Eduskunnan käsiteltäväksi tullut kansalaisaloite ns. eheytyshoitojen kriminalisoinnista on torjuttava, vaati kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen KD:n puoluevaltuuston syyskokouksessa Riihimäellä.

– Eheytyshoitoaloitteet ovat osa kansainvälistä kampanjaa, jolla pyritään kaventamaan sananvapautta. Monissa maissa aloitteet ovat lähes kopioita toisistaan.

Räsänen muistutti, että eheytyshoidot ja eheytysterapia ovat käsitteenä hyvin epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Ne osuvat myös uskonnonvapauden ytimeen.

– Kristillinen terveoppinen sielunhoito, jossa voidaan rukoilla ihmisen puolesta tai psykoterapia, joka ei tyrmää suoraan asiakkaan muutoshalua, on sallittava niille henkilöille, jotka vapaasta tahdostaan tällaista tukea kaipaavat. Vastakysymyksenä kansalaisaloitteen tekijöille voisi esittää, onko kuitenkin oikein ”eheyttää” ehjänä syntyneitä tyttöjä ja poikia sukupuolisen hämmennyksen vuoksi transhoidoilla. Ja haluttaisiinko myös torjua terapia-apu, jota pyydettäisiin lapsikohteiseen seksuaaliseen suuntautumiseen?

Malta on Euroopan ensimmäinen maa, joka on kriminalisoinut seksuaalisen identiteetin muuntumiseen tähtäävän kääntymysterapian eli niin sanotut eheytyshoidot.

– Nyt Maltassa on käynnissä oikeudenkäynti henkilöä vastaan, joka on oikeudessa syytettynä eheytyshoitojen mainostamisesta, vaikka henkikö on vain kertonut oman tarinansa homoseksuaalisuuden jättämisestä taakseen. Maltan laki siis käytännössä kieltää henkilön vapauden kertoa julkisesti seksuaalisuuden muuntumisesta heteroseksuaaliksi.

– Tällaisen sensuuriin emme missään tapauksessa saa demokratioissa suostua ja sama kehityssuunta on meillä Suomessakin uhkana, mikäli ihmisen oikeus hakea apua häntä itseään häiritsevään tendenssiin kriminalisoidaan, Räsänen korosti.

***

Poliittinen katsaus puoluevaltuusto 25.11.2023 Riihimäki
KD eduskuntaryhmän 1 vpj. Päivi Räsänen

Arvoisa puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Yksi aivan keskeinen tämän hallituskauden tärkeä tavoite on talouden kuntoon laittaminen ja perusasioiden juurille palaaminen. Ymmärrämme perusarvojen ja -asioiden merkityksen, emmekä aja vihervasemmiston tavoin ideologisia hankkeita perusasioiden kustannuksella. Tämä hallitus haluaa vahvistaa suomalaisten uskoa tulevaisuuteen ja saada tämän maan parempaan kuntoon tuleville sukupolville.

Realiteetit on tunnustettava. Tämä on 15. vuosi peräkkäin, kun Suomen julkinen talous on alijäämäinen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan 2028 Suomi on jo EU:n 7. velkaantunein maa. Viime hallituskaudella lainamäärät räjähtivät. Tehtyjen kipeiden säästöjenkin jälkeen tulevan vuoden alijäämäksi on arvioitu yli 11,5 miljardia euroa. Jokainen velkaeuro on leikkaus tulevilta sukupolvilta ja heidän tulevaisuudestaan. Emme voi elää tulevien sukupolvien piikkiin ajatellen, että hoitakoot he velkakuorman.

Velkaantumisen päätyvät lopulta rahoittamaan nykyiset lapset ja nuoret sekä tulevat sukupolvet. Olisi vastuutonta – edellisen hallituksen tapaan – pidättäytyä tekemästä uudistuksia työelämän lainsäädäntöön ja työttömyysturvaan. Suomen tulevaisuuden vuoksi julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja myös työelämän rakenteita on uskallettava kehittää.

Etenkin nuoret voivat olla kiitollisia siitä, että vasemmisto-oppositio ei voittanut vaaleja. Jos vihervasemmiston talouslinjalla jatkettaisiin, näkisimme tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisen.

On tunnustettava, että soten rahoitusmallin toimivuudesta on ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä, ja lähtökohta on monille alueille hyvin haastava. Tämä hallitus on saanut syliinsä mallin, jossa useat alueet lähtevät liikkeelle pakkasen puolelta. Hyvinvointialueet ovat kuitenkin aloittaneet työnsä ja itse pyytäneet viime keväänä hallitusneuvotteluihin osallistuneilta, ettei rahoitusmallia muuteta.

