessaan tulee ylittää 60 prosenttia ennen kuin sillä on positiivista vaikutusta kestävyyden kannalta kuten Työpoliittinen aikakauskirja tuoreissa laskelmissaan osoittaa. Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi. Kristillisdemokraatit esittävät, että osana sosiaaliturvan uudistusta Suomessakin on otettava käyttöön kielikoe, joka kannustaa parantamaan kielitaitoa osana työmarkkinavalmiuksia.
Yksi keskeisimpiä uudistuksia, joilla voitaisiin parantaa julkisen talouden kestävyyttä, on aidosti toimiva sote-uudistus ilman poliittisia kytkykauppoja tehottomiin maakuntarakenteisiin. Kuntaliitto varoittaa, että kuntatalouden tila on tällä hetkellä erittäin vaikea. Kilpailukykysopimukseen liittyvät kustannushyödyt on syöty pois ja kustannukset kasvavat tällä hetkellä keskimääräistä nopeammin. Lukuisat kunnat joutuivat tänäkin vuonna nostamaan veroprosenttiaan, mikä entisestään heikentää talouskasvua ja pienituloisten ihmisten mahdollisuutta selvitä arjesta.
Tärkeintä olisi kuitenkin saada nyt työllisyystoimet vauhtiin. Sen sijaan pääministeri Marin ilmoitti haastattelutunnillaan, että vaikean työmarkkinatilanteen takia hallitus tekee hankalat päätökset kesän tienoilla eikä kevään kehysriihessä kuten odoteltiin. Tämä on vaarallista ajanpeluuta, sillä hallitus on jo lisännyt pysyviä kustannuksia samoin kuin velkaa ennen kuin tuloista on tietoakaan. Ei ihme, että talouspolitiikan arviointineuvosto antoi hyvin selkeäsanaisen varoituksen hallituksen talouspolitiikan suunnasta kuten lukuisat tahot jo aiemmin.
Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite ei tule välttämättä riittämään julkisen talouden tasapainottamiseen, vaan työllisyyttä pitäisi vahvistaa vielä enemmän. Edes olemassa olevia työpaikkoja ei pitäisi ottaa itsestään selvyytenä. Suomen Yrittäjien tänään julkistama pk-yritysbarometri kertoo, että seuraavan 2 vuoden aikana noin 12 prosenttia yrityksistä suunnittelee toteuttavansa omistajavaihdoksen ja seuraavan 10 vuoden aikana vajaat 40 prosenttia yrityksistä. Epäonnistunut omistajanvaihdos eläköitymisen tai yrityskaupan takia voi haaskata osaamista ja tuhansia työpaikkoja. Kristillisdemokraatit patistavat hallitusta luomaan pysyvän valtakunnallisen järjestelmän, joka turvaa yrittäjien omistajaohjauspalvelut ympäri maata.
Arvoisa puhemies,
Nykyiset hallituspuolueet tuntuvat jo asemoituvan seuraavan vaalikauden oppositioasemaan. Ensin hallitusasemassa lisätään surutta pysyviä kustannuksia ja samalla ajetaan maamme talous ja työllisyys kuoppaan. Sitten ensi kaudella oppositiossa voidaan haukkua seuraavaa hallitusta, jonka tehtäväksi jää epäkiitollinen tehtävä konkurssipesän hoitajana.
Lue seuraavaksi:
- Mika Poutala avajaiskeskustelun ryhmäpuheessa: "Uudistukset eivät ole ketään vastaan, vaan sen puolesta, että Suomi pärjää jatkossakin" 13.2.2024
- Sari Essayah vappupuheessa: "EU-maiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo ajanut maatalouspolitiikkaa ahdinkoon” 1.5.2024
- Essayah varoittaa väärin ajoitetuista sopeutustoimista – "Tärkeintä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten parantaminen" 3.2.2024