Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on mukana energiapolitiikkaa koskevassa opposition  välikysymyksessä. KD edellyttää, että hallituksen on kyettävä kaikissa tilanteissa puolustamaan ensi sijassa kotimaamme etua ja huoltovarmuutta.

– Meidän, jotka olemme hoitaneet oman energiantuotantomme kohtuullisen hyvin, ei pidä joutua maksamaan toisten virheistä, totesi ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Peter Östman.

Kristillisdemokraattien mielestä hallitus on ollut kyvytön, keskenään riitainen ja myös haluton puolustamaan Suomelle tärkeää uusiutuvaa bioenergiaa EU-pöydissä.

***

KD:n ryhmäpuhe, kansanedustaja Peter Östman KD:n ryhmäpuheenvuoro
Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta 5.10.2022

Arvoisa puhemies,

Olemme tänä syksynä palanneet perusasioiden pariin: riittääkö kotiin lämpöä, miten varautua sähkökatkoksiin, saako kaupasta kotimaista ruokaa.

Kansalaisilla on oikeus saada tietää, mikä Suomen ja Euroopan energiapolitiikassa ja omistajaohjauksessa on mennyt metsään, kun sähkön hinta on järjetön ja lisäbudjetissa puhutaan kymmenestä miljardista. Miksi Fortumin pelastamiseen tarvitaan miljardeja yhteistä rahaa ja miksi ratkaiseviin neuvotteluihin Saksan kanssa lähdettiin virkamiesvoimin?

Euroopan energiapolitiikan riskiratkaisut, Keski-Euroopan maiden riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta ja ydinvoiman alasajo, ovat lauenneet käsiin. Itämeren pohjassa metaania ilmakehään pulppuavat kaasuputket ovat tämän muistomerkki. Tällä hetkellä näyttää, että digivihreän siirtymän nimissä riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta vaihdetaan riippuvuuteen sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, tuulen voimakkuudesta ja kiinalaisesta teknologiasta. Tämä on väärin.

Meidän, jotka olemme hoitaneet oman energiantuotantomme kohtuullisen hyvin, ei pidä joutua maksamaan toisten virheistä. KD edellyttää, että hallituksen on kyettävä kaikissa tilanteissa puolustamaan ensi sijassa kotimaamme etua ja huoltovarmuutta.

Muut EU-maat osaavat pitää puolensa ja myös tukevat kansalaisiaan ja yrityksiään. Saksa julkisti juuri kahden sadan miljardin euron tukipaketin kansalaisilleen ja yrityksille energian hintojen nousun takia. Suhteellisesti eniten energiatukia on jakanut tai luvannut jakaa EU-maista velkaisin, Kreikka. Suunta näyttää jälleen siltä, että velkaisemmat ja suuremmat EU-maat pian taas vaativat uusia energiasolidaarisuusrahastoja, jotka me sitten kiltisti maksamme. Näin ei voi olla!

Tosi paikan tullen jokainen maa on energiantuotannossa omillaan. Tässä valossa hallituksen päätös jouduttaa turpeen alasajo oli virhe.

Erityisen haavoittuvaisia energian hinnannousulle ovat maatilat. Hallituksen keväinen apupaketti tiloille oli aivan liian pieni ja tilanne vaatii uusia toimenpiteitä. Maatiloja ei saa jättää talveksi oman onnensa nojaan.

Hallituksen kärkitavoite on, että Suomi on ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoite hiilineutraaliudesta 2035 on erittäin kunnianhimoinen. Tavoite on hyvä niin kauan, kuin se mahdollistaa kansalaisten pärjäämisen arjessaan. Jos päästövähennystavoitteet eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula.

Tärkeämpi kuin vuosiluku on suunta ja se on selkeä: Suomi irtautuu fossiilisista polttoaineista. Mutta tämä ei tapahdu ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista, mikä tarkoittanee myös ydinvoiman lisärakentamista.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattien mielestä hallitus on ollut kyvytön, keskenään riitainen ja myös haluton puolustamaan Suomelle tärkeää uusiutuvaa bioenergiaa EU-pöydissä.

Vuosi 2035 on energiarakentamisen näkökulmasta jo ovella. Hallituksen on kerrottava kansalaisille, mitä lisäuhrauksia hiilineutraaliustavoite käytännössä tarkoittaa.

Globaalisti fossiilisten osuus energiantuotannosta on ollut samalla tasolla viimeiset kaksikymmentä vuotta. Energiainvestoinnit maailmalla ovat yhä pääsääntöisesti investointeja fossiilienergiaan. Hallituksen on nopeasti lisättävä kotimaista ja luotettavaa energian tarjontaa, jotta tämä talvi jää poikkeukseksi.

Kannatan edustaja Purran tekemää epäluottamuslausetta.

Kuva: Hanne Salonen, Eduskunta