Alueilla on uuden mallin lisäksi käsissään myös aivan uuden tyyppinen tilanne – aiemmin on voitu lähettää lisälasku kunnille, nyt sitä mahdollisuutta ei enää ole. Ohjausta ja keskustelua vahvistetaan alueiden suuntiin. Valtion talouden tilanteen haasteena on myös se, ettei lisärahoituksella voida pysyvästi korjata tilannetta -siihen tarvitaan rakenteiden uudistamista.

Perus- ja erikoistason palvelut ovat vihdoinkin samoissa käsissä. Perustason palveluja vahvistetaan, jotta kalliimmilta erikoistason palveluilta säästettäisiin. Imatralla lastensuojelussa panostettiin jo vuosia sitten reippaasti varhaisen vaiheen palveluihin ja säästetään mittavasti kalliilta huostaanotoilta. Tämä malli pitää ottaa nyt käyttöön muuallakin. Onkin varottava, että liian kiireessä toteutettavilla sopeutuksilla ei rikota soteuudistuksen keskeistä tavoitetta, varhaista auttamista, siten aiheuteta tulevaisuuteen suurempia kustannuksia. Siksi tulisi harkita alijäämän kattamisvelvollisuuden ajan pidentämistä.

Sote-alueilla yksi suurimmista ongelmista on työvoimapula. Julkisen puolen joustamattomuus verrattuna yksityisen puolen työehtoihin on ongelma, johon tulee etsiä vastauksia. Tänä syksynä tehdään selvitys vuokratyövoiman käytöstä alueilla, mutta myös muita ratkaisuja etsitään.

Resursseja on ohjattava tällä hetkellä etenkin kriisiytyneeseen vanhustenhoitoon, korkealaatuisen lasten ja nuorten koulutukseen sekä terveydenhuoltoon. Hoitoon on päästävä, kun siihen on tarve. Ikäihmisten kotipalveluidin ja omaishoitoon tarvitaan pikaisia parannuksia. Marinin hallituksen viimeisen työvuoden aikana vanhusten kotihoidon asiakaskäyntien määrä kääntyi laskuun, sillä niitä tehtiin lähes kaksi miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Myös vanhusten kotihoidossa sote-koulutettujen työntekijöiden rekrytoinnit vähenivät 18 prosenttia.

Moni ikäihminen joutuu tällä hetkellä asumaan kotona liian huonokuntoisena. Tarvitaan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja, mutta myös kevyempää yhteisöllistä asumismuotoa. Monet ikäihmiset kärsivät yksinäisyydestä, ja yhteisöllisessä asumisessa olisi mahdollista saada tukiverkostoja.

Hyvinvointialueiden tulee kartoittaa kotihoidon tilanne alueellaan mahdollisimman nopeasti. Tuotetun kotihoidon määrän pitäisi päinvastoin kasvaa vanhusväestön määrän noustessa. Järjestöt, seurakunnat ja myös uusia, innovatiivisia ratkaisuja kehittävät yritykset on otettava vanhusten turvallisen kotona asumisen huolehtimiseksi mukaan. Nuoria ihmisiä on rekrytoitu lyhytkoulutuksilla senioriavustajiksi auttamaan arkisissa askareissa.

Yhtenä ratkaisuna on ikäihmisten neuvolapalveluiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen koko Suomeen. Saamalla varhaisessa vaiheessa käsitys hyvinvointialueen iäkkään väestön hyvinvoinnista ja heidän tuen tarpeestaan voidaan tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Uupuville omaishoitajille tarvitaan kiireellisesti tukea. He tarvitsevat kotipalveluja tuekseen, koska monet omaishoitajat ovat itsekin iäkkäitä.

Hallitus on sitoutunut tekemään puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa huomioidaan työ- ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet, omaishoidon vapaiden käytön esteet sekä muu tuen tarve. Myös kansalaisyhteiskunnassa tarvitaan heräämistä vanhusten avun tarpeeseen. Etenkin meille kristillisdemokraateille ikäihmisten hyvinvointi on sydämen asia. Nyt on meidän vuoromme kantaa huolta heistä, jotka ovat monin uhrauksin tätä maatamme rakentaneet.

Yksi Säätytalon keskusteluaiheista koski elämän loppuvaiheen arvostavaa hoitoa. Olin itse ryhmässä, joka valmisti tätä koskevat kirjaukset. Hyvä hoito tulee turvata elämän loppuun asti. Tuoreessa hallitusohjelmassa luvataan selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Samalla varmistetaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen ja saatavuus sekä omaisten huomioiminen.

Noin 30 000 eri ikäistä ihmistä tarvitsee oireita lievittävää eli palliatiivista hoitoa tai saattohoitoa vuosittain. Jokaisen tulee saada kokea itsensä arvokkaaksi. Kärsimykset ja kivut on hoidettava. Tarpeelliset erityisjärjestelyt hyvälle saattohoidolle ja palliatiiviselle hoidolle tulee saada toteutumaan riippumatta siitä, tapahtuuko hoito kotona, palvelutalossa tai sairaalassa. Eduskunta hylkäsi vuonna 2018 eutanasian laillistamista ajavan kansalaisaloitteen, mutta samalla edellytti hallitusta asettamaan laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman asiantuntijatyöryhmän loppuraportissa esitetyn yksimielisen näkemyksen mukaan pelkät suositukset eivät riitä saattohoidon puutteiden korjaamiseksi, vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Marinin hallitus ei saanut näitä esityksiä tehtyä. Kehittämistyöstä ja suosituksista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa edelleen sattumanvaraista.

Tarvitsemme lainsäädännön, joka takaa kaikille kuolemaa lähestyville ihmisille hyvän oirehoidon, tarvittavan tuen sekä mahdollisuuden rauhalliseen ja kärsimyksettömään kuolemaan. Olen tehnyt tästä asiasta lakialoitteen viimeksi vuonna 2022. Myös Lääkäriliitto pitää tärkeänä laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon varmistamista jokaiselle sitä tarvitsevalle potilaalle. Lääkäriliitto ei kannata eutanasian laillistamista.

Laadukkaasti ja oikea-aikaisesti toteutettu saattohoito ei lisää terveydenhuollon kustannuksia. Päinvastoin, hyvä hoito voi tuottaa säästöjä vähentämällä esimerkiksi päivystys- ja poliklinikkakäyntejä, joista ei ole potilaalle hyötyä.

Hyvät kristillisdemokraatit,

Suomessa on lähes miljoona nuorta. Nuorten ikäluokat ovat pienentynyt jatkuvasti, syntyvyys romahtanut ja samalla työkyvyttömien nuorten määrä kasvaa. Arvioiden mukaan noin 60 000 nuorta on syrjäytynyt, ja jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Luvut ovat hälyttäviä, ja juuri siksi hallitus on ottanut vakavasti nuorten mielenterveyden hoidon. Toteutamme lasten ja nuorten terapiatakuun, joka mahdollistaa yhdenvertaisen ja joustavan pääsyn tarpeen mukaiseen hoitoon perusterveydenhuollossa. Meillä olisi jo voimassa terapiatakuu, ellei vihervasemmisto olisi äänestänyt esitystä vastaan viime kaudella. Lisäksi lasten ja nuorten neuropsykiatriseen kuntoutukseen ohjataan 25 miljoonan euron lisärahoitus jo tästä vuodesta alkaen.

Pojilla on tyttöjä suurempi riski syrjäytyä. Tämä näkyy poikien heikommassa koulumenestyksessä, väkivaltarikostilastoissa, päihteidenkäytössä ja lopuksi vankiloissa. Pisa-tutkimukset olivat vielä 2000- luvun alussa kansallinen ylpeydenaiheemme, mutta tuloksemme ovat heikentyneet voimakkaasti. On tehtävä päättäväisesti toimia, että emme menetä nuoria koulutien varrelle. Neljän vuoden aikana hallitus lisää pysyvästi perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Pikkulapsiperheiden, monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajien lapsilisiä korotetaan, opintotuen huoltajakorotusta vahvistetaan, ja perheitä tuetaan lisäksi keventämällä verotusta lapsivähennyksellä sekä laajentamalla kotitalousvähennystä.

Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa aikaisempaa vähemmän lapsia. Suomi on jo nyt maailman ikääntyneimpiä maita. Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin menneillä sukupolvilla. Pysyvät ihmissuhteet, äidin ja isän sitoutuminen toisiinsa, ovat kuitenkin lasten hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Perheen merkityksestä tarvittaisiin laajaa kansalaiskeskustelua, joka voisi vähitellen muuttaa myös arvoympäristöämme perhe- ja lapsimyönteisemmäksi.

Nyt tarvitaan keinoja ja kannusteita, jotka rohkaisevat yhdistämään opiskelun ja perhe-elämän. Keskustelussa perhevapaista painotetaan liian usein lasten edun ja perheiden valinnanvapauden sijaan kiintiöitä ja työelämän tarpeita. Toistuvat väitteet kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat vahingollisia.

Tarvitaan ennakkoluulottomia, uusia malleja. Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippaalla korotuksella saatiin syntyvyys nousuun. Miltä kuulostaisi Unkarin perheuudistus, jossa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmikymppisenä? Tällä kannustettaisiin niin ottamaan lapsia vastaan kuin tekemään työtä ja opiskelemaan.

Nuorten pahoinvoinnista kertoo karusti se, että alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden sisällä. Voimakkain kasvu on tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla, joista tehdään lastensuojeluilmoitus, mutta lastensuojelussa ei ole riittävästi toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää. Alle 15-vuotiaankin tulee ymmärtää, että väärillä teoilla on seuraamuksia. Alaikäisten värväämiseen syyllistyneet on saatava vastuuseen teoistaan.

Mitkään resurssit eivät kuitenkaan riitä takaamaan nuorten hyvinvointia, jos nuorilla ei ole riittävän vahvaa eettistä perustaa, jonka pohjalta hahmottaa oikean ja väärän rajoja. Maailmankatsomuksellinen murros on tuottanut hedelmänään nuorten identiteettikriisin ja perusarvojen, kuten ihmisarvon hämärtymisen. Pahimmillaan keskenään ristiriitaiset arvot johtavat lapsen kasvatukselliseen arvotyhjiöön tai arvosekaannukseen, jonka seurauksena lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy.

Valitettavasti oppositio hiljattain esittämässään välikysymyksessään nuorten tilanteesta sivuutti esimerkiksi kaikki hallituksen työmarkkinauudistukset, joiden tavoitteena on helpottaa nuorten mahdollisuus työllistyä ensimmäiseen työpaikkaansa, sekä yritysten mahdollisuutta työllistää nuoria. Kaikki työkokemus on nuorille arvokasta. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, jotta yhä useampi nuori pääsee opintopolkunsa alkuun toisen asteen jälkeen.

Suomen nuorilla on oltava mahdollisuus elää ilman raskasta velkakuormaa, tavoitella unelmia, opiskella, perheellistyä ja työllistyä. He ovat maamme tärkeintä pääomaa, eikä meillä ole varaa menettää heistä yhtäkään. Nyt on tehtävä tulevaisuustekoja.

Eduskunnan käsiteltäväksi on tullut kansalaisaloite ns. eheytyshoitojen kriminalisoinnista. Eheytyshoitoaloitteet ovat osa kansainvälistä kampanjaa, jolla pyritään kaventamaan sananvapautta. Monissa maissa aloitteet ovat lähes kopioita toisistaan. Eheytyshoidot ja eheytysterapia ovat käsitteenä hyvin epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Kristillinen terveoppinen sielunhoito, jossa voidaan rukoilla ihmisen puolesta tai psykoterapia, joka ei tyrmää suoraan asiakkaan muutoshalua, on sallittava niille henkilöille, jotka vapaasta tahdostaan tällaista tukea kaipaavat. Vastakysymyksenä kansalaisaloitteen tekijöille voisi esittää, onko kuitenkin oikein ”eheyttää” ehjänä syntyneitä tyttöjä ja poikia sukupuolisen hämmennyksen vuoksi transhoidoilla. Ja haluttaisiinko myös torjua terapia-apu, jota pyydettäisiin lapsikohteiseen seksuaaliseen suuntautumiseen?

Malta on Euroopan ensimmäinen maa, joka on kriminalisoinut seksuaalisen identiteetin muuntumiseen tähtäävän kääntymysterapian eli niin sanotut eheytyshoidot. Nyt Maltassa on käynnissä oikeudenkäynti henkilöä vastaan, joka on oikeudessa syytettynä eheytyshoitojen mainostamisesta, vaikka henkikö on vain kertonut oman tarinansa homoseksuaalisuuden jättämisestä taakseen. Maltan laki siis käytännössä kieltää henkilön vapauden kertoa julkisesti seksuaalisuuden muuntumisesta heteroseksuaaliksi. Tällaisen sensuuriin emme missään tapauksessa saa demokratioissa suostua ja sama kehityssuunta on meillä Suomessakin uhkana, mikäli ihmisen oikeus hakea apua häntä itseään häiritsevään tendenssiin kriminalisoidaan.

Rakkaat kristillisdemokraatit, meillä on tehtävä tässä yhteiskunnassa. Me olemme se järjen ja sydämen ääni, jota juuri tässä ajassa tarvitaan.