Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu kielteisesti EU:n elpymisvälineen käyttöönottoon ja sitä kautta rahoitettavaan hallituksen kestävän kasvun ohjelmaan. KD ryhmäpuheen pitäneen kansanedustaja Antero Laukkasen mukaan uuden rahoitusmekanismin käyttöönotto ei ole viisasta.

– Hallitus avaa oven uusille rahoitusmekanismeille, jotka eivät rakenna taloudellisesti kestävää ja vakaata Eurooppaa. Jos tästä ovesta käymme sisään, avautuu eteemme velan täyttämä tulevaisuus, Laukkanen totesi.

Edustaja Laukkasen mukaan pahinta elvytysvälineen käyttöönotossa on se, että sen myötä EU:ssa lopullisesti siirrytään kasvavien sisäisten tulonsiirtojen, yhteisvastuullisen velan ja EU:n verotusoikeuden aikaan. Kun elpymisvälineen kaltainen mekanismi on kerran otettu käyttöön, ei siitä helpolla luovuta.

– Vai uskooko tässä talossa kukaan, että Italian, Espanjan tai muiden maiden ongelmat loppuvat tähän, Laukkanen kysyi puheessaan.

Vaikka KD eduskuntaryhmä suhtautuu kielteisesti elpymisvälineen käyttöönottoon, näkee ryhmä, että hallituksen esittämät kestävän kasvun ohjelman painopistealueet ovat oikeansuuntaisia. Ryhmän mielestä panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat tarpeellisia. Erityisesti ryhmä kannattaa yritysten kansainvälistymisen tukemista sekä työvoiman saatavuuden parantamista.

KD painottaisi myös alueellista oikeudenmukaisuutta tässä kokonaisuudessa. Kristillisdemokraatit pitävät niin ikään työvoimapalveluiden ja sote-palveluiden kehittämistä selonteossa esitetyllä tavalla hyvinä, mutta kansalliseen päätäntä- ja budjettivaltaan kuuluvina asioina.

***
Lue koko puhe:

Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd)
KD ryhmäpuheenvuoro
VNS Suomen kestävän kehityksen ohjelmasta
1.12.2020

Arvoisa puhemies,

Hallitus avaa oven uusille rahoitusmekanismeille, jotka eivät rakenna taloudellisesti kestävää ja vakaata Eurooppaa. Jos tästä ovesta käymme sisään, avautuu eteemme velan täyttämä tulevaisuus. Tämä ei voi olla viisasta! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu kielteisesti EU:n elpymisvälineen käyttöönottoon ja siten kriittisesti myös kestävän kasvun ohjelmaan. Selonteossa todetaan, että ”Suomi osallistuu elpymisvälineen rahoitukseen pitkällä aikavälillä EU:n jäsenmaksujen kautta”. Tämä toteamus antaa kansalaisille hieman väärän kuvan. Todellisuudessa Suomi saa elpymisvälineestä reilu kolme miljardia euroa mutta joutuu rahoittamaan sitä yli kuudella ja puolella miljardilla eurolla.

Suomen kestävän kehityksen ohjelmassa kestävin osuus on suomalaisten veronmaksajien taakka. Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme maksavat tätä pakettia vielä kauan sen jälkeen, kun viimeisetkin hankkeet on toteutettu ja unohdettu. Pahinta elvytysvälineen käyttöönotossa on kuitenkin se, että sen myötä EU:ssa lopullisesti siirrytään uuteen aikaan. Kasvavien sisäisten tulonsiirtojen, yhteisvastuullisen velan ja EU:n verotusoikeuden aikaan. Kun elpymisvälineen kaltainen mekanismi on kerran otettu käyttöön ei siitä helpolla luovuta. Vai uskooko tässä talossa kukaan, että Italian, Espanjan tai muiden maiden ongelmat loppuvat tähän?

Selontekoa lukiessa ja hallituspuolueiden puheita kuunnellessa syntyy kuva, että Suomessa ei olisi tehty mitään kestävän kehityksen eteen. Todellisuus on jotain aivan muuta. Suomalaiset yritykset ovat jo nyt kärkipäässä ympäristöystävällisen teknologian kehittämisessä. Suomen ilmastopäästöt ovat laskeneet 27 prosenttia vuodesta 1990 ja 44 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan. Suomalaisten kaupunkien ilmanlaatu on puhtaimmasta päästä koko maailmassa. Suomalainen energiantuotanto ja raskas teollisuus ovat huomattavasti puhtaampaa kuin vaikka Kiinassa. Suomi on myös kärkipäässä mitä tulee teknologian ja uusien työn muotojen hyödyntämiseen. Rakennemuutos ja vihreä siirtymä on jo todellisuutta. Elämme keskellä tätä kehitystä, vaikka hallitus ei tekisi mitään.

Vaikka KD suhtautuu kriittisesti elpymisvälineeseen, näemme, että hallituksen kestävän kehityksen ohjelman mukaiset painopistealueet ovat perusteltuja. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat tarpeellisia. Erityisesti kannatamme yritysten kansainvälistymisen tukemista sekä työvoiman saatavuuden parantamista. Panostukset digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen ovat niin ikään tervetulleita. Erityisesti painotamme alueellista oikeudenmukaisuutta tässä kokonaisuudessa. KD eduskuntaryhmä kannattaa niin ikään työvoimapalveluiden ja sote-palveluiden kehittämistä selonteossa esitetyllä tavalla, mutta kansalliseen päätäntä- ja budjettivaltaan kuuluvina asioina.

Erityisesti yrityksiä koskevien investointien osalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten vaativia hankkeiden hakuprosessit ovat ja minkä kokoiset yritykset siihen pystyvät? Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät usein pienissä start-upeissa, autotallien perukoilla. EU:n ja valtion kautta tulevat varat eivät kuitenkaan sinne asti juurikaan päädy.

Selonteon mukaan ”osaamiseen ja tutkimukseen panostamalla nostetaan talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia”. Pitkäjänteistä osaamisen nostoa ei voida toteuttaa hankerahoituksella, vaan se vaatii pitkän aikavälin pysyvää rahoituksen nostoa. Miten hallitus vastaa tähän haasteeseen?

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee hallituksen selonteon kestävän kasvun ohjelmasta kokoelmana hankkeita, jotka voidaan toteuttaa. Tällä paketilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta Suomen talouteen tai kasvun tukemiseen. Kolmen miljardin lisäykset ripoteltuna sinne tänne, eivät muuta todellisuutta suuntaan tai toiseen. Suuri kysymys tässä kokonaisuudessa on kuitenkin se, että miksi tämä pitää toteuttaa EU:n elpymisvälineen kautta. Nämä panostukset olisi voitu rahoittaa muutenkin ja paljon halvemmalla